Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Etuterät mittaavat paksuuden ristiin.Jos puun pinnan kohoumassa kuori irtoaa, miten se alentaisi tilavuutta?
Jos mikään mitta otetaan kuoren alta, niin aleneehan tilavuus? Ristimitoistahan otetaan tavallisesti keskiarvo. Jos näistä toinen on kuoren alta, niin tuleehan luvusta liian pieni. Mitä mahtoi mehtäukko tarkoittaa?
Ei se varmaan kovin pitkä teksti ole. Voisiko sen laittaa tänne ihmeteltäväksi? Tuskin päätoimittaja oikeuteen haastaisi.
>Toisaalta voimakkaan kannan leikkauksen tuloksena lupamäärät putoavat jossakin vaihessa aina.
Suorittava varmaan osaa kertoa missä päin Suomea kantaa on ”voimakkaasti leikattu”?
Edellisten kanssa samaa mieltä.
>ei oikeastaan suomalaista metsänhoitoa kokonaisuudessaan?
Ei Mustonen tosiaan suoraan kritisoi Suomen metsänhoitoa ja nämä tällaiset tulkintaseikat saattavat mennä myös toimittajan tekstin piikkiin. Siitä keltaisesta kuvasta alkaen teksti on hieman sekavaa.
”Suomen maankäyttö on näihin tavoitteisiin nähden liian kovaa.”
Maankäyttö saa suorimman kritiikin. Suomen Vihreitä taas se ei juuri kiinnosta, koska osuu liikaa omiin kannattajiin ja on siten huonoa politiikkaa. Voisi ajatella, että kaupungeissa suurelta osin vallassa ollessaan heillä olisi juuri noihin asioihin paljon vaikutusvaltaa.
@Puuki
Katsopa tavalliselta kartalta se Mustosen keltainen nykyisin puuton alue. Suurin osa on tiheästi asuttua.”Kanadassa hakkuut ovat lähes pääsääntöisesti päätehakkuita, ja metsien hoitoa harvennushakkuin ei juurikaan tehdä. Tähän on useita syitä. Yksi keskeinen syy on, että metsävaroja on runsaasti, jolloin ei ole tarvinnut huolehtia metsävarojen riittävyydestä ja metsienhoidon kautta saavutettavasta puustonkasvun lisäyksestä. Päätehakkuita on riittänyt hakattavaksi, ja toisaalta kaikilla alueilla ei ole ollut juuri käyttöä muulle kuin tukkipuulle. Näinollen ei ole myöskään muodostunut metsänhoidon perinnettä, eli harvennushakkuita ja niiden harvennusmalleja, saati ylipäätään ohjeita harventamisen suorittamiseen.
Tavoitteena on monipuolistaa metsien hakkuita erilaisia tavoitteita palveleviksi.”
”Brittiläisessä Columbiassa (juuri tuolla tämän hetken metsäpaloalueella) nähdään, että harvennuksilla saataisiin poistettua alikasvoksen tyyppistä pienempää ja kuivuessaan paloherkkää puuainesta. Harvennusten avulla metsistä saataisiin myös nopeammin puuta korjattavaksi.”
Samaan aikaan Euroopassa:
”Suomalaismetsistä on myös hakattu (erityisesti harvennuksina) useina vuosina eniten kuitupuuta, joka päätyy paperi- ja selluteollisuuden tarpeisiin eli käytännössä lyhytikäisiksi lukeutuviin puutuotteisiin.”
”Komissio ehdottaa … dramaattista muutosta lyhytikäisiin puutuotteisiin keskittyvässä metsäteollisuudessa.”
”…jatkuvassa kasvatuksessa koko puustoa ei poisteta missään vaiheessa, vaan tehdään yläharvennuksia, joissa kaadetaan lähinnä sahateollisuuden tarpeisiin menevää tukkipuuta.”
