Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Valtioiden taholta? En. Vapaaehtoisesti? En. Ainoastaan jotkut ”viherpesusta” kiinnostuneet yritykset tulevat maksamaan joillain perusteilla hiilensidonnasta.
Samaa mieltä kuin oksapuu, mutta en itse usko, että minkäänlaisia hiilensidontatukia tultaisiin luotettavilta tahoilta maksamaan. Niiden maksuperusteet olisivat liian vaikeita. Vuosikasvu on vielä helppo määritettävä, mutta entä, kun tulee ensiharvennuksen aika, voitko tehdä sitä? Ajallaan? Kasvu pienenee ainakin männikössä joitain vuosia. Miten hiilensidonnasta maksettu raha siihen suhtautuu? Harvennukset tekemättä jättämällä on hiilinielu suurin, mutta kuten täällä tiedetään, pidempiaikaiseen hiilivarastoon (tukki) sillä pääsee huonosti.
Jokaiselle lautalle mahtuu aina yksi tollo. Tuskin pystyy isommassa kuvassa paljoakaan haitaksi olemaan.
Kiitos! Nyt uskon, että moni muukin pääsee jyvälle puukauppa-asiasta.
Ei, mutta auttaako pökkelöiden kaataminen? Kerrotko Tollo mikä keino yksinään riittää? Jos sellaista ei ole, niin ranteet auki sitten vaan. Ollaan hävitty tää matsi.
Edit. Ajatus on, että tekopökkelöiden tekeminen hakkuun yhteydessä on helppo ja halpa keino lisätä pystylahopuun määrää talousmetsässä. Sen ongelman se voi ratkaista ihan yksinään. Lahopuuta tulee, kun puu lahoaa. Hurjasti tehokkaampi ja nopeampi keino se on kuin säästöpuut, jotka Tollo varmaan hakee polttopuuksi heti hakkuuta seuraavalla viikolla.
>Näin se on puukaupassakin. Tehdään kahdenlaisia sopimuksia, kun voidaan mennä myös yhdellä sopimuksella.
Hankintakauppa tarkoittaa, että puut myydään ostajalle korjattuna. Ne siis korjataan ja ajetaan joko itse tai jonkun muun toimesta. Miten tämä kokonaisuus menee ”yhdellä sopimuksella” ja erityisesti miten se vaikuttaa monimuotoisuuteen? Se rautalankaesimerkki nyt, kiitos.
Ymmärrän, ja jos tarkkoja ollaan, niin kysehän on ennemmin kartioista. Niiden tilavuuden saa, kun tuon laskemasi lieriöiden tilavuuden jakaa kolmella. Tietysti pitäisi vielä huomioida, että pohjapinta-ala pitäisi olla kannon korkeudella. Katselin taulukoita ja ”kantopinta-ala” saattaisi olla noin 30-35 % suurempi kuin pohjapinta-ala. Esimerkiksi PPA 18 m2 ja pituus 15 m, niin tilavuus olisi 18*1,35*15 / 3 = 121,5 m3
Jos puiden runkomuoto pysyisi koko kasvun ajan identtisenä, niin hommahan menisi vallan helpoksi. Silloinhan (samanmuotoisissa kappaleissa) tilavuuksien suhde on pituuksien suhteen kuutio. Jos siis pituus kasvaa 4 %, eli tulee 1,04 -kertaiseksi, niin tilavuus tulee 1,04^3 -kertaiseksi.
Jos siis esimerkiksi ensiharvennettu 13 metrinen männikkö kasvaa 50 cm vuodessa, tulee tilavuudesta (1+0,5/13)^3 eli noin 1,120 -kertainen. Kasvu on siis 12,0 %.
Jossain ikähaarukassa runkomuodon voi ehkä olettaakin pysyvän kutakuinkin samanlaisena. Metsän varttuessa alkaa latva vähitellen ”tylpistyä” ja silloin tämä yksinkertaistus ei ehkä enää toimi.
Joo, mietin samaa. Onnittelut GLA! Hattuun yksi sulka lisää. 🙂 Minä en tuossa onnistunut, vaikka vähän yritin tökkäistä.
Luepa Jovain uudelleen tuo Jeessin teksti. Ja vielä kerran. Kerro sitten kuinka mones virke alusta laskettuna osoittaa, että Jeessi ei hyväksyisi jotain?
En ymmärrä minäkään, miten puukaupan tekotapa vaikuttaa monimuotoisuuteen. Odotan jotain rautalankaesimerkkiä suurella mielenkiinnolla.
Jep, tänään kävi jo alle 700 dollarin. Huippu oli reilut 1600. Seurasin tuota melko tiiviisti ja löin kaikki leimikot lukkoon juhannusviikolla. Vasta ensi vuonna näkee menikö syteen vai saveen. Joka tapauksessa kuusitukin hinta oli nyt 16 e korkeampi kuin vuoden vanhemmassa kaupassa ja hakkuutähteistä lähes tupla. Kuusivaltaisessa leimikossa se tekee paljon.