Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
@Panu Kyllä kyllä. Tuskin se mikään salaisuus on, koska jokainen kilpailuttaja sen kyllä näkee. Viime vuonna oli kaksi kilpailutusta. Sama lopputulos. Hintataso vaan oli vuosi sitten alhaisempi. Kyse on Länsi-Suomen alueesta välillä Turku-Vaasa. Eri ostohenkilöt – sama lopputulos.
Olen myös laittanut ostohenkilöiden kautta sanaa eteenpäin melkoisen suoraan. Harmittaa jäsenten puolesta, jos eivät kilpailuta. Ilmeisesti ei vaan ole tarvetta maksaa enempää, jos puuta kuitenkin tulee riittävästi.
Nämä Pukkalan tekstit (Perkon linkki, jota en täältä enää löytänyt) ovat melkoista asioiden sekoittelua. Hänen osaaminen huomioiden todennäköisesti tarkoituksellista. Tekstissä kerrotaan 500 m3/ha olevan Etelä- ja Keski-Suomen hyvillä kasvupaikoilla ”peruskauraa”. Hän ei kuitenkaan kerro, että jk:n avulla se jää tooodella kauas tavoittamattomiin. Hän lisäksi paheksui Suomen metsien taimikoiden määrää. Myönsi kuitenkin puustoa olevan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Huomaamatta jäi jälleen se, että hänen markkinoima kasvatusmenetelmä vie kohti jutussa mainittua 1950-luvun tilannetta. Taimikot kyllä vähenisivät, mutta niin vähenisi kasvukin ja myös puusto.
>Suomen metsiin mahtuisi puuta ainakin kolminkertaisesti nykytilanteeseen verrattuna.
Nämä yllä olevat ovat ihan älyttömiä myyntimiehen mainosheittoja, koska jk-hakkuun jälkeen ollaan (Arvonkin mielestä) lakirajalla tai lähellä, eli reilussa sadassa kiinnossa. Siitä sitten 15-20 v kuluttua uusi hakkuu… Miten se yli 300 kiintoa mahtuisi kaikkiin jk-metsiin samanaikaisesti? Pukkalan tekstien alta saa maton vedettyä todella helposti.
Arvon taulukot ovat oikein mielenkiintoisia pikkulaskelmia. Hienoa, että tällaista intoa on ja sitä jaetaan kaikille. Erikoista on se, että valitaan lähtökohdaksi yksi puu ja koetetaan siitä yleistää laskelmaa puuston määräksi, _vaikka_ ajatus on puhua erirakenteisen metsän puolesta. Ymmärtäisin Arvon laskelmien käytön ennemmin jaksollisessa.
Ainakin Länsi-Suomessa on merkittäviä eroja latvusmassan hinnoittelussa. Toinen tarjoaa pari euroa per latvismassakuutio – eli eipä juuri mitään. Toinen taas 4-5 euroa per kuusiainespuukuutio. Jälkimmäinen tarjous on suuruudeltaan moninkertainen ensinmainittuun.
Kolme kilpailutusta nyt tehty ja peränpitäjä on kaikissa leimikoissa sama.
>Muistaakseni taisi olla jotain viidenkympin huitteilla per/ha. Kyllä sillä tiliä paremmin tekee kuin Tapion toivottomien virsikirjasta.
Aloittajalle tiedoksi, että täällä palstalla saa monenlaisia ”neuvoja”. Vähän kuin tämä. Voit sitten miettiä laitatko muutaman kympin pätevän oloiseen ja napsun verran monessa asiassa pidemmälle menevään kirjaan vai muutaman tonnin dronearvioon, joka ei kehitä sinua itseäsi yhtään. Toki, kaikissa meissä ei ole enää kehittymisen varaa. 😉
Itse olen kuutioiden lisääntymistä arvioinut Motti-ohjelman ja tilavuustaulukoiden avulla. Tapion mobiilisovellus on ollut hinta/laatusuhteeltaan mielestäni loistava. Siinä ne taulukot kulkee mukana siinä kuin puhelinkin. Harvennusmalleja räpläämällä näkee kuutiot helposti. Mukana on myös muutama muukin näppärä laskuri.
Lannoiteannostelijaputket ovat olleet ”kortilla” ja sain 50 millisen vähän käytetyn käyttöön. Osaa taimista putki vähän ahdisti, joten ihan urakkamiehen laite ei noille paakuille ollut. Ihan ongelmitta homma sujui muuten ja ensimmäinen käsitys n. 450 taimesta per purkki on melko lähellä.
@Panu Oliko tuo siis pelkkä istutustyö j taimet tuohon päälle? Varmaan.
Ovat ne, vajaan metrin.
Tolopainen: ”viimekesänä istutetut kuusentaimet ovat jo vajaan metrin mittaisia, vaikka istutin muokkaamattomaan maahan”
Kyllä omat ihan jo tänä keväänä istutetut ovat vajaan metrin. Osan laitoin mättäille ja osan muokkaamattomaan. Saman pituisia ovat. 😉 Voi hyvää päivää.
Niin, realiteeteissa pysyvä, mieluiten jo toteutunut tuotto-%. Siinä se. Uudistaminen on kulua, siis laskennallista tappiota. Samoin tie. Tien avulla saatava parempi hinta taas puolestaan plussaa. Kannattavuuslaskentaa kaikki tyynni.
Jos huomaisin pääseväni samaan tuottoprosenttiin ilman panostusta uudistamiseen, niin heti lopettaisin uudistamisen. Mutta siihen ei vaan pääse – tai en usko pääseväni. Enkä usko jk-tyyppienkään pääsevän. Heillä on huippu tuotto-% siirtymävaiheen ajan, kun nautitaan vielä hetki jaksollisen avulla saadusta alkupuustosta ja hoidetaan se tukeiksi. Silloin, kun totuus paljastuu monille, on jk-saarnamiehet jo autuaammilla mailla.
Tämä
” pitämällä metsässä alhaista pääomaa parhaassa arvokasvussa on tuottokin reilusti plussalla. ”
ja tämä
”Nopeuden merkitys on niin suuri, että sen hylkäys ja korvausta ei ole.”
ovat ainoat asiat missä olen Perkon kanssa samaa mieltä. Hänen tekstistä huomaa selvästi, että sitä kuvaa 60-70 vuoden kumulatiivisesta tappiosta hän ei ole ymmärtänyt vieläkään. Sitä ei mielestäni kannata tuoda esiin uudelleen ja uudelleen ellei kuvan ajatusta ymmärrä itsekään. Perko korostaa nopeuden merkitystä. Olen samaa mieltä. Silti hänellä ei taimet kasva mättäissä, eivät ole ”rotutaimia”, ei puhuta lannoituksesta ja taimet ja nuoret puut kasvavat isompien varjostuksessa. Missä se nopeus näkyy muualla kuin lujassa uskossa?
Jk:n tutkija Valkonen: ”Kun puustoa harvennetaan voimakkaammin, hehtaarikasvu jää pienemmäksi, mutta alikasvos kehittyy elinvoimaiseksi.” Tässä on jk:n perusajatus. Suomen kasvavalle hiilinielulle voidaan heittää nopeat hyvästit, jos tämä yleistyy asiasta ymmärtämättömien luonnonsuojelujärjestöjen toivomalla tavalla.
Puukin kanssa eri mieltä tästä alla olevasta. Pelkkä sijoitetun pääoman tuottoprosentti nimenomaan kertoo kaiken kannattavuudesta. Muista asioista voi sitten keskustella erikseen.
”Pelkät %:t ei kerro koko totuutta metsänkasvatuksen kannattavuudesta”