Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Hehtaarin uudistusalan kiertää nopsaan
Toimii tai ei, niin tuleeko Suorittava mukaan, kun viisi kertaa kesän ja syksyn aikana kierrän pari viiden hehtaarin alaa ainakin ensimmäiset 12 vuotta? Kokeiluun menee tämä toki, mutta kommentissaan Suorittava on puolen valinnut ja potero on valmiina.
>Sopiiko se arginiini männyllekin?
Olen lukemastani ymmärtänyt, että parhaat tulokset saadaan nimenomaan männyllä, mutta ei kuusi paljonkaan huonommaksi jää. Tutkimusten mukaan arginiinifosfaatti edistää nimenomaan juuriston kasvua ja taimi saa sen vuoksi paremman alun. Johtuuko tuo parempi kasvu siitä, että taimi pystyy arginiinin avulla käyttämään tehokkaammin maaperässä olevaa typpeä? Ilmeisesti jo puolet kaikista Ruotsissa istutetuista taimista saa arginiinia kaverikseen. On hyvä, että Lukekin aloittaa asian selvittelyn viimein.
Arginiini sinänsä on kait samaa aminohappoa kuin mitä urheilijat käyttää. Taimille se annetaan arginiinifosfaattina.
Olen tämän risuparran avauksen jättänyt vähemmälle huomiolle, mutta jos nyt jonkun vasta-argumentin heitän alan asiantuntijalta:
”Uhanalaisten lajien määrä ei käy ekologisuuden mittariksi”
”Valtakunnan metsien inventoinnit kertovat kuitenkin, että vanhojen metsien osuus, puiden järeys ja lahopuun määrä ovat kasvaneet Etelä-Suomessa jo kolmenkymmenen vuoden ajan.”
”Uhanalaisten metsälajien määrä on saatu kasvamaan, kun tarkasteluun on otettu yhä vain uusia eliöryhmiä, kuten sääsket, punkit ja valeskorpionit.”
”…uhanalaisten metsälajien osuus tutkituista lajeista ei noussut lainkaan vuosien 2010 ja 2019 uhanalaisarvioiden välillä. Se merkitsee, että tällä mittarilla mitattuna metsälajien uhanalaistuminen loppui jo ennen vuotta 2019. Samaan aikaan runsaasti lisääntynyt metsien suojelu on tukenut kehitystä.”
”Ympäristöministeriön ensimmäisessä uhanalaisselvityksessä (1986) uhanalaisuuden määritelmä oli järkevä: uhanalainen on laji, joka häviää luonnostamme lyhyen ajan kuluessa, jollei sen suojelua tehosteta.”
”(myöhemmin) …uhanalaisuus karkasi käsistä. Viranomaisia kiusasi se, että määrittely perustui epämääräiseen ennusteluun. Luotiin näennäisesti objektiivinen systeemi, jossa otettiin huomioon esiintymisalueen laajuus, kannan kehitys ja yksilöiden määrä sekä elinympäristöön kohdistuvat uhkat. Lista alkoi elää omaa elämäänsä ja irtautui suojelun tarpeen mittaamisesta. Se toimii jotenkuten lajeilla, jotka on helposti laskettavissa, lähinnä linnuilla, suurilla nisäkkäillä ja kukkakasveilla. Jo päiväperhosilla virheitä alkaa kertyä.”
”…harhaa aiheuttaa se, että uhanalaisuuden määrittelevät käytännössä kyseisen lajiryhmän harrastajat, jotka rakastavat kohdettaan.”
”jostakin on syntynyt käsitys, että uhanalaisia pitäisi olla kymmenisen prosenttia koko lajimäärästä. …Työryhmissä pitäisi olla mukana epäilijöitä, jotka peräisivät sitkeästi lajin todellista uhkaa.”
”Käsitykset lajien uhanalaisuudesta muuttuvat tietojen tarkentuessa.”
”Uhanalaiset eivät sovi metsätalouden ekologisuuden mittariksi siksikään, että valtaosa niistä on erikoisten elinympäristöjen – lähteiden, purojen, kallioiden tai lehtojen lajeja. Hakkuut kohdistuvat pääosin kangasmetsiin, joten harvinaisuuksien elinympäristöt jäävät yleensä hakkuiden ulkopuolelle.”
