Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>En valitettavasti ymmärrä aegoliuksen kuvaa: kuinka paljon rahaa on sijoitettuna ja minne? Uudistamiskulu?
Minun kuvassani ei ole mitään ”omaa”, vaan kaikki luvut ovat tästä Ylen jutusta (7.7.), jossa jk esitettiin virheellisesti aivan ylivertaisena.
https://yle.fi/aihe/a/20-10002970
Edit. Varmaan olette jo ketjussa todenneetkin, niin paljonhan siinä olisi vielä muutenkin korjattavaa. Esimerkiksi Heinäveden kuusikon ensiharvennus vasta 38 vuotiaana kuulostaa vähintäänkin erikoiselta. Lopussa tarkastelu lopetettiin 46 vuoteen sillä ajatuksella, että puuta olisi molemmissa yhtä paljon. Voi vaan miettiä mikä ero on kuusikossa, joka juuri kohta ollaan harventamassa toisen kerran verrattuna neljästi poimintahakattuun vaihtoehtoon. Ei olisi vaikea valinta.
>Ei ainakaan Ylen luvuilla millään korkokannalla ja siksi ne on siitä pois jätettykin.
Täytyypä korjata oma väite. Ylen jutun laskelma lähtee 300 kiintokuution metsästä ja haluaa esittää kahta vaihtoehtoa. Avohakkuu antaa silloin parhaan lähtökassan. Väitin, että millään korkokannalla jk ei olisi parempi noilla luvuilla, mutta olin väärässä. Korkokannoilla 0 % ja 1 % jk on selvästi parempi, korkokannalla 2 % tilanne on tasaväkinen, mutta korkokannalla 3 % ja sitä korkeammilla koroilla jk häviää selvästi. Tämä johtuu siis siitä, että avohakkuu antaa paremman välittömän tulon ja korkeat korkokannat painottavat nopeaa tuloa.
Tein aikani kuluksi tällaisen kuvan eri korkokannoista (alla). Valitettavasti ette pääse itse säätämään korkokantaa, vaan kuvaa joutuu tuijottelemaan tovin. Lukujen pitäisi kestää tarkistuslaskennat.
Ylen jutussa ja Timojen vastauksessa Annelille mainitaan, että korkokannalla 3 % jk olisi 12 % kannattavampi kuin jaksollinen. En ymmärrä miten olisivat voineet tehdä niin selkeän laskuvirheen, koska tuolla korkokannalla jaksollinen on kymmenisen prosenttia kannattavampi.
>Millähän korkokannalla jikoo sitten esimerkin luvuilla kannattaisi?
Ei ainakaan Ylen luvuilla millään korkokannalla ja siksi ne on siitä pois jätettykin. Mitä isompi korkokanta sitä enemmän se painottaa tuoton saamisen nopeutta. Jos vaihtoehtoina ovat 300 kuution metsän avohakkuu ja 300 kuution metsään tehtävä jk-hakkuu, vastaus on hyvin selvä ja vain selvenee korkokannan kasvaessa.
Jk:n ainoa mahdollisuus on pudottaa puustopääoma reilusti alas niin, että jäljelle jääneet pienet tukit ja propsit voittaisivat istutettavat taimet. Jatkuvuus vain tulee loppumaan nopeasti ja näissä oletuksissa on ne syvimmät kuopat.
>Jälleen laskelmat pelkkää equus cacas! ymmärrystä ei voi edes arvostella. Jatkakaa kaltaistenne seurassa tamppausta.
Tämä matematiikkaa korostava neropatti on tuuliajolla, mutta ketään ei enää kiinnosta. Voin luvata, että ainoatakaan laskelmaa ei tuosta suunnasta ole tulossa, koskaan. ?
>Uudistuskulu kuittaantuu heti
Aina, kun näen jotain tällaista ”kuittaantumista”, näen punaista. Ei vertailevissa laskelmissa mikään koskaan kuittaudu mitenkään, vaan kaikki vain huomioidaan omilla riveillään.
Mikä ihme on ”väärä oletus”, jos pyritään vertailemaan menetelmiä? Eihän metsätaloudessa mitään absoluuttisen oikeaa ole olemassakaan.
>Arvometsän laskema on oikein
Tämä on aivan huikean tärkeä toteamus Jovainilta ja kertoo siitä mistä puhuin aiemmin. Kantelu jsn:lle pitäisi jutusta tehdä. Muitakin jovaineja (ja erityisesti mielipidettään vielä harkitsevia) Suomessa on ja valtakunnanlaajuinen verovaroin kustannettu media pissaa suoraan heidänkin silmään.
>No saa laittaa paremman vertailun siten itse jos ei kelpaa.
Ajatukseni oli, että varmasti Sinun metsäalan kokemuksella ymmärrät, että laskelmasi eivät vastaa tavanomaista tilannetta kummassakaan menetelmässä. Silti esitit laskelman esimerkkinä vertaillaksesi menetelmiä. Se ajatus meni eniten pieleen.
