Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Tolopainen:
>Viisikymmentä luvulla opettanut opettaja voisi alkaa opettaa nykyisin, niin vähäistä on ollut kehitys kouluissa.
Melkoinen aivopieru Tolopaiselta. Jos asiasta ei ole mitään tietoa, onko pakko aukoa suutaan?
Milloin julkisen sektorin palkat ovat perusteet tehokkuuden ja tuottavuuden lisääntymiseen? Julkisen sektorin työntekijät tekevät tavallisimmin jotain lain määräämää tehtävää. Työntekijä on siis palkan maksajalle pakollinen menoerä.
Osa laittaa mo:lle ja osa ei. Pienemmissä kuutiomäärissä todennäköisemmin mo:n piikkiin? Hakkuutähteiden hinnoittelussa tulee täällä isoa vaihtelua. Osa maksaa huimia ”risuhintoja” ja maksaa kuusipuukiintojen mukaan, osa sisällyttää risut hintaan ja nostaa tukin hinnan korkealle. Joku koettaa arvioida itse risukuutioiden määrää ja antaa sille hinnan. Kokonaisuus ratkaisee.
Länsi-Suomessa taitaa homma rauhoittua nyt keskikesäksi ja elokuun hintoja voi vain arvailla.
Tämä Gla:n kirjoitus oli kuin omasta kynästä. En vain olisi osannut tiivistää sitä noin.
>Timppa oli jatkanut tutkimuksiaan, muutosta on havaittu parempaan 70 %
Yritin etsiä lukua 70 % ketjua taaksepäin muutaman sivun. En löytänyt. Kerrotko Perko mihin viittaat?
Onko täällä kaikille jo tuttuja Seppo Vuokon kirjoitukset uhanalaisuudesta?
Googleen vaikka seuraavat hakusanat, niin ajatuksella lukiessa puolisen tuntia vierähtää helposti. Sepon monimuotoisuuskirjaa täytyy kyllä toivoa joulupukilta.
”Seppo Vuokko uhanalaiset lajit site:www.maaseuduntulevaisuus.fi”
Upeinta Marakatin tarinoissa on se, että hän on oppinut noin erinomaiseksi sekä taimien että nuoren metsän kasvattamisessa. Lisäksi hän taitaa elää täällä jo ainakin toista elämäänsä. Vai oliko se niin, että nuo 92,5 % tukkisaannot olivat 40 vuotiaissa kuusikoissa? 😉
>kokemusperäinen tieto ja taito, miten puut saa kasvamaan nopeasti
Joku voisi luulla, että kokemusperäistä tietoa ja taitoa pitäisi keräillä kokemuksen karttuessa vuosikymmenen tai kaksi, mutta joillakin se taito vaan on hyppysissä ihan heti. Vaatimattomuuttaan sitä voi nimittää kokemusperäiseksi ettei herätä liikaa kateutta.
>Eiköhän jatkuvan ja jaksottaisen metsänkasvatuksen rajakohta, jos se yleensä on tarpeen määritellä, ole avohakkuussa.
Tarpeen olisi myös määritellä, että jatkuvan kasvatuksen metsää ei koskaan täydennysistuteta eikä syntynyttä tiheääkään kuusentaimikkoa saa harventaa. En ole näiden toimenpiteiden kustannuksia nähnyt vielä yhdessäkään jk:n kannattavuuslaskelmassa, joten ne lienevät menetelmästä poissuljettuja.
Ensimmäisestä virkkeestä olen samaa mieltä.
Taimi tuottaa tukkia jaksollisessa ehkä tuossa 30-60 vuodessa, mutta eihän se nyt hyvänen aika heti synnyttyään ole tukkikoossa jatkuvassa kasvatuksessakaan? Jk:ssa se vie ehkä 40-80 vuotta suuremmasta varjostuksesta johtuen.
>Voihan se tukin tuotto peitteisessä vaihtoehdossa olla kolminkertainen.
Tämä heitto on niin höpöhöpöä ettei tarvitsisi edes kommentoida. Jokaisesta jk:n hakkuusta sama tukkimäärä kiintoina kuin jaksollisen päätehakkuusta? Herätys nyt! Tukin tuotto voi olla myös pienempi kuin jaksollisessa, koska… monta tunnettua syytä. Vain jk:n hakkuiden tukkiOSUUS on suurempi. Puumäärät ovat pienempiä.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että nimimerkillä R.Ranta menee kirjoituksessa langat sekaisin.
2. Tuotannon määrä ei ole kannattavuuden synonyymi, mutta läheisessä tekemisissä ne ovat. Jk:n kannattavuusajatukset perustuvat tuotantopanosten minimointiin ja oman sidotun pääoman tuoton maksimointiin. Jälkimmäinen tarkoittaa metsän hakkaamista erittäin, erittäin harvaksi, jotta pääomaa ei ole paljoakaan hehtaarilla kiinni, järeytyminen saadaan vauhtiin ja on edes toivoa uudistumisesta. Ymmärrän tämän. Mutta miksi asiaan sekoitetaan enää hiilensidonta? Ei se tähän yhtälöön enää sovi.
2. Monimuotoisuus on aivan samanlainen haaste jk:ssa kuin jaksollisessakin. Autuasta ratkaisua se ei ilman erityisiä toimenpiteitä tarjoa, vaikka niin annetaan monessa tekstissä ymmärtää.
3. Vastasit jo toisen kerran välittömästi minun kirjoitukseni jälkeen. En ole ehdottomasti jatkuvaa kasvatusta vastaan. Olen ehdottomasti sen valheellista markkinointia vastaan. Tästä vain yhtenä esimerkkinä tuo Pukkalan heitto, että Suomeen mahtuisi puuta kolminkertaisesti. Mahtuisi kyllä, mutta esimerkiksi jk:n kanssa liikutaan Etelä- ja Keski-Suomessa ennemmin välillä 80-160 m3. Miksi metsäalan asiantuntija muuten tällaista esittäisi, ellei harhaanjohtamismielessä? Vahinko se ei ole.
Edit. sidotun pääoman tuoton maksimointiin
Mikä on tämä 1,3 %?
Tarkoitat tehostamisella sitä, että pienennetään vuosikasvua, vähennetään toimenpiteitä ja otetaan isompia riskejä tulevaisuuden tuotosta, jotta saadaan vähän isompi prosenttiluku? Tukkikuutioiden määrä ei taida muuttua, ainakaan ylöspäin.
Kerropa Perko aamun tuoreilla aivoilla, että miten jatkuvan kasvatuksen avulla ”Suomen metsiin mahtuisi puuta ainakin kolminkertaisesti nykytilanteeseen verrattuna” (Pukkala), kun toisaalta puusto pitäisi harventaa hyvin harvaksi lakirajalle (Kettunen)? Kettunen paheksuu blogissaan liian tiukkoja pp-suositusten alarajoja. Linkit alla. Molempia kirjoittajia olet mainostanut palstalla. Tähän kysymykseen jäin odottamaan kommenttia jo keväämmällä.
[arvometsa.fi/blogi/Suomen-metsissä-on-vähän-puuta]
[kettunenarvo.blogspot.com/p/blog-page_31.html?m=1]