”Metsäympäristön lajit muodostavat suurimman ryhmän ja siksi myös metsissä on eniten uhanalaisia lajeja. Toisaalta uhanalaisten lajien osuus tutkituista lajeista on metsissä sama kuin vuonna 2010, yhdeksän prosenttia, eikä uhanalaisuutta kokonaisuutena kuvaava indeksikään käytännössä ole metsien osalta muuttunut.”
”Tilanne muuttuu metsätalouden kannalta valoisammaksi, kun katsoo metsäympäristön uhanalaisia lajeja tarkemmin. Uhanalaisia lajeja voi kyllä löytyä mistä tahansa, mutta peräti 47 prosenttia metsien uhanalaisista on lehtolajeja, kun lehtoja on metsistä vain 1–2 prosenttia. Yhdeksän prosenttia metsien uhanalaisista taas elää harjuilla, joita myös on hyvin vähän. Kangasmetsien lajeja on uhanalaista 34 prosenttia, valtaosa vanhojen metsien lajeja. Valtaosa uhanalaisista elää siis metsissä, joiden osuus metsäpinta-alasta on hyvin pieni.”
”Monen uhanalaisen metsälajin esiintymistä osa – tai jopa kaikki – on jo suojelluilla alueilla. Mitä lajin turvaamiseksi voitaisiin vielä tehdä, jos kaikki esiintymät on rauhoitettu?”
Haluaako risuparta tai joku muu haastaa näistä jotain? Itse en ole suojeluvastainen. En todellakaan. Älytön päivittely, kauhistelu ja epätotuuksien heittely on hölmöä. Pitäisi löytää ongelma ja sitten etsiä sille ratkaisu. Laholehtipuun lisäämisestä talousmetsissä sekä pysty- että vaaka-asennossa on ainakin hyvä aloittaa.
>Metsälaki sallii luontaiset vaihtoehdot, ei siitä pitäisi olla epäselvää.
No niin, ollaan samaa mieltä. Viime kesän satavuotiaan kuusikon leimikon halki kulki muutamia ojia, joiden maapenkat olivat hyvin taimettuneet. Muualla alikasvosta ei paljoakaan ollut. Nämä ojanpenkat jätettiin raivaamatta ja mätästämättä. Jatkuvaa kasvatusta? Ei minusta edes ojanpenkkojen osalta, koska lanseerattuun ”jk”-käsitteeseen ei mielestäni kuulu raivaussahan käynnistäminen – ja niin on tarkoitus aikanaan varhaisperkauksen yhteydessä tehdä.
>Pidät siis jk. metsää ”suojelumetsänä”
En pidä. En ymmärrä mistä tällaiseen virhepäätelmään voisi päästä.
Sinun viimeinen tekstikappale korpimetsän ennallistumisesta oli oudon epämääräinen. Sekoittelet teksteissä asioita muutenkin.
Kirjoitit esimerkiksi edellä: ”harsintana voidaan pitää myös liiallista avohakkuuta”. Minun mielestäni rajuna toteutettua harsintahakkuuta voi pitää jonkinlaisena uudistushakkuuna, mutta avohakkuuta ei koskaan voi pitää harsintana. Käsitteiden sekoittelu ei auta keskustelua yhtään. Jo nyt jk teksteissä koetetaan ”omia” sekä siemenpuuhakkuuta että yläharvennusta. Jollain tavalla sen voi tietysti nähdä jaksollisen kasvatuksen imarteluna.
Jätit vastaamatta kysymykseeni. Se johtunee siitä, että mikään luontainen vaihtoehto ei ole kielletty ja haluat ohittaa asian?
>Voihan se olla niinkin, että liian kirjaimellisesti on parsittu harsinnan jälkiä
Mikä asia on mennyt överiksi, eli mitä asiaa haluat parantaa? Hiilensidontaa, kannattavuutta, monimuotoisuutta?
