Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Perkon usko on vahva. Se on hyvä. Kaikki rationaalisuus vaan puuttuu. Se huono.
Montako kertaa olet jo tuon 120 m3 ottanut samalta kuviolta? Vai oliko tuo vain kauppias Pukkalan lupauksia?
>Kuten Pukkala huomauttaa Hesarin jutussa, korjuukulujen ero tasoittuu kiertoajan yli tarkasteltuna.
En ole Hesarin tilaaja, niin jää tämä herkkupala näkemättä. Huomauttiko Pukkala tekstin mukaan todella näin?
Jos todella on näin, niin tämä on jälleen kerran näitä hänen täysin paikkansa pitämättömiä väitteitä. Jokainen vähänkään asiaa ymmärtävä huomaa, että keskimääräistä mottihintaa koko kiertoajalle laskettaessa hinta on painotettava puukuutioiden määrillä. Enskan halpa kuutiohinta * puumäärä + 2.harv.hinta * puumäärä + päätehakkuuhinta * puumäärä. Tuo sitten jaetaan kokonaispuumäärällä. Lopputulos on keskimääräinen koko kiertoajan kuutiohinta. Ei enskan huono puunhinta pienen puumäärän vuoksi laske paljoakaan keskiarvoa. Paino on vahvasti päätehakkuun hinnoissa.
Sanon sen jälkeen kerran: Ei professori yksinkertaisesti voi tehdä tämän tason virheitä vahingossa. Vai voiko?
Niin kannattaa! Suosittelen Sinulle Perko myös välillä jotain muuta kuin Pukkalaa. Minäkin olen lukenut kolikon molempia puolia. Mitä enemmän luet, pystyt yhdistelemään asioita, ymmärtämään ja myös huomaamaan epäloogisuudet joissain teksteissä. Oma kriittinen ajattelu kannattaa säilyttää. Aina.
Josko nyt tämä ketju säästettäisiin kauppias Pukkalan mainoslauseilta, kiitos.
Jos runkoluku on kuviolla tuo reilu 600 ja PPA 16, niin ei mielestäni kasvu hidastu 26 cm kieppeillä pelkästään ”aikuiseksi tulemisen” johdosta. Vähän tiiviimmässä kasvatusasennossa ostaisin tuon selityksen helpommin. Sama huomiohan kosketti lisäksi koko puustoa, eikö vaan?
Olisko Antti harvennusvaikutus ehtymässä? Suuri osa tuosta tulee hakkuutähteiden antamasta lisätypestä. Tunnetko kuvion toimenpidehistorian?
Huh heijaa, Perko jälleen kerran viittaa siihen tänne laittamaansa kumulatiivisen tappion kuvaajaan, jota ei itse ymmärtänyt. Ei, vaikka koetettiin selittää. 😀
risuparta voisi uskoltaan myös vähän tarkistella faktoja. Tuolla monimuotoisuusketjussakin siteerasi surutta Ylen Jenni Frilanderia, joka on ehkä Ylen heikoimmin faktoissa pysyvä luontotoimittaja. Epätotuuksia ei levitä kuin uskossa olevat.
>Jos mo sitten myisi puunsa, kai hän joutuisi maksamaan silloisen hiilikompensaatiomaksun.
Tähän vielä lisäksi se, että ei kai päätehakkuun yhteydessä kaikki kompensaatiomaksu kokonaisuudessaan takaisin ole maksettava, vaan summassa täytyisi huomioida lopputuotteen hiilivarasto-osuus. Melkoinen himmeli tämä olisi. Ja aina, kun haastavampia himmeleitä rakennetaan, syntyy kustannuksia, jotain jää huomaamatta ja soppa on valmis. Ei jatkoon ainakaan aktiivisten talousmetsien osalta.
Upotus luonnollisesti toimisi teoriassa ellei kohde itsessään imisi lainkaan nestettä.
Jälkimmäinen kappale on Perkon piilomainos. Suomen metsät olivat surkeassa jamassa puuston suhteen vuonna 1948. Osalla tuntuu olevan siihen kaipuuta ja sitä minun on vaikea ymmärtää. Metsien vanhan tilan pystyy helposti todentamaan omin silmin historiallisista ilmakuvista:
https://www.paikkatietoikkuna.fi/historiallisetilmakuvat
Syöksyvirtauksen sattuessa on ihan sama millä tavalla metsä on kasvatettu. Jk kaatuu ja katkeaa siinä yhtä kauniisti samaan suuntaan. On tietysti totta se, että jos puustoa pidetään pitkään PPA-välillä 10-20, kuten jatkuvassa kasvatuksessa tehdään, niin kyllä se kestää tuulta enemmän. Tästä tuskin moni on eri mieltä.