Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Jäävän puusto luvun saat kun vähennät poistetut puut kpl.
Olen tästäkin samaa mieltä. Enää tarvitaan lähtötilanteen kappalemäärä ja pinta-ala. Äläkä nyt sitten taas ala viuhtomaan. On kai puuston tiheyden mittaaminen nyt jotensakin tuttu homma? Nelimetrinen ongenvapa? Koskaan kuullut? Koeala? Oletin, että jos muita neuvova puunkasvattaja puhuu ”labrasta” ja mittaa lustojen paksuuksia, näistä alkeista ei tarvitsisi suuttua. Aina sitä yllättyy.
Lusto kertoo yksittäisen puun kasvunopeuden melko suoraan. Tuohon ymmärryksesi riittää. Ja siihen se loppuu. Jos jo puuston hehtaarikohtaisen tiheyden arvioiminen on noin vaikeaa, että täytyy ryhtyä solvaamaan… Minä en osaa kadehtia ketään, mutta säälin, kun tapaan sokeaa yksinkertaisuutta. En vieläkään ymmärrä miksei ne lukemasi kirjat auta. Ei pelkkä kannen katselu ja kumulatiivisen tappion kuvaajan kauhistelu riitä. Tekstiä pitäisi koettaa ymmärtää.
Ihan tosissaan ja tiedoksi: mittalistat eivät kerro sinulle metsään jääneen puuston tiheyttä. En arvannut, että osuin suoneen.
>aegoliukselle selvennyksksi, että tulot nettona tarkoittavat sitä summaa, minkä puunostajat ovat suorittaneet tilille ennakonpidätyksen jälkeen
Tämä selventää kyllä. Jokaisella on omat vähennyksensä, joten ehkä kannattaisi käyttää vaan bruttoja.
Mitä merkitystä puuntuottolaskelmille (tässä 3-5 %) on tällaisilla ”ostin palstan tonnilla, hakkasin ja sain kaksi tonnia, jos myisin, saisin kolme”? Eiväthän nämä liity metsän tuottolaskelmiin mitenkään. Ne ovat yksittäisiä onnistuneita sijoituksia. Vilpittömät onnittelut! Julkisista tarjouskilpailuista tuollaisia ei saa, ainakaan enää, pitkään aikaan.
Sen verran korjaan itse tekstiä, että ”hakkutulot nettona” ymmärretään tavallisesti tulona verojen jälkeen. Metsävähennykset tehdään järjestyksessä ensimmäisenä. Siksi en ymmärrä tuota ”vielä metsävähennyksen kautta veroja takaisin”.
Edit. Lisään vielä, että nämä tuottolaskelmat (joissa minun mielestäni on melko haastavaa ylittää 4 %) tarkoittavat kiertoajan tuottoa puuta kasvattamalla. Jos tähän sekoittelee palstojen hankintahintoja, niin miten sitten se tavallinen suomalainen tapa saada metsää, eli perintö? Saako siellä tehdä mitä tahansa ja aina tulee hurja tuotto, koska saamisen kulut ovat olleet olemattomat?
Jos tosiaan on ollut sulku päällä, on ylläpidolle nostettava hatun reunaa. Saisi olla pysyvä sulku tähän ketjuun.
>Miksi pitäisi vastata montako puuta on?
No siksi tietysti, että metsäalan tuottavuuskeskustelut käydään yleensä pinta-alaperusteisesti. Kenenkään tavoite ei pitäisi olla suuret lustot yhdessä tai kahdessa puussa – eikä edes muutamassa sadassa. Montako näitä 5 millin luston puita on hehtaarilla? Tai aarilla (koealaympyrän säde 5,64 m)?
>aika hurjia päätehakkuumetsän hintoja silti
Jean S on nyt samoilla luvuilla kuin mitä itse olen pyöritellyt runsaasti. Vaikka tuohon yhdistää harvennukset, niin mielestäni kaksi päätelmää ovat kiistattomat:
1. Yli 4 % tuoton et yksinkertaisesti voi päästä metsätaloudessa ellet joko tee töitä itse (ilman palkkaa) tai laske mukaan metsämaan arvon yleistä nousua. Ainoa poikkeus saattaa olla eteläisen Suomen OMT -kuviot.
2. VT-männiköissä saa 4 % unohtaa. Todellisuus on 3 % kieppeillä.
Olen pari kertaa lähtenyt haastamaan täällä 5-6 % tuottoja maininneita (puuta tuottamalla), mutta lyhyeksi ovat keskustelut jääneet. Kannattaa vaikka ihan huvikseen laskea paljonko 1500 eurolle tulee arvoa 5 % tuottovaatimuksella 60 vuoden päästä.
Jean S, tarttuisin puhelimeen. Ei netistä löydy sellaista mitä ei sinne kukaan koskaan ole laittanut.
Panulla on tuossa jotain ajatusvirhettä. Uudistamiskulu ei missään nimessä ole sijoitus. Jos uudistamiskulu olisi sijoitus, kulua ei olisi mitään tarvetta yrittää minimoida. Uudistaminen on kerralla vähennettävä menoerä.
Ei verottajaa kiinnosta kuin tulot ja menot. Meno voi olla nimeltään meno, kulu, hankinta, investointi, jne. Menoja ne ovat eli kassan kannalta miinusmerkkistä. Verotuksessa kerralla vähennetään kaikki pienet hankinnat ja isoistakin lyhytikäiset. Vain pitkäikäiset isommat kirjataan taseeseen ja poistetaan hitaammin.
Mikä on 400 euron vs. 700 euron arvo 4% korkokannalla 70 vuoden kuluttua?
6230 € ja tuo jälkimmäinen on toki 7/4 -kertainen, eli lähes tupla. Saadaankohan me näillä eri keinoilla aikaan suht samanlainen tai ainakin vastaavasti tuottava metsä? Pitäisikö taimikonhoitokulut olla myös toisiaan vastaavat? Kyllä pitäisi. Ei näissä yhtä totuutta taida olla. Tämän kuvion koko toinen laita on peltoa, joten se vähentänee odottamalla saatavaa havupuuta.
Juuri aloittelin ehkä 4 v sitten männylle kylvetyn(!) MT-kuvion perkausta. Taimet 20-60 cm ja parimetrinen vesakkomatto päällä. Ostopalsta. Todennäköisesti uusintavelvoite täytetty mahdollisimman edullisesti. Halpa? Aivan varmasti, jos ei työlle arvoa laskisi.
Edit. >etenkin jos muuta vastaavalla tavalla verovapautta lähellä olevaa työtä ei ole.
Tämä oli aika taitavasti muotoiltu. Minua(kaan) ei kiinnosta 50 % verot lisätöistä. Ennemmin puuhaan muuta mielenkiintoista.