Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Onkohan ylen propakandalla ja klusterin trollaamisella isoakaan eroa
No on niillä valtava periaatteellinen ero, kun toisen ”trollaamisen” tarkoitusperä on ilmiselvän kaupallinen eikä sitä tarvinne kenenkään arvailla, mutta toinen rahoitetaan julkisin varoin ja sen toiminnan pitäisi voida olettaa olevan objektiivinen. Näin ei valitettavasti ole, vaan kirjoitukset heijastavat suurelta osin kirjoittajan mielipidettä ja kolikon toinen puoli unohtuu esitellä kokonaan.
>Yks ekonomisti määritteli niin että hiilinielu on hiilivaraston derivaatta.
Tämä on erittäin hyvin määritelty, mutta kuinka monelle tavan tallaajalle se mahtaa asiaa selventää. Hiilinielu on siis hiilivaraston kasvunopeus. Jos hiilivarasto säilyy ennallaan, hiilinielu on nolla.
Tuo kun on ymmärretty, niin seuraava askel on huomata, että hiiliNIELUn kasvattaminen tarkoittaa hiilivaraston kasvuvauhdin nostamista. Nämä eivät valitettavasti ole mitään maailman pelastavia automaatteja, koska hiilivarastoa ei voi kasvattaa loputtomiin – saati hiilinielua. Puhutaan parhaimmillaan muutamista vuosikymmenistä.
Tämä yllä kirjoittamani kokonaisuus ei ole vielä liian monelle taholle avautunut, EU, monet toimittajat, vihreät ja yleinen mielipide mukaan lukien.
Oma mielipide on, että suojelua on vielä varaa lisätä, monimuotoisuutta pystytään parantamaan talousmetsissä tuoton juuri lainkaan kärsimättä ja talousmetsien hiilinieluja pystytään kasvattamaan. Vastoin yleistä mielipidettä, jatkuvaa kasvatusta en näe tähän kivennäismailla kuin marginaalisena keinona ulkoilu- ja maisemanhoitoalueilla.
>Olen esittänyt monia laskelmia alan kirjallisuudesta, netti julkaisuista… Alkuperäiset tekijät ovat tutkijoita ja tohtoreita.
Päivämäärällä 2.6. toisessa ketjussa pyysin sinulta kommenttia näiden asiantuntijoiden kirjoituksiin. Silloin pesit kätesi asiasta ja kerroit heidän vastaavan teksteistään. Nyt kuitenkin jälleen vetoat samoihin kirjoituksiin! Koeta nyt päättää luotatko niihin vai et? Minä en luota, tai ainakaan en pääse samaan loppupäätelmään. Pukkala on asiassa myyntimies, joka ratsastaa akateemisilla ansioillaan ja yleisellä avohakkuuvastaisudella ja kerää hyvää tuottoa yrityksensä Arvometsän avulla. Arvo Kettusen laskelmiin luotan enemmän, mutta en pääse samaan loppupäätelmään. Hänen tilanteeseensa 1950 luvulta alkaen ymmärrän ja olen samaa mieltä, että hänen valintansa oli tilanne huomioiden järkevä. Parempaan kokonaistuotokseen hän olisi kuitenkin päässyt toimimalla toisin. Tuotto olisi vaan tullut liian myöhään.
>pitkäaikaisen tappion vaikutuksen
Tällä ehkä jälleen tarkoitat sitä kumulatiivisen tappion käyrää? 😀 Epäilen, että et ole edes yrittänyt ymmärtää kuvaajaa viestieni jälkeen.
Olet ilmeisesti myös poistanut viestejäsi palstalta.
>Ottaa mukaanne tamppaukseen kumulatiivisen tappion käyrät vatukkoon, niitä vilkaisten tahti kiihtyy. Muistakaa vesi ja NITROT!
Perko on aivan pihalla kaikesta mikä liittyy kannattavuuslaskentaan. Se ei minua haittaa yhtään. Jokainen kiinteistön omistaja saa päättää mitä palstallaan tekee tai teettää ja on aivan sama mihin päätökset perustuvat. Jos kuitenkin yleiselle keskustelupalstalle alkaa suoltaa soopaa, niin saa varautua puolustamaan näkemyksiään. Puoltavia argumentteja ei vaan ole nähty oikeastaan ainuttakaan. Monenmoista tarinaa kyllä.
Minulle jäi jo pari kuukautta sitten käsitys, että Perko ei ymmärtänyt alkuunkaan tänne julkaisemaansa kumulatiivisen tappion kuvaa (https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/kumulatiivinen-tappio). Hän käyttää sitä jotenkin edelleen argumenttina jaksollista kasvatusta vastaan. Kuvaaja on saatu jokseenkin dramaattisen näköiseksi tuollaisella pystyasteikon valinnalla. Kuvasta pitäisi ennemmin nähdä, että jos edes parinkymmenen vuoden aikaikkunaan osuu metsän uudistusajankohdan kanssa, niin kiertoajan optimituotto on noin 350 euron haarukassa per hehtaari. Sanoisin, että jos tuohon pariinkymmeneen vuoteen osuu yksikin korkeasuhdanne (kuten nyt) ja uudistaa silloin, niin lähes maksimisuoritus on käsissä.
>Äijän käppänöillä ei ole esittää ensimäsistäkään faktaa eikä laskelmaa.
Perko tarkoittaa niitä ”faktoja ja laskelmia”, joista esitin muutama päivä sitten kysymyksen. Vastaamisen Perko jätti välistä ja pesi kätensä. Hän ei vastaa Pukkalan ja Kettusen laskelmista. Hän vain uskoo niihin. Kriittinen ajattelu hiiteen. 😀 Edustamme Perkon kanssa täysin vastakkaisia ajattelutapoja.
Edit. Poistin, koska alkuperäinen viesti poistettiin asiattomana.
Huoh, uskonto. Silloin, kun asian osaaminen loppuu, alkaa suun soitto.
Vastauksesta löytyy taulukot. Ne ovat siinä kohtuuhintaisessa mobiilisovelluksessa.
En ole vielä ”käppänä”, kuka tunnustaa?
Miksi Perko provosoidut? Koska olet sisäistänyt jk-asian, voisit hermostumisen sijaan vastata minulle siihen miten hehtaarin puusto saadaan keskimäärin 300:n kiintoon (Pukkalan lausunto), kun Arvo Kettusen mukaan harvennus täytyy tehdä alle ppa-suositusten alarajan (eli käytännössä lakirajalle), jotta järeytyminen saadaan kunnolla vauhtiin? Minulla ei tuohon ajatus riitä.
Ok. MG jäsenyys on. Jäsennumero on viisinumeroinen. 😉
Mistä näet minne mäk matkustaa? Miksi se vietäisiin esimerkiksi Vaasan suunnalta Imatralle eikä Äänekoskelle?
>Todennäköisesti hakkuutähteestä reilusti maksava on jokin kolmesta ”suuresta ja mahtavasta”. Minun veikkaus UPM. Tällä tavoin saadaan varjeltua erityisesti kuusikuidun tilastohintaa
Arvaus menee mielestäni pieleen. Hurjimmat risuhinnat ovat sahoilla, koska ne haluavat piilottaa tukin hintaa risuihin. Tuoreessa kilpailutuksessa erään sahan tarjouksen loppusummasta 4,5 % oli latvusmassan arvoa. Tuon kun siirtää täysimääräisesti tukin hintaan, se tekee yli 5 euroa / kiinto.