Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>”heinettymisen” ongelmaan. Jota on pidetty ilman saasteiden, typpi ym. rikkilaskeuman aiheuttamana
En ole ollut tietoinen, että siemenpankista liikkelle lähtevä heinikko aiheuttaisi ilmansaasteita ja rikki- tai typpilaskeumaa. Mihin tämä perustuu?
Onko täydellinen avaamattomuus Jovainin mielestä etu?
Eikö mätästys ja maanpinnan (mättään) korkeampi lämpö anna Jovainin mielestä taimelle parempaa kasvua?
Montako jaksottaista puusukupolvea Jovainin mielestä Etelä-Suomessa on jo ollut?
Katselin vanhoja ilmakuvia lähialueilta ja aivan satunnaisesta metsäalueesta tein tällaisen kuvaparin. Vanhempi on vuodelta 1939 ja uudempi on 2017. Yhtään avohakkuuta en vuoden 1939 kuvassa näe tässäkään alueessa – en nähnyt muuallakaan. En usko, että 80 vuodessa kovin montaa puusukupolvea ehtii…
Kummassa kuvassa kasvaa puuta enemmän?
>jos tuon 20 vuotta vanhan käyrän oikaisette sojottamaan pilviin yli plussan
Melkoinen mörkö siitä kumulatiivisen tappion kuvaajasta Perkolle tuli. Ei ole siis vielä ihan auennut… Sitä käyräähän ei ”plussalle” saa mitenkään, koska se ei ole kuvaajan idea laisinkaan. Eikä itse asiassa koko kuvaajassa edes ole kyse kasvatusmallien vertailusta.
>pellolle tuli lannoitesäkeistä pienet painumajäljet
Ehkä tämä nyt vielä on juuri ja juuri sovittavissa?
Miksi ihmeessä lehti lähtee tekemään juttua tällaisesta? Ottiko loukkaantunut yhteyttä toimitukseen? Seiskatasoa.
> liiat hirvet säilöttäisiin pystyyn eli jätettäisiin juoksemaan. Näin joutuu moni pieni seura menettelemään ,kun pakastimiin ei mahdu ja myyntitoiminnan edellyttämät käsittelytilat puuttuvat
Hauskaa perjantai-illan viihdettä nämä selitelmät. 😀 En tiennyt, että ihan pakastimienkin puute on tässä ongelmalistalla. On se vaikea homma päästä lihasta eroon, oikeastiko? Vai olisiko tässäkin todellinen ongelma saada lihahyöty maksimoitua taloudellisesti?
>Auttaisiko kannan pienentämiseen tarvittavaa urakkaa
Olen pahoillani, mutta en näe mitään urakkaa. Näen enimmäkseen tämän ”työn” rajoittamista.
>Niin kun missään muualla ei tehtäisi arviointivirheitä? Arviot on aika haastavia tehdä , jos kukaan ei oikeasti ole laskenut elukoita ennen
Kuten sanoin, niitä selityksiä riittää. Jos tavoite olisi joskus ollut vhpkannan vähentäminen, lupien määrä olisi alakoulumatikkaa ja käyttämättömiä lupia olisi alueittain valtavasti kauden päätyttyä – mutta kun näin ei ole. Tavoite on ollut alusta saakka tasapainoilu kannan vahvuuden kanssa niin, että tärkeä riistäeläin ei vahingossa heikkenisi liiaksi. Tämän vuoksi niitä laskentoja tehdään, metsästystä rajoitetaan tiukalla lupakäytännöllä, harjoitetaan muutakin talviruokintaa kuin pelkkä houkutus, vaaditaan uusia jäseniä vuosien ruokintaan ennen ammuntalupaa, kirotaan ilveksiä ja ammutaan vain pukkeja ja vasoja. Tämän vuoksi myös vhp:n tavoitekannat vaihtelevat rajusti alueittain. Tavoite ei ole kannan raju pienentäminen – ei ole koskaan ollutkaan. Tavoite on tärkeän riistaeläimen kannasta huolehtiminen ja uusille alueille leviämisen edesauttaminen. Vastakkaista selitystä riittää, mutta mikään argumentti ei puhu sen puolesta.
>Mitä muuta riistaviranomaisten pitäisi vielä tehdä
Et varmaan ole tosissasi tässä, ethän? Lupamäärä lähes hallitsemattoman vhpkannan kasvamisen ”rajoittamiseksi” on oikeansuuntainen vasta, kun lupia on jokaisessa seurassa selvästi enemmän kuin pystytään ampumaan. Kaikki muu on riistanhoitoa ja kannan kasvun edistämistä. Ja puhe selittelyä. En muista lukeneeni sellaista juttua, että hei, me mokattiin ja myönnettiin lupia liian vähän. Näin kuitenkin aivan päivänselvästi on käynyt, vieläpä toistuvasti, vuodesta toiseen.
>saksassa tukin hinta 110 e/m3
Lähde? Pystyssä, pinossa vai pihassa?
Eiköhän se Metsäkeskuksen kemera-tarkastaja ihan koealoja kuviolta tee? Ei ole kielletty toimenpide metsänomistajaltakaan ja samalla oppii tämän mystisen käsitteen, jota ei ihan jokainen mo hanskaa 😉
Puuki on jäljillä relaskoopin kanssa, koska relaskooppialaan tulee mukaan keskimääräistä isompia puita. Pelkästään kahdesta relaskooppialan puusta laskettu keskiarvo oikaisee kuitenkin melko paljon. Tarkemman arvion saa laskemalla keskiarvoa useammasta relaskooppipuusta läpimittakeskiarvoa. Kauemmat puut vaan täytyy käydä mittaamassa siellä 10-15 metrin päässä. Jos viitsii kävellä vain lähimpiin, saa taas virhettä tulokseen.
Ppa:lla painotettu keskiläpimitta on laskutavasta johtuen aina aritmeettista keskiläpimittaa jonkin verran suurempi. Sekin tieto jo antaa suuntaa. Jos tavan keskiläpimitta on tasan 16, on ppa:lla painotettu jo kemerarajan väärällä puolella.
Itse käytin männyn rajatapausharvennuksella tuota ppa 18 arvoa, kun runkoluvussa tähtäsin 1000:een. Totesin homman valmistuttua, että aivan on lopputuloksen kemerakelpoisuus kiinni tarkastuksen koealojen valinnasta. Ei kuitenkaan tarkastettu, joten jäi ulkopuolisen tarkistuslaskenta tekemättä.