Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Jos nyt oksapuu oikein ymmärsin, niin tähän saman suuntaiseeen diagnoosiin olen päätynyt aiemmin.
On helpompaa tehdä tölkistä haarukka kuin… Höpinöitä maailmaan mahtuu.
>Hyvä tukkileimikko vastaa avon hintoja ja tarkoittaa muuna kuin pystykauppana kantohinta + hankintalisä. Oleellista on että, saa korjuun ja muut palvelut laskulle, omaan kirjanpitoon ja kaikki mahdolliset vähennykset ja veron palautukset verotukseen.
En tästä tekstistä ymmärtänyt paljoakaan. Tarkoitatko, että hyvästä yläharvennusleimikosta saisi lähes samaa hintaa kuin avohakkuusta? Erona on varmaan kuitenkin se, että yläharvennuksen hinta on hankintahinta, eli korjuukulut tulevat lisäksi ja avohakkuun hinta on pystyhinta?
Toki oleellista on aina se, että kulut saa vähennyksiin, mutta kukaan muu täällä kuin marakatti ei ole vaurastunut kuluilla.
Niin. Yhtään kiihkoilematta mihinkään suuntaan… Mikä mahtaa olla jk:n hintataso tänä vuonna? Kuusitukin hinta avohakkuulla hipoi 80 euroa risut mukaan laskettuna. Oliko harvennuksen hankintatukki yli 65? Siitä pois korjuu. Jovainin 10-13 haarukka huomioiden hänen tukkihankintahinta on ollut tänä kesänä yli 75. Se on kyllä hyvä.
Jovain kertonee pian jotain todellisia lukuja.
Sitä konkretiaa odotan, kun energiaa tuntuu riittävän epäilyyn ja arvosteluun.
Teet siis hakkuusi yli 10 e korkeammilla hankintahinnoilla kuin taulukon ”nökköshankinnat”? Tänä vuonna vai yleisesti? Millaiset ovat korjuukustannukset?
Edit. Taulukoista puuttuu myös avohakkuun hakkuutähteiden kauppa, joka on kovasti sidoksissa kuusitukkiin ja -kuituun. Kahden viime vuoden kaupoissa on saanut 3-4 euroa jokaista kuusikuutiota (tukki&kuitu) kohden. Se on mielestäni jo merkittävä summa sekin. Jk-hakkuiltahan, kuten harvennuksiltakaan, ei tätä tuloa saa. Vertailulaskelmissa tämä on kuitenkin huomioitava seikka.
Jovain. Suosittelen etsimään tietoa asiasta ennen seuraavaa viestiäsi.
Ihan vaikka täältä voit aloittaa:
https://www.metsalehti.fi/puunhinta/puunhinta/
Kaikki ei ole aina kuvitelmaa ja salaliittoa.
Edit. Toivoisin, että esität jotain konkreettista tekemiesi hakkuiden hintatasosta – korjuukustannus eriteltynä tai ei. Muuten homma jää höpinöiksi.
Itsellä oli käsissä vajaan hehtaarin suuruinen kymmenisen vuotta sitten energiahakkuuna alle lakirajan hakattu VT-kuvio. Vuosi sitten laitoin viereisten kuvioiden mukana aukoksi. PPA oli vuotta ennen päätehakkuuta 8. Eipä näkynyt taimia, mikä ei ole ihme, koska ei ollut muokattu. Puolet puustosta hieskoivua. En ajatellut jäädä tulevia vuosikymmeniä odottelemaan.
>Lisäys: @ agolius , kysy vaikka : Tuottava metsänkasvatus : Metsäntutkimuslaitos , Hynynen , Valkonen… ym . Tuo on miun muistista.
Omasta hyllystä löytyi vuoden 2005 painos Hynynen, Valkonen, Rantala: Tuottava metsänkasvatus. Tuossa painoksessa ei tuota kuvaa ollut. Selasin kirjan läpi kahdesti sivu sivulta. Julkaisemasi kuva on markka-ajalta, joten kirjastosta täytyisi etsiä vanhempi painos.
On kyllä lukemisen arvoinen opus, suosittelen! Mukana on useita todellisten koealojen tuloksia. Ne ovat erityisen kiinostavia.
