Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Jk kiertoajalla tarkoitin jk:n aloitusta avohakkuualasta. Aloitus esim. taimia istuttamalla. Etukasvuisina koivusta ja männystä saadaan jo toisessa harvennuksessa sahapuuta ja on kiertoaikana 40-50 vuotta. Puulla on ikä ja kiertoaika myös jatkuvassa kasvatuksessa ja on rinnastettavissa jaksottaiseen metsän kasvatukseen.
On kyllä ensimmäinen kerta, kun näen jk:lla kiertoajan. Milloin se päättyy? Silloin, kun viimeinen istutettu taimi kaadetaan 110 vuotiaana? Puulla on ikä myös jk:ssa. Siitä olen samaa mieltä.
No, näen ensimmäistä kertaa mainittavan myös istutetun jk-metsän. Jovainin kanssa oppii paljon uutta. Miten tätä istutettua jk-taimikkoa hoidetaan? Varmaan kyse kuusesta. Männyntaimikolle ei tarvitsisikaan enää koskaan mitään tehdäkään – kun sitä ei kohta enää ole.
>aegolius, siun kannatais hankkia tukiopetusta moneen asiaan
Olisi kohteliasta mainita edes kaksi? Monta tarkoittanee vähintään neljää. Jotain jo osaankin, mutta aina olen innokas oppimaan uutta. Mitä alaa pystyisit minulle opettamaan?
Jaa. Ihan omat luvut sinulla, vaikka väitit lukeneesi sen Valkosen ”Onnistunut metsänuudistaminen” opuksen.
No, vertaapa sitten juuri ppa 10:een tehtyä jk-kuviota ja keskipituudeltaan vastaavaa noin 30 vuotiasta jaksollista ensiharvennettua kuusikkoa. Kumpi mahtaa antaa seuraavan 25-30 vuoden kuluessa paremman tuoton?
Ehkä ymmärrät, että jos jotain aikoo verrata jaksolliseen metsään, on tarkastelujakso oltava kiertoajan mittainen. Vasta sen jälkeen se ”nelikymmenvuotinen heinäntamppaus” alkaa alusta.
Koska Perko on linjoilla, niin voitko perustella miksi päätit tutkimuksessasi istuttaa vain 1-3 tainta 30 neliön alalle?
Tämä ketju vaikuttaa siltä, että joku on pettynyt ison yhtiön toimiin jostain syystä ja on päättänyt jatkossa toimia kaikessa suosituksia ja tutkimuksia vastaan. Toinen taas on epäonnistunut pahasti jonkin palstan uudistamisessa (heinittymisen vuoksi?) ja joutunut tekemään korjaavia toimenpiteitä tai nekin on jääneet tekemättä ja lopputuloksen näkeminen harmittaa. Lisäksi on saattanut tulla käytettyä puukaupan rahat hieman huonommin ja koska hehtaareja ei montaa ole, uuden puukaupan kaukaisuus sapettaa. Kaikki olisi ollut korjattavissa, jos asioihin olisi perehtynyt etukäteen ennen toimintaa. Senkin tajuaminen jälkeenpäin vain lisää harmitusta. Tätä katkeruutta sitten puretaan palstalla muille vailla argumentteja.
Tässä ei ole loukattu ketään eikä ainuttakaan tunnusta ole mainittu. Saakohan tämä silti jäädä tänne… 🙂
Perkon ”tutkimus” onkin tämän illan parasta viihdettä. Jo puiden/taimien lukumäärät ovat oudot. Miksi 30 neliön alalle laitetaan 1-3 tainta, kun suositus on noin 5-6 kpl? Miten tuloksen saa jo 10-15 vuoden aikana selville, kun tarkoitus on verrata tulosta koko kiertoaikana? Jos itse jo tiedät tuloksen, miksi mietit mitään tutkimisia? Ne, jotka haluavat selvittää asioiden todellisen laidan, tutkivat.
>Jovain: ”Käytetään esimerkkeinä sitä vastaan.. kysymys oli jk kasvatuksen kiertoajasta, jk hoidon toimivuudesta, yhteensovittamisesta jne.
Aegolius, on kyseenalaista väittää, että puuta tulee vähemmän tai hinta on alempi.”
Voitko Jovain kertoa mitä tarkoitat jk:n kiertoajalla? Se on jälleen tätä asioiden ja käsitteiden sekoittelua mistä olen huomauttanut jo aiemmin.
Lukaisepa Jovain tämä alla oleva artikkeli. Kirjoita sen jälkeen mistä kaikista asioista olet tutkijoiden kanssa eri mieltä.
>heikoilla tiedoilla on mo jos puun myynnistä saatua rahaa ei ymmärrä käyttää niin miten sitten voi vertailla 40 vuotista aukkoa rahattomana muun menetelmän tuottavuuteen
Mitä tämä virke tarkoittaa? Jos puun myynnistä käytetyn rahan käyttää tuottavammin kuin naapuri, onko oma metsänkasvatusmenetelmä silloin taloudellisesti kannattavampi?
Perkolla on edelleen liian vähän hehtaareja, jos yhden kuvion ”nelikymmenvuotinenheinäntamppaus” harmittaa. On ajatusvirhe hirttäytyä yhteen hehtaariin tai yhteen kaatuvaan puuhun. Isommat kokonaisuudet ratkaisevat.
On tunnettua, että parhaaseen sijoitetun pääoman (suhteelliseen) tuottoon pääsee, kun harvennuksen toteuttaa lakirajalle tai jopa selvästi sen alle. Miksi? Tietysti sen vuoksi, että itse sijoitettu pääoma on tällöin minimissä. Silloin pienempikin euromääräinen tuotto antaa hyvää suhteellista tuottoa. Lisäksi puusto järeytyy nopeiten, kun se on harvaa (vrt. Kettunen). Helposti unohtuu, että se metsästä rajulla harvennuksella irroitettu pääoma olisi saatava kiinni seuraavaan kohteeseen. Pankkitilillä sen osuuden tuotto on nolla. Jos se taas sijoitetaan muualle kuin metsään, tekeekö se tästä toimintatavasta kannattavampaa? Ajatus kuitenkin oli vertailla metsän tuottoa erilaisilla kasvatustavoilla. Mieli tekisi todeta, että jos mo ei aio lisätä metsäomaisuuttaan eikä sijoittaa varojaan muualle, hänen kannattaa optimoida euromääräistä tuottoa eikä suhteellista tuottoa.
”Tiukassa on ns. ”oikeaoppisen” metsänkasvatuksen ohjeet”
Luin vain pari kymmentä kommenttia taaksepäin, mutta kukaan muu (taaskaan) ei maininnut mitään oikeaoppisesta metsänkasvatuksesta.
Nyt Jovain jo aloittaa kannattavan jk-kasvatuksen avohakkuusta. Onnea. Voinen kuitenkin muistuttaa, että se ainoa jk:n taloudellinen etu on metsän uudistaminen kuluitta. Edes professori Pukkala tai Arvo Kettunen eivät väitä istuttamisen ja/tai taimikon jonkinlaisen hoidon jälkeen jk:n olevan taloudellisesti kannattavampaa. Puuta tulee kiistatta vähemmän ja se on korjattaessa vähintään jonkin verran halvempaa. Kiistely taloudellisesta paremmuudesta koskee ainoastaan sitä, että riittääkö uudistuskulujen ja taimikonhoitojen säästöt(kään) kompensoimaan muuten heikompaa tulosta.