Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Nyt ollaan monimuotoisuusketjussa päästy suunnilleen sille tasolle, että mustikan varvut ovat suunnilleen sama kuin metsien biologinen monimuotoisuus.
Petkeles puolestaan on pysyvästi jämähtänyt tasolle, jossa Suomen yli 20 miljoonasta metsähehtaarista on mitään metsäluontotyyppiä vain murto-osa. Loppu on jotain. Muuta. Kuin mitään luontotyyppiä. Syytä hän ei ole vaivautunut kertomaan. Hän mieluummin leijuu erinomaisuudessaan muiden keskustelijoiden yläpuolella.
>Suomen luonnon suot sitovat hiiltä -3..-4 milj.CO2-tn/v.
Vaikka Suomen suot sitoisivat hiiltä kymmenkertaisesti noihin lukuihin nähden, turve ei uusiudu yhtään nopeammin. Se on valitettava fakta.
>Mikä sitten on valehtelua? Kun naapurimaassa turve uusiutuu eikö suomessa siis
Turve uusiutuu sekä Suomessa että Ruotsissa noin 10000 vuodessa. Valtiot päättävät itse mitä käsitteitä mistäkin käyttävät.
Kun katsoo vaikka tätä maailman energiankulutuksen kuvaajaa ja sen aika-akselia, voi miettiä onko turve uusiutuvaa vai ei. Useiden tuhansien vuosien uusiutumisaika on aivan liian pitkä, jotta turvetta voisi pitää uusiutuvana. Itseään ei kannata huijata.
>lopputuloksista päätellen %-luku on otettu metsätyyppien lukumääristä eikä ole huomioitu muuta kuin lukumäärät
Selvityksen luontotyypit ja metsätyypit ovat selkeästi eri asia. Tämä on hämmentävää, koska etsimällä tietoa metsäluontotyypeistä, saat tutut vastaukset metsätyypeistä. Tähän saakka kukaan ei ole osannut tai halunnut kertoa mitä eroa näillä on.
Tässä (https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus/Metsat) asiaa sivutaan. ”Pitkään jatkunut metsätalous on heikentänyt metsien luontaisia ominaispiirteitä merkittävästi: muun muassa vanhojen metsien, vanhojen puuyksilöiden ja kuolleen puun määrä on vähentynyt ja puulajisuhteet ovat muuttuneet. Nämä muutokset ovat johtaneet siihen, että 76 % Suomen metsäluontotyypeistä on uhanalaisia.” Voiko tästä päätellä, että esimerkiksi 40 vuotias kuivan kankaan männikkö ei ole nuoren kuivan kankaan luontotyyppiä, jos lahopuuta on liian vähän?
>Erityisesti se seikka hämmensi, että 76 % uhanalaisuus on ilmeisesti laskettu luontotyyppien lukumäärästä eikä pinta-alasta. Katoavan elinympäristöresurssin pinta-ala eli määrä ja tietenkin laatu ovat ratkaisevia seikkoja, jonka varassa uhanalaiset eliöt elävät.
Tämä. Olen huomioinut saman. Tällä tavalla voidaan korostaa ”uhanalaisuutta”. Luontotyyppejä seuraavaan vertailuun lisäämällä saadaan uhkat edelleen suuremmiksi, vaikka tilanne olisi säilynyt entisenlaisena. Pinta-aloista ei puhuta mitään. Täytyy koettaa kaivaa jostain noita luontotyyppien kriteereitä. Nythän on täysin epäselvää kuinka suuri osa Suomen yli 20 miljoonasta metsähehtaarista on mitään luontotyyppiä.
Olen muutaman vuoden seurannut melko aktiivisesti tätä palstaa jo ennen kuin aloin itse kirjoitella mitään. Nimimerkeistä reva-indeksin olen jo ajat sitten lokeroinut ala-arvoiseksi. Tämä on ihan omilla kirjoituksilla ansaittua. Tässä muutama päivä sitten sainkin hyvät naurut, kun joku nimimerkin kirjoittaja paheksui nimimerkin kirjoittajien arvostelua. Arvostus on tavallisesti ansaittava. En ainakaan itse pysty arvostamaan kirjoittajaa, joka ei vastaile kysymyksiin, ei perustele näkemyksiään, ei esitä lähdeviitteitä ja arvostelee muita ja nälvii. Itsekin nälvin nälvijöille takaisin. Olkoon se heikkous. Ehkä reva-indeksin arvostelusta pahastuneen kannattaisi tarkistaa nimimerkin aiemmat tekstit ennen muiden arvostelua. Sieltä se nimimerkkiin suhtautuminen tulee. Asialliset viestit ovat olleet valitettavan harvassa. Enkä tässä tarkoita mielipide-eroja.
>Jos vielä viisastellaan, niin onko ihmisen toimenpiteiden seurauksena syttyneen metsäpalon jälkeen kasvanut kuivan kankaan männikkö luonnonmukainen vai ei?
Ei ole. Kuten ei myöskään metsälaitumet, hakamaat tai harvennettu (havupuuta poistettu) jalopuulehto. Luonnonmukaisuus koskettaa ehkä vain osaa luontotyypeistä. Tärkeintä on, että kaikki uhkaa hävitä. 😉
Ensin kaivetaan pelloille avo-ojat ja perustetaan suojakaistoja. Osa peltolintulajeista lisääntyy. Sitten pellot salaojitetaan ja lehmät muuttavat pihattoihin. Jotkin lajit vähenevät. Hyi.
>Äestettyä ja kylvettyä tai luont. syntyneitä männikköä ei erota ns. luonnon männiköstä toisistaan enää parin 10:n vuoden päästä.
Luulen, että olet puuki tässä väärässä, mutta petkelestä ujostuttaa kertoa miksi. Luokiteltujen luontotyyppien uhanalaisuus on ymmärrettävissä, jos pääosa Suomen metsistä ei kuulu mihinkään luokiteltuun luontotyyppiin.
Minuakin kiinnostaa tietää miksi esimerkiksi 40 vuotias siemenpuilla uudistettu VT-männikkö ei ole nuoren kuivahkon kankaan luontotyyppiä.
>Ylikulutuksen ratkaiseminen ei ole Nikulan mielestä yksittäisen kuluttajan vastuulla
Näinhän se menee. Ihmiselle kuluttamisen vähentäminen on todettu jo ajat sitten liian vaikeaksi. Jatkossa siis pelkkä oikea äänestyspäätös riittää ja voit jatkaa kuluttamista samaan tapaan. Hienoa populismia!
>Vinkki: tuon 76% jutun yhteydessä esimerkiksi nuori kuiva kangas ei tarkoita äestettyä ja kylvettyä männikköä vaan nuorta luonnonmetsää.
Luontotyyppien kriteereissä on siis jokin yksityiskohta, jonka vuoksi nuorta kuivalla kankaalla kasvavaa mäntymetsää ei luokitella kuivan kankaan luontotyypin mukaiseksi. Jos asia on näin, niin mikä se kriteeri on ja miksi tätä tietoa piilotellaan?
Edit. Oma arvaus on se, että tässä on luontotyyppien luokittelijatkin melkoisen höttöisellä maaperällä. Luokitteluthan tehdään inventointitietojen perusteella eikä maastotyönä.