>Ymmärtääkö Perko uudistamisinvestoinnin menoksi?
Olematta Perko. Onhan se meno. Menoja on myös:
-mahdollisen heinäyksen kustannus
-varhaisperkaus
-mahdollinen boorilannoitus
-taimikonhoito
-mahdollinen ennakkoraivaus
-ensiharvennuksen hakkuukustannus ja lähikuljetus
-mahdollinen lannoitusEihän menoerä muuksi muutu, vaikka hyvinkin kannattava investointi saattaa olla.
>No, nyt jälleen mainitaan harveikko, se on sellaista potaskaa joka ei ole monikerroksellisen metsän sisällä.
Olematta Puuki, arvaan, että hän tarkoittaa jk:n lakirajalle tehtyjen hakkuiden tiheyksiä. Nehän ovat tiheydeltään metsänhoitosuositusten alarajan alapuolella ja siksi ”harveikko” on jopa osittain perusteltu, vaikkakin negatiiviselta kalskahtava. Muistutuksena, että tässä jk-pioneeri Arvo Kettunen harmittelee liian kireitä lakirajoja. Mieli siis tekisi harventaa vielä vähän sen alle:
http://kettunenarvo.blogspot.com/p/blog-page_31.html>agolius, tallensitko minun poistetut jutut? Jäivät itseltäni tallentamatta. Muuten se tappio ei häviä vaikka miten värittää.
On se tallessa. Haluatko takaisin? Ensimmäinen kappale oli ihan ok, mutta ehkä ”talebanismi” ja ”vanhat pierut” olivat turhia.
Jos Perko päiväkaffeella hetken pidempään keskityt, niin selitän sitä kuvaasi (lukijoiden kuvissa) vielä. Sillä havainnollistetaan taloudellisesti optimaalisinta ajankohtaa tehdä päätehakkuu kahdella tutkitulla koealalla (tietyllä korkotuotolla, arvaan 3 %). Ennen kuvaajan huippua, puuston arvo kasvaa normikasvun ja arvokasvun seurauksena nopeammin kuin vaadittu tuottoprosentti (se 3 %) . Huipun jälkeen puuston arvo on noussut rahamääräisesti niin suureksi, että puuston lisäkasvu ei enää yllä vaadittuun tuottoprosenttiin (suhteessa puuston arvoon). Silloin aletaan tekemään ”laskennallista tappiota”. Euroja mo saa lisää edelleen, koska puusto kasvaa, mutta taloudellisesti optimaalisin ajankohta päätehakkuulle valitulla tuottoprosentilla on ohitettu.
Tuollaista kuvaajaa ei oikein pysty tekemään jatkuvan kasvatuksen metsästä erirakenteisuuden vuoksi. Samaa taloudellisen ajattelun perusideaa voi kuitenkin käyttää molemmissa kasvatustavoissa: pyritään hyödyntämään arvokasvu, eli yksittäisen puun arvon hyppy tukkiluokkaan ja kahden tukin luokkaan. Yläharvennuksissa pyritään jättämään elinkelpoisella latvuksella varustetut lisävaltapuut, joilla on isompi arvokasvu vielä edessä. Kahden tukin puilla isoimmat arvopomput on jo tehty ja se saisi antaa tilaa muille, jos lähellä sellaisia on. Tässä ei ole mitään ihmeellistä, eikä kyseessä siis ole vain jk:n käsittelytapa. Yläharvennushan on ollut jaksollisen harvennustapa jo pitkään.
Edit. @Perko Mikä se opus oli, mistä kuva on? Voisin hakea kirjastosta. Oliko se Valkonen?
>Älkää unohtako millä tavoin kumulatiivinen tappio syntyy!
Neljäs kerta! 🙂 Ja edelleen kirjoittajalta, joka ei vieläkään ymmärrä itse julkaisemaansa kuvaa eikä ymmärrä olla asiaa toistamatta uudelleen ja uudelleen. Onhan siinä hienolta kuulostava sana mukana, kumulatiivinen. Sitä kun toistelee, niin alkaa puhe kuulostaa melko älykkäältä. Jos ei kuulijakaan ymmärrä, niin keisarin alastomuus ei paljastu.