Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1,031 - 1,040 (kaikkiaan 1,518)
  • aegolius

    Mahdoitkohan Jovain lukea edes sen esimerkkini alkutiedot? Jos luit, niin miksi itse muutat niitä? Olet tässä aivan oma-aloitteisesti vaihtanut hankintakaupan bruttoarvoksi 20000 euroa, kun sen piti olla 20000 + hankintalisä 3000 = 23000 euroa. Yritäpä uudestaan tällä lähtöarvolla.

    Miksi ei istu veroilmoituksella? Hankintakauppa, ja kaupan arvo 23000 e.

    Edit. Poistettu ”netto”-käsitteen tarkennus.

    aegolius

    Tarkistapa nyt kirjoittamasi ja tuo vähennyslasku. Siinä on kaksi lukua väärin. Tuossahan sait nyt esimerkin hankintakaupan nettotuloksi 13100 euroa, kun pystykauppamallissa se on 14000 euroa.

    pikkuvirhe 1. Hankintakaupan nettotulon vähennyslasku lähtee liikkeelle kaupan bruttoarvosta, eli 23000 eurosta, eikö vaan?

    pikkuvirhe 2. Siitä ostajan maksamasta bruttoarvosta otetaan pois korjuun kustannus ja verot. Lopputulos on nettotulo.

    Vielä kerran: Hankintaesimerkin nettotulo saadaan näin: 23000 – 6000 – 3000 = 14000 euroa. Tässä
    23000 € on kaupan bruttoarvo,
    3000 € on maksettu korjuun lasku
    6000 € on maksettava vero, joka on 30 % verotettavasta tulosta 20000 € (korjuun vähennyskelpoinen kulu vähennettynä).

    Keittele päiväkahvit välissä. Niin minäkin teen.

     

    Edit. Yritän ymmärtää ajatustasi tästä:
    >Eli laskelma 20000 – 6000 – 900 = 13100
    Olet tässä ilmeisesti jo vähentänyt 23000 eurosta korjuun laskun 3000 €. Sen jälkeen vähennät veron 6000 € ja homma on valmis. Et vähennä enää 900 euroa mistään, koska se 6000 € sisältää jo kaiken maksettavan veron verotettavasta tulosta. Saat kuitenkin ajatella, että korjuun lasku on 900 € arvoinen. Jos unohdat sen liittää verotukseen, on verojen määrä 23000 * 0,30 = 6900 euroa ja nettotuloksi tulee 13100 €.

     

    aegolius

    Tuo kotitalousvähennys piti ihan tarkistaa ja näinhän se oli.

    ”Yksityishenkilö saa kotitalousvähennyksen tulojensa veroista. Vähennyksen saamisen kannalta ei ole merkitystä, määrätäänkö verot ansio- vai pääomatuloista.”

    aegolius

    >Puukaupasta veroprosentti ei bruttosummasta ole koskaan 30%, yleensä lähempänä 10%

    Tämä paljastaa tietysti sen, että tehdyt puukaupat ovat olleet pieniä – tai metsävähennystä on ollut jäljellä. Jos metsävähennystä ei ole, puukaupat ovat olleet niin pieniä, että muita vähennyksiä on kertynyt peräti noin puolet puukaupan arvosta. Silloin veroprosentti liikevaihdosta (alvittomasta puukauppojen arvosta) olisi noin 15 %. Toki verotettavasta tulosta veroprosentti on aina se 30/34%.

    Metsävähennys on se mikä itsellä pääasiassa verotusta keventää – ainakin niin kauan kuin ostohalua riittää.

    aegolius

    >pystyn korjuuta vastaava tulovero 30 % ei kuulu

    Ei kuulu mihin? Esimerkkini pystykaupassa verotettava tulo on 20000 euroa. Esimerkkini hankintakaupassa verotettava tulo korjuukulun vähennyksen jälkeen on 20000 euroa. Siis sama. Tässä ei ole mitään taikaa.

