Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän täällä ole ainoastaan yksi kevytnimimerkki, joka on luonut vaurautensa alv-palautuksilla. Muut tuottavat puuta.
>Hankala noita tapoja on vertailla, täytyisi perehtyä ihan tosissaan
Ja onko siinä mitään mieltä muutenkaan, kun uhanalaisten luontotyyppien tilanne ei muutu, vaikka talousmetsänhoitoa toteutettaisiin millä menetelmällä tahansa.
On kyllä, onnittelut! En olisi uskonut ihan tuollaista rakettia kyseisestä firmasta. Ja nykyisillä hinnoilla en takuulla lähde mukaan. 🙂
Biohit on maksanut osinkoa ainoastaan vuosina 2012, 2013 ja 2014. Ensimmäinen näistä oli 6 % kieppeillä ja muut hieman korkeampia. Toki oma hankintahinta on saattanut olla edullisempi, jolloin suhteellinen tuotto on ollut parempi. Osingot yhteensä n. 1,46 €. Osakkeen arvo vuonna 2014 osingon jälkeen oli noin 7 € ja nyt 2,3 €. Nämä olisi siis pitänyt osata lisäksi myydä jo vuonna 2014. Muuten on voinut tulla reilusti takkiin.
>Kun palstaa lukee niin vaikuttaa siltä, että vastustus kaikelle vähänkin suojeluun viittaavalle on ainakin palstan ehdottoman eliitin puolella kova
Tarkoittiko reva tässä ainoastaan yhtä nimimerkkiä palstan kymmenistä nimimerkeistä? Ellei, niin kiinnostaa mistä tällainen näkemys muodostuu.
pusipusi ja rakkaudella, aegolius
Ei tutkimuksen aina tarvitse aivan omaan maahan ja maakuntaan osua ollakseen merkityksellinen. Jos itse tutkimukseen ja sen menetelmiin on mahdollisuus tutustua, voi pohtia miten tulos voisi poiketa sovellettuna Suomeen tai omaan metsään. Tämä kynnys on yleensä pienempi ja näin tuloksesta voi saada jotain hyötyä. Yleensä tutkimuksien menetelmiin täytyy perehtyä ihan omin kätösin, jos vaan suinkin aikaa ja mielenkiintoa riittää. Toimittajat maalaavat jutuissaan suurilla pensseleillä ja joskus jopa korostavat tutkimuksesta erikoisia asioita tai jättävät olennaista kertomatta. Valitettavan usein toimittajan oma henkilökohtainen agenda näkyy jutussa.
1. Miksi metsäluontotyypeiltä vaaditaan luonnontilaisuutta, mutta perinneluontotyypeiltä ihmisen puuttumista luontoon?
2. Miksi luonnontilaisuutta edellyttävien metsäluontotyyppien uhanalaisuudella koetetaan ohjailla talousmetsien hoitoa, koska talousmetsästä ei millään hoitotavalla tule koskaan mitään metsäluontotyyppiä (luonnontilaisuusvaatimuksesta johtuen)?
reva-indeksin viesti on taas taattua dosenttilaatua. Kumma juttu ettei tällä kertaa ole mitään Pauli, Pertti tai Seija nimeä lopussa. Olisko ollut jo kirjoituksen ajatuskin olla asiaton ja rikkoa tahallaan palstan sääntöjä.
Kun syksy etenee, niin kohta on taas joku reva pahastuneena, kun nimimerkkiä ei arvosteta. 😀
>“Habitaatin muuttuminen toisenlaiseksi muutamaksi vuodeksi 100x 100 metriä olevalla alueella” ? Tulee mieleen pensasneuvostoliittolaiset.
Niin. Mikä olisi Petkeleen ratkaisu? Vaikka alueella olisi toteutettu jk-hakkuu, olisi tuosta 100×100 metriä alueesta metsäluontotyyppiä 0 %. Eikö vain?
En nähnyt luontotyyppien luettelossa taimikoita. Tuskin ne kuitenkaan nuorta metsää ovat. Eihän se ole metsääkään, joten se ei voi olla metsäluontotyyppi ainakaan. Jotain muuta se on. Puupeltoa?