Vain hieman kärjistäen: Toisaalla palaa metsä ja pyritään saamaan harvennuskulttuuria alkuun ja sitä varten tarvittaisiin ensin käyttöä pieniläpimittaiselle puulle. Toisaalla paheksutaan puun käyttöä lyhytikäisiin tuotteisiin ja yleinen mielipide kannustaa luopumaan avohakkuusta ja taimikonhoidosta ja siirtymään jatkuvaan kasvatukseen, jotta saataisiin vähennettyä ”pahaa” selluteollisuutta ja metsiin saadaan lisää sitä paloherkkää kuivaa alikasvosmateriaalia ja nykyiset palokatkot (avonaiset alueet) poistettua.
Edit. Surullisinta tässä on jälleen se, että tutkija Mustonen käyttää jutussa Kanadan tilannetta argumenttina Suomen nykyistä metsänhoitoa vastaan (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008099619.html). Jutussa on myös kartta, jossa on laajat keltaiset metsäkatoalueet. Ei kuitenkaan kerrota montako miljoonaa ihmistä alueella jo asuu (mm. Vancouver). Surullista siis se, että faktoja sopivasti yhdistelemällä päästään väärään loppupäätelmään.
Korjaan Puuki sen verran, että vaikka työntekijästä aiheutuvat eläkemaksut ovat nykyisin nuo 1970-lukuun verrattuna viisinkertaiset (24,4 %), maksut eivät riitä edes eläkkeisiin. Nämä maksut JA koko eläkevarojen potille laskettu noin 4 % tuotto yhdessä riittävät. Eipä siis juuri kasva tuo eläkevarojen potti enää.
Risuparralla on levy jumissa tuossa apulantakohdassa. Tänne tekemiensä kirjoitusten perustella en usko hänen pystyvän rationaaliseen keskusteluun. Tyyli on ennemminkin vain kiukkuisen provosoiva ja keskusteluhalu luontoasioistakin puuttuu – ehkä osaaminenkin. Ainoat tähän saakka löytämäni ”perustelut” ovat olleet kritiikittömät Ylen Jenni Frilanderin siteeraukset. Frilanderin tekstit ovat olleet usein kovin tarkoitushakuisen tuntuisia ja hyvin yksipuolisia. Objektiivisuus on puuttunut täysin.
>Vanhat ihmiset on yleensä maksaneet veroja eläessään sen verran paljon jotta pieni lisä loppupeleissä ei olisi liian iso kädenojennus yhteiskunnalta
Siinä mielessä olen tästä eri mieltä, että tuo verokertymä on koko ajan suurempi ja suurempi nuorempien työntekijöiden kohdalla (mm. työurien pidentyessä), että sitä kädenojennusta pitäisi pystyä tekemään koko ajan enemmän. Lisäksi vanhemmat ihmiset ovat eläkkeeseensä nähden maksaneet aikanaan keskimäärin niin pieniä eläkemaksuja, että on melko vaikea nähdä miksi yhteiskunnan pitäisi mitään…. Tällä hetkellä eläkkeellä olevat nauttivat parasta mahdollista vastinetta verrattuna aikansa eläkemaksuihin. Valitettavasti kukaan tällä hetkellä työssä oleva ei pääse lähellekään. Työntekijästä koituvat eläkemaksut ovat viisinkertaistuneet vuodesta 1970 alkaen (5 % -> 24,4 %).
Pahoitteluni jo etukäteen, jos tuli paha mieli, mutta faktojahan nämä. En väitä etteikö jokainen eläkkeellä oleva olisi varmasti eläkettään ansainnut. Ehkä ennen sen koosta valittamista pitäisi kuitenkin ajatella kahdesti.
Absoluuttinen virhe on todella helppo laskea, kunhan ensin tiedetään oikea tulos.
Tuolla tavalla ei vielä, Perko, tilastoja tehdä. Nuo ovat vielä Teboilin lippalakkitasoa. Kuvio oltava luonnollisesti täysin sama. Vuosiluvut, kuutiomäärät, mielellään tukkiosuudet, lähtötilanne?
Edit. Heitit itse luvut: 100-140 m3, 8-12 v välein, jk-metsästä. Vain perusteluita omalle tekstillesi odotan.