    >Olen pitänyt, että hyväksi luettavien alvien osalta alvit ei ole läpikulkuerä

    Kolmannen kerran työnnät alveja esimerkkiin, johon ne eivät kuulu. Kaikki alvit ovat hyväksiluettavia ja alvit ovat läpikulkuerä. Soita verottajalle. He neuvovat ilmaiseksi ja mielellään.

     

    aegolius

    >olen saanut hankintalisää parhaimmillaan 13 euroa.

    Ok. Oliko korjuun kustannus sama 13 euroa?

    aegolius

    Tuo ensimmäinen kirjoittamasi kappale on ihan oikein. Miksi sen jälkeen laitat silmät kiinni?

    >Hankintakaupassa vähennyksenä korjuun lasku, samoin korjuun alv lisäävät nettotuloa

    Nettotulo säilyi esimerkissäni ennallaan. Mikä kohta siinä ei mielestäsi mene oikein? Näytä missä olen väärässä, jos olet eri mieltä. Tein sen aivan kuten kirjoitit: korjuun lasku vähentää verotettavaa tuloa.

    Edit. Älä yritä tuoda sitä alvia koko ajan tähän mukaan. Kuten itsekin kirjoitit, se ilmoitetaan jopa erillisellä lomakkeella. Se on tuloverotuksesta täysin erillään oleva läpikulkuerä.

    aegolius

    >Hankintalisä kattaa korjuun kustannuksen ja korjuun lasku ilmoitetaan täysimääräisenä vähennyksenä veroilmoituksen kohdassa 7.3  Ja kun vero määräytyy vasta vähennysten jälkeen

    Kaikki on tässä edellä kunnossa. Ajatusvirhe tulee tuon 3000 * 0,30 = 900 euron kanssa.

    Pystykaupassa kaikki lienee selvää. Veroa maksetaan koko 20000 eurosta ja nettona jää se 14000 euroa.

    Jos hankintakaupan korjuun lasku (3000 €) unohtuisi piirongin laatikkoon ja jäisi kirjaamatta veroilmoitukseen, verotettava tulo olisi 23000 euroa ja veroa menisi 6900 euroa (23000 * 0,30). Käteen jäisi 23000-6900-3000= 13100 euroa. Tässä se 900 euroa näkyy laskennallisena tappiona pystykauppaan verrattuna.

    Kun korjuun laskua ei unohdeta liittää verotukseen, se vähentää verotettavaa tuloa täysimääräisesti ja vero määräytyy vähennysten jälkeen, kuten Jovain kirjoitti. Ensin vähennykset: 23000-3000=20000. Sitten vero 20000*0,30=6000, eli nettona 23000-6000-3000= 14000 euroa. Sama netto kuin pystykaupassakin.

    Edit. Alvit eivät liity tähän. Ne ovat läpikulkuerä. Kaikki luvut ovat tässä alvittomia.

    Edit. Lisään vielä, että korjuun lasku tosiaan on verotuksessa 900 euron arvoinen. Se on ihan oikea ajatus ja sen vuoksi tuon vähennyksen unohdusesimerkin kirjoitin.

    aegolius

    >Sitten viivan alle jää sama summa kummalla tahansa kauppatavalla.

    Juuri näin.

    aegolius

    >Niin pitäisi maksaa, mutta ei ole tullut maksettua, ei ole kyllä perittykään.

    Viimeinen rautalangan pätkä käyttöön.

    1. Pystykauppa 20000 euroa -> verotettava tulo 20000 euroa ja siitä 30 % veroon.

    2. Hankintakauppa 23000 euroa, jossa korjuun kustannus 3000 euroa. Puukaupan arvo 23000 euroa. Koska on vähennyskelpoinen lasku korjuusta 3000 euroa, verotettavaksi tuloksi jää 23000-3000=20000 euroa. Verotettava tulo on sama kuin pystykaupassa ja kauppatavasta riippumatta molemmista nettona 14000 ellei ole muuta vähennettävää.

    Edit. Kaikki mainitut luvut alvittomia. Alv vaan kulkee läpi.

Esillä 10 vastausta, 1,031 - 1,040 (kaikkiaan 1,518)