>Avohakataan ilman rajaa, harsintana voidaan pitää myös liiallista avohakkuuta. Jos näin laki sallii, niin myös toimitaan
Yleensä ihminen pyrkii tekemään järkeviä ja perusteltuja ratkaisuja. Ulkopuolinen ei aina tiedä jokaista päätökseen vaikuttanutta tekijää. Ei kukaan avohakkaa nuorta metsää vain lain sallimisen ilosta. Mh on tuota ilmeisesti tehnyt, mutta sekin ehkä pakotettuna liian suureen tuottotavoitteeseen (?).
>Purku lähtee luontaisten vaihtoehtojen sallimisesta
Kerrotko Jovain, kun suoraan sinulta kysyn, että mikä luontainen vaihtoehto on nyt kielletty?
>Risuparta on pähkäilyissään aivan oikeassa, vaikka ei sitä ääneen sanokaan.
Risuparta on pudonnut metsäpopulismin ansaan. Tätähän media tarjoaa asioihin perehtymättä. Risuparralta voisi kysyä, jos on linjoilla, että miten paljon metsien lajien uhanalaisuus on lisääntynyt viimeisen 20 vuoden aikana?
Hienoa, että ojitettu räme ennallistuu odotetusti. Et ole (ainakaan puheissa) halunnut tehdä eroa jk:n ja jaksollisen välillä. Sopiiko kuitenkin ettei talousmetsää ja suojelumetsää sekoitettaisi keskenään?
>Jopa lastenhoitajia pitää kouluttaa yliopistoissa vuosikausia
Lastenhoitajia ei kouluteta yliopistoissa päivääkään.
>Lukioaikaakin on jo käytännössä jatkettu vuodella
80 % suorittaa lukio-opintonsa tavoiteajassa (3,5 vuotta). Ammatillisen perustutkinnon kohdalla prosenttiluku on surullisempi, reilu 60.
>koulujärjestelmää ei ole päivitetty nykyaikaan
Lukiossa saa nykyisin unohtaa kynän ja paperin kotiin, joskus kirjankin. Läppäri pitää mukana olla. Mitenköhän se 50-luvun maikka tuon homman hoitaisi? Omasta mielestäni tuo ”päivittäminen” on mennyt jo överiksi, mutta näemmä joku voi olla täysin päinvastaistakin mieltä.
>Koulutodistukset ovat pelkkiä passeja, kun pyritään johonkin opiskelemaan tai työpaikkaan
Hyvänen aika, olemme samaa mieltä! Todistus on ”passi”, jonka avulla pyritään eteenpäin. Pääsyn jälkeen sitä ei juuri tarvita. Oliko tässä ongelma?
Edit. Katsotaan millä tuulella Tolopainen on huomenna aamulla…
>Miksi tuollaiset ikiaikaiset yo kirjoitukset on agendalla. Ne ovat ajan ja resurssien haaskausta. Miksi Ruotsissa ei tarvita yo. kirjoituksia, koska se on demokraattinen ja tasa-arvoinen maa. Jossa ihmisiä ei kasvateta eriarvoisuuteen kuten Suomessa.
Tolopainen on hyvin perillä myös Ruotsin opetusalasta. Ruotsissa ei tosiaan ole ylioppilaskoetta – heillä on högskolprovet.
>Aegolluksen olisi syytä perehtyä asioihin hiukan laajemmin. Suomen koululaitos toimii aivan samoin kuin 30-luvulla, opetusmenetelmissä ei ole tapahtunut mitään kehitystä. Kouluun mennään seitsemän vuoden ikäisenä ja lapset jätetään heitteille lyhyen koulupäivän jälkeen. Sivistysmaissa opetus alkaa jo viisivuotiaana ja lapsista pidetään huoli koko päivän. Kaksi ja puoli kuukautta kesälomaa on mafiajärjestön terrorismia
Ai, nyt hypättiin vielä pari vuosikymmentä lisää taaksepäin. 🙂 Tolopaisen opetusalan asiantuntemus näyttää niin vahvalta ja laaja-alaiselta, että jätän leikin kesken.
@Visakallo Yksikään uusi auto ei ole kohtuuhintainen. Ainakaan Suomessa. 🙂