Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Oletan, että täällä mainitut hinnat ovat aina ilman alvia ellei muuta mainita. Tässä ketjussa vaikuttaisi alvittomat ja alvilliset menneen sekaisin. Sehän tarkoittaa jo parinkymmenen prosentin hintaeroa. Minun mielestä Ylä-Savossa on mennyt taimet maahan edullisesti.
Vuosi sitten yhdistys teki viljelytarjouksen, jossa kuusen istutustyö oli 25 snt + alv / taimi. Männynsiemenen kylvö oli 120 e + alv / ha. Enpä tullut tarttuneeksi tarjoukseen. Taimetkin tuli hankittua firman kautta edullisemmin ja mätästys suoraan yrittäjältä.
Istuttaako Reijo nuo koivuntaimet kuusien väleihin varhaisperkauksen jälkeen?
Oli karkki on täällä toistellut tuota samaa jo muutamassa ketjussa, mutta kovin on ollut vaitonainen kaikista yksityiskohdista. Siitä ei ole vaikeaa tehdä päätelmiä.
Juuri tänään tupsahti kuutioon tuore osuuskunnan tarjous kokonaisuutena noin 800 m3:n leimikosta. Tukkihinnat 63/62. Jos viime vuotiset merkit pitävät paikkansa, niin nämä tulevat olemaan tarjouskilpailun heikoimmat luvut.
Tuota ”ei mitään tekemistä” jäin miettimään itsekin. Ehkä Reima kohta selittää mitä tarkoitti.
>Kun tilan saa ostettua 2,5% korolla laskettuna, on turha haaveilla 5% kannattavuudesta.
Olen täysin päinvastaista mieltä. Lainan avulla sijoitettu oma pääoma vähenee. Jos metsän tuotto-% on korkeampi kuin lainan korko, kannattavuus paranee eikä suinkaan heikkene. Sitä se lainarahalla vivuttaminen tarkoittaa.
Edit. Hmm, ehkä Gla ei tarkoittanutkaan tuossa lainarahaa, vaan 2,5 % laskennallista korkokantaa…
Lyhyesti kommentoin, että 5 % tuotto pelkästään puuta tuottamalla ilman omaa työpanosta ja ilman yleistä metsän arvonnousua on (lähes) mahdoton. Voin tarvittaessa perustella. Ainoastaan Etelä-Suomen OMT:lla voi edes yrittää.
Rahastojen laskennalliset tuottoprosentit olettavat metsän arvonnousun jatkuvan samankaltaisena.
Samaa mieltä puukin kanssa. Jokin (jälleen) heittää. Eipä mitään uutta auringon alla. Mitä olen jk-artikkeleihin perehtynyt, niin kovasti olisi sanomista niissä käytettyihin lukuihin. Aivan kuten tässäkin: ensin esitetään luvut arvioitavaksi ja virheiden tai epäselvyyksien ilmetessä todetaan, että ”hitonko väliä”.
> alle tulee uusi taimisto, jonka taas harvennan suoraan tukkipuuharvuuteen.
Tätä jäin miettimään. Eihän raivaussahatyötä ole juuri jk-laskelmissa näkynyt… Vain jaksollisen kasvatuksen taimikon hoito maksaa. 😉
>Lisäksi muutaman kerran on käynyt niin että olen kylmäkäynnistyksen jälkeen sammuttanut sahan ennen kuin on ehtinyt lämpimäksi. Tämän jälkeen saha ei ole käynnistynyt enää koko päivänä.
Juuri sama omassani. Jos ei käytä lämpimäksi ja pitää tauon, uudelleenkäynnistys vaatii aikaa tai ei onnistu ollenkaan. Varasahapäivän päätteeksi käynnistys onnistuu kuitenkin ihan normaalina kylmäkäynnistyksenä.
…niin ja kiihdytyspumpunkin vaihdon maksoi asiakas, eli minä. Ei Stihl.
>Minkälainen merkkihuolto on kyseessä, jos kaasuttimen vaihto ei suju kuin parturissa hiusten leikkuu, eli ”odottaessa”.
En usko, että kaasarin vaihdossa kauaa menisi, mutta varaosatilanteen lisäksi toinen kynnys on maksaja. Ilmeisesti tätä ei ainakaan automaattisesti kaikille näin oireileville 201:lle tehdä. Minulle kerrottiin, että kiihdytyspumppu vaihdettiin. Piste. En edes osannut vaatia muuta. Huollon jälkeen toimivuus on ollut parempi, mutta ei ongelmaton. Yhden päivän sahasin tuolla vuoden 2013 mallilla ja sehän lauloi hienosti! Tekisi mieli vaihtaa tämä uudempi varasahaksi – ellei olisi itse niin epävarma…
>mitä useamman rungon osalta kynnyksen kohdalla olevan siirtymän pystyy rahastamaan, sitä kannattavampaa metsätalous on.
Tämä. Tähän perustuu yläharvennuksen parempi kannattavuus, jos metsä vain sallii sen (elinkelpoisia lisävaltapuita riittävästi).
Olen silloin tällöin koettanut tätä mallintaa Motti-ohjelmalla kuusikkoon. Tuntuu siltä, että runkolukuna 1800 on vähän liian suuri siihen, että jo enskassa pääsisi kyykkymotolla poimimaan yhden tukin runkoja. Kakkosharvennus toki useamman tukin runkoja poistaen, mutta kiinnostaisi yrittää tämän ”arvokasvusiirtymän” rahastamista hieman jo enskassa.