Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Perko tarvitsee selvästi vain lisää hehtaareja ja jälkeläisiä. Silloin ei menisi 60 vuotta ilman tilipäivää ja voi ajatella hoitavansa metsää tuottavasti, mutta vähemmän itsekkäästi. Näitä ”60v rahatta” tyyppien risukoita näkee maastossa ihan riittävästi. Mitään ei tehdä, koska ei enää itse hyödytä. Kannattaisi tehdä palvelus kaikille ja myydä pois.
Huomasin saman kuin A.J. Tämä alla oleva kun vieläpä on täyttä epätotta
”Kuutioiden tuottamisen kannalta se kun on se tehokkain tapa”
Menee nyt vähäsen ketjusta sivuraiteelle, mutta menköön. Minua jaksaa hämmästyttää se, että monet jk:n kannattajat paheksuva ”tehokasta metsätaloutta” ja ”mo:n ahneutta”. Silti jk:n myyntimiesten argumenteista uppoavat nämä väitteet tehokkaimmasta ja tuottavimmasta metsänhoitotavasta. Hiilinieluunkin liittyvät tutkimukset unohtuvat.
Todellakin samaa mieltä! Minulle linkattiin sama juttu ja ilolla sai lukea selkeästi kirjoitettua tekstiä. Huvittavaa, että heti jutun kommenteissa lähti osalla tämä väärinkäsitysten levitystyö vauhtiin… 🙂
Lisäkustannus on noin 60-65 e / ha (alv0) ja lisäksi jokin väline annosteluun. Käsiannostelija on n. 35 e ja pottiputkiautomaatti 450-480 e (alv0). Annosteluvälineen kustannusta en itse laske suoraksi kuluksi, vaan ajattelin laittaa putken sisäänajettuna kiertoon. Tai oikeastaan onnistuin jo saamaan sisäänajetun kappaleen.
>Aegolouskin on mennyt halpaan, koskien kiertoajan lisäämistä. Ei tehtaiden käyttämään puumäärään vaikuta mitään, vaikka jotkut lisäisivät kiertoaikaa.
Niin, ymmärrän. Kummasta suunnasta asiaa haluaa tarkastella? Aivan vastaavasti voi todeta, että jos Suomen metsien kiertoaika keskimäärin hieman pitenee, on aivan sama mitä tehtaat tekevät. Hiilivarasto kasvaa hehtaarikohtaisen puuston hieman lisääntyessä. Jos sekä kiertoaika pitenee että tehtaat lisäävät käyttöä, selitys täytyy löytyä lisääntyneestä kasvuvauhdista tai tuonnista.
Metsälötasolla tarkastelu on minusta melko turhaa. Suomen tasolla tarkastelussa on järkeä siinä mielessä, koska siihen liittyy valtion harjoittama politiikka. EU:n tasolla tilanne on vähintäänkin outo. Voiko Suomessa muutama iso firma harjoittaa liiketoimintaa ja tuottaa hiilipäästöjä, jos yksityisten omistamat metsät sitovat riittävästi hiiltä? Välimerellä tämä tehdas ei päästöjä voisi tuottaa, koska ei metsää? Jos valtiokohtaisten päästörajojen idea on tuo, metsänomistajien pitäisi ehdottomasti voida myydä päästöoikeuksia firmoille. Tästä taas seuraisi kustannuksia päätehakkuun yhteydessä. Melko hullu aihe pohdittavaksi ja varsinkaan poliitikoiden päätettäväksi, koska kaikille ei ole selvää edes nielun ja varaston ero.
>>havumetsävyöhykkeelle. Sieltäkään ei metsistä löydy hiilinielua.
>Kai nyt Suomen metsät on hiilinielu.
Hiilinielu tarkoittaa hiilivaraston kasvua. Suomen metsät ovat hiilinielu juuri niin kauan kun hiilivarasto kasvaa. Jos puun käyttö on pienempi kuin kasvu, hiilivarasto kasvaa. Se voi kasvaa vielä melko pitkään, jos niin halutaan. Kiertoaikaa voi hieman pidentää, jolloin keskimääräinen puusto / ha lisääntyy. Kasvua voi myös vauhdittaa esimerkiksi lannoittamalla. Tolopainen tarkoittanee sitä, että hiilinielua ei voi kasvattaa loputtomiin. Näinhän se asia on. Jokainen tällä palstalla ymmärtää, että Suomen puustolla / ha on olemassa ylärajat.
>Jokin virhe on tapahtunut, jos 16v mä-taimikko on 4,5m:ssä.
Kirjoitan nimimerkin MaraKet sille listalle, jonka metsiin ja metsäsuunnitelmaan olisi mukava tehdä ekskursio.
Tarkistin, että 13 v istutusmänniköt (3 kuviota, VT) Etelä-Pohjanmaalla ovat metsäsuunnitelmassa 2,5-4 metrisiksi merkattu. Virheitä ei ole tietääkseni tapahtunut. Esson baarin lippisjengissä nämä luvut eivät herätä kateutta. Totuus on tylsää eikä se ehkä sen vuoksi nykyisin montaakaan kiinnosta.
Noinhan se on. Itse tunnustan, että omissa kirjoituksissa on pientä ”palstapoliisin” vikaa ja se saattaa jotakuta ärsyttääkin. Moni täällä esittää mielipiteitään ja perustelee niitä joko heti tai viimeistään pyydettäessä. Se on keskustelua.
Koneella sain taulukoita auki. Komento sen verran takaisin, että en löytänyt noista auton rekisterinumeroa. Se täytyy ehdottomasti olla mukana, koska enhän muuten pysty yhdistämään sitä omistajaan. Näinhän metsävaratiedon kohdalla pystyy helposti tekemään.
edit. Jopa ajoneuvot, moottorikelkat ja isommat veneetkin ovat siis edelleen auki. Rekisterinumero täytyy ehdottomasti olla tietokannassa mukana, jotta tilanne olisi metsävaratietoon vastaava. Jos löydän avoimesta metsävaratiedosta jollain tavalla kiinnostavan kiinteistön, selvitän kymmenessä minuutissa kartasta kiinteistötunnuksen ja MML:sta sen omistajan. Jos löydän ajoneuvotietokannasta kiinnostavan, esimerkiksi erikoisemman vanhemman auton, haluan saada tiedot omistajasta. Silloin tilanne on vastaava. Rekisterinumero tarvitaan, muuten tuo tietokanta on anonyymi.
Visakallon noin tusinan erilaisen omaisuuskohteen luettelosta metsä on vielä aivan yksin avoimena. Toki luettelon ”maista ja tonteista” selviää jo kartoista. Sitä en laske.
Odotellaan jatkoa…
…listalla siis erityisesti pienempikokoiset veneet, metsämönkkärit (ei tieliikenteessä), ulkomaan omistukset, osuudet ja osakkeet. Minulla ei ole tietoa mistä nämä löytyvät, mutta tiedän, että motokuski tietää. 😉