Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Miten puuta myymällä voi ansaita miljoonan, sijoittamalla kaksi metsän ostoihin.
Tämä nyt on tietysti vain kevyt heitto ja hyvä vitsi. Jos vakavammin asiaa miettii, niin tämä voi olla lähellä totuutta, JOS palstat jäävät myymättä – eli varallisuutta kasvattamaan. Varallisuus on eri asia kuin kinkkusiivujen lukumäärä leivän päällä.
Jos ostat kahdella miljoonalla osinko-osakkeita ja saat 4,5 % osingot bruttona vuosittain, maksat verot, etkä sijoita niitä takaisin yritykseen, niin meneehän siinäkin 30 vuotta ennen kuin sijoitus on ”maksanut itsensä takaisin”.
aegolius 6.8.2021, 17:45Jenkkeihin sahatavaraa tuskin enää viedään, kun hinta siellä on jo vuoden pohjissa.
https://www.marketwatch.com/investing/future/lumber?mod=over_search
aegolius 6.8.2021, 16:47>kirjoittajalla on vähän saman tyylistä ohi huutamista havaittavissa.
Kuin minulla? Vai Vuokolla? Minä huudan ihan suoraan tuollaista asian kiertelyä, vihjailua, perustelemattomuutta ja nälvimistä vastaan – en ohi.
Ehkä kuitenkin tarkoitit lahopuun määrästä puhumistani?
aegolius 6.8.2021, 15:39Taidatte olla ihan tuttuja ”Sepin” kanssa?
>joskus hänenkin näkemyksiään on kritisoitu ihan perustelujen kanssa.
Mutta tämän palstan kirjoittajien asiantuntemus ja maltti ei siihen riitä? Rakentavaa kritiikkiä olisi mukava lukea.
Edit. Kun tuolta edelliselle sivulle jääneestä tekstistäsi jätin sarkasmin pois, jäljelle jäi vain piste. Onko osaamisesi samalla tasolla, vai onko ”Sepi” vain väärää mieltä? Mikä se ajatusvirhe on? Sitä en ole täällä nähnyt esitettävän.
aegolius 6.8.2021, 15:03Juuri näin. Joidenkin osaaminen ei vain riitä yhtään mihinkään. Mot.
Hmm, petkeles vai Seppo Vuokko. Kumman teksteillä ja mielipiteillä voisi luontoasioissa olla enemmän painoarvoa? Toinen perehtyy tutkimuksiin, kirjoittaa niihin vedoten, etsii virheitä ja perustelee löytämänsä.
aegolius 6.8.2021, 10:30Melkoisia koivuja, jos ovat 15 metrin korkeudessa 15 cm läpimitaltaan. Tuntipalkoille pääsee aina, kun tekee jotain tuottavaa. Alkutuotannossa se jää yleensä aina sormien lukumäärään.
aegolius 5.8.2021, 10:42>Ainakaan omalla kohdalla ei ole tullut vastaan tilannetta, että… puunhinta olisivat olennaisesti vaihdelleet.
Vähän löyhästi enää liittyy otsikkoon tämä, mutta kysyn nyt kuitenkin. Oletko pyytänyt useampia tarjouksia vai myynyt kilpailuttamatta? Kokemuksesta voin sanoa, että puun hinta vaihtelee yli 10 % jopa saman tarjouskilpailun eri tarjouksissa.
aegolius 4.8.2021, 19:44Ymmärrän kyllä sen, että lehdot voi nähdä uhanalaisena, jos tarkastellaan asiaa 1750-luvulta saakka. Ovathan niistä pääosa raivattu pelloiksi. Jäljellä olevat lehtolaikut on kuitenkin metsälain kymppipykälän mukaan suojeltu. Voidaanko tehdä jotain enemmän? Uhkaako jäljellä oleviakin lehtoja vielä jokin?
Tämän selvityksen lopputulos ja syntytapa ovat melkoisen epämääräisiä. On aivan pomminvarmaa, että tätä tunnetuksi tullutta prosenttilukua (76 % metsien luontotyypeistä uhanalaisia) käyttävä poliitikko ei ymmärrä asiaa hänkään.
aegolius 4.8.2021, 19:22>Mutta mikä on uhanalaisen määritelmä?
Tuolta alhaalta luontotyyppiryhmien tiedotteet -kohdasta voi asiaa yrittää tulkita:
Edit. Suoraa vastausta en ainakaan itse saa ja ihan perinteistä uhkaa luontotyypille näytetään tarkoittavan. Ehkä koetetaan hakea jotain luontotyypin ”laadun heikkenemisen” tyyppistä.
”Uhanalaistumisen syinä ovat mm. lehtojen raivaus peltomaiksi ja kuusettuminen.”
”Syynä on useimmiten pitkään jatkunut heikentyminen luontotyypin ekologisessa laadussa. Muutos näkyy erityisesti nuorissa metsissä, joissa kuolleen puun ja järeiden puiden määrät ovat vähentyneet murto-osaan verrattuna metsäpalon tai myrskyn jälkeen luontaisesti syntyneisiin metsiin.”
”Uhanalaisuuden arvioinnin aineistoina käytettiin valtakunnan metsien inventointitietoja sekä muita tutkimus- ja tietokanta-aineistoja. Arviointi tehtiin kansainvälisen, IUCN:n kehittämän luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin kriteeristön mukaisesti. Arvioinnissa tarkasteltiin luontotyyppien määrän ja laadun muutoksia kolmella aikajänteellä (verrattuna tilanteeseen 1750-luvulla, 50 vuotta sitten ja 50 vuotta eteenpäin)”
aegolius 4.8.2021, 19:13>Luonto itse on tehnyt luontotyypit.
Luontotyypit kyllä, mutta jaottelua ei. Jaottelun ovat tehneet ihmiset, joilla on motiivi lisätä luontotyyppien määrää tarkastelusta toiseen.
Kuvittelet kirveen ja Ponssen lisäävän hirvikantaa? Hehhee. Saanko lähdeviitteen?