Käyttäjän abietis kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 448)
  • abietis

    Niimpä, koneviestin hehkutus sai säälin tunteet pintaan.

    Voiko olla punaniskaisempaa.
    Kummia nuo pohjalaiset painii, vihaa homoja pelaa pesäpalloo ja ajaa minikuormurilla ilman järkisyytä.

    Lavalle mahtuu vaan terveiset, parkkiin mahtuu vaan sikafarmin pelloille, huoltoasemat pitää olla ulkomuistissa.

    Täytyy olla liskoaivo että tuommoista jaksaa ihannoida.

    Mullaki on rotke mutten sillä terveisiä aja tosin siihen sopiikin niitä kolmekymmentä mottia.

    Sukulointi ja kaveretten luona käynti tapahtuu elegantilla ja mukavalla ranskalaismerkillä.

    abietis

    Uusimmassa koneviestissä testattiin akku ja piensahoja ja jonsserettiä

    abietis

    Siis Wahlroos, Karvinen, Katainen, Lipponen, Urpilainen, Sipilä ja niin edelleen ”eliitti” on imenyt oppinsa Chigagon ylipoiston talous”tieteen” oppi-isältä Milton Friedmanilta.

    Tehdään vain niinkuin opettaja käskee, se on meinaan se pienimmän riesan tie.

    Sääntelyn vapauttaminen alkoi Yhdysvalloissa mm sähkönjakelun sääntelyn vapauttamisella jolloin sähkölaitokset pysäyttivät voimalaitoksia kulutushuippujej aikaan saaden energiahintojen moninkertaistumisen.

    Pankkisektorin sääntely puoletaan vapautui ja aikaansai sen mitä nyt koemme; paremminvointivaltion joka on alasajettu hyvinvointivaltio.

    On totta että tätä alasajoa tulee jatkumaan vielä vuosia, mutta kohtuullistamistoimet tulevat olemaan veriset ja väkivaltaiset.

    Tämä pidäkkeettömän talousliberalismin kitaan syöstään niin metsänomistajat kuin palkkatyöläidet. ”Kriisi on mahdollisuus”, ajamalla talous yhteiskunnalliseen kurimukseen on röyhkeimpien helppo hyötyä.

    Konkurssiin ajettujen pankkien pelastaminen pudottamalla työ ja raaka-aineiden hintoja….

    abietis

    On meillä onnistuneitakin metsäteollisuuden tehdaskauppoja.

    Siniset metsänhenget ja satuolennot ostivat loppuunajettuja kartonkitehtaita suomesta ja tekevät niillä nyt rahaa.

    Eräästäkin savolaisesta tehtaasta sanottin että suomalaisomistuksen vuosina se ei tuottanut koskaan muuta kuin tappiota.

    Ilmeisesti ostohinta oli niin alhainen ja flutingin hinta niin hyvä että rahaa alkoi virrata uudelle omistajalle ovista ja ikkunoista.

    Tosin koneet ja laitteet olivat vuodelta -65 ja instrumentit tipahtelivat kuin räksät puunoksilta.

    Pikainen investointi hakalinpiin tapauksiin, koneet käyntiin ja liika sakki aidan taakse.

    Investoinnit ovat parantaneet käyttöasteen liki sataan ja tuotanto pyörii ja raha haisee paikkakunnalla, vaikka meneekin veroparatiisiin.

    abietis

    Jees yhdellä puujalalla on paha kävellä

    abietis

    Aliarvostus johtuu yksinomaan siitä että metsien päätuote on kuitupuu ja sivutuotteena sahatavara.

    Laatupuusta ja sen kasvatuksesta puhuminen on yhtä rehellistä kuin että joulupukki tuo lahjat.

    Himo on että entistä vähemmän tuotettaisiin hankalasti korjattavaa ja ammattitaitoa vaativaa puuta joka toisi lisäarvoa metsän myyjälle ja koko yhteiskunnalle.

    Suuremmat haakkuualat ja tehokkaampi puun korjuu on juuri sitä, typeryyttä.

    Pässinpäiden touhua jossa annetaan parasta pilkkahintaan.

    Metsänomistjalle päätehakkuu on neitsyyden menetys, sen voi tehdä vain kerran.

    abietis

    Painoyksikönä mitaten kaikki puulajit ovat lähes samalla viivalla 19 MJ/kg teoreettisesti.
    Siis noin 5277 Ws = 5,3 kWh

    abietis

    Ojat kuuluvat tien sivuun ei tielle.

    Muutama sorakuomaa levitettynä tielle ja tasattuna raiteisiin korjaa tietä kummasti.

    Raiteisiin tasattu 10 sentin patja vaatii noin yhden kasetti kuorman 200…250 metrille.
    Meilläpäin hiekka maksaa noin 200 € kasettikuorma ja 0-16 mm kalliomurske n. 10€ /tonni.

    Alle ajettu 32 mm singeli ei sekään ole kallista ja parantaa kantavuutta jos sitä tarvitaan.

    Paras aika kunnostyolle on myhä syksy tai kevat heti maan sulettua roudasta

    Kun itse muutin maaseudulle keväällä oli tie kuravelliä.
    Ajattelin että kun tästä nyt kuljetaan pitää tie olla kunnossa.
    Nelja nuppikuomaa hiekkaa ja seuraavana keväänä kalliomursketta saman verran pihamaalta valtatielle saakka 300 metriä sitä on.

    Viimeiset 15 vuotta on ollut ilo ajaa kotitielle joka on kuin asfalttia eikä kasva heinää ei ole raiteita eikä kuoppia.

    Hiekka maksoi 200 mk murskeen hintaa en muista mutta investointi oli hintansa arvoinen.

    Kaunis katsella ja ilo ajaa eikä vaadi kesähuoltoa.

    abietis

    Kattamalla puunjuuren saa useita etuja. Koivu jos mikä väätii paljon ravintoa ja sitähän kate luovuttaa.

    Katteena voi käyttää melkeimpä mitä hajoavaa ainesta hyvänsä.
    Eiko ne kovun lehdet kerättynä syksyllä olisi luonnollisin kate ?

    Keräävällä leikkurilla syntyvä ruohosilppu toimii oikein hyvin marjapensaiden ja omenapuiden ”kuorikkeena”. miksei puistopuillekin juurillakin. Tosin lopuukesästä luonto alkaa laskeutua talvilepoon ja liika typpi jota ruoho sisältää vaikeuttaa talvehtimista.

    Miksi ostaa kateainetta kun sitä on omasta takaa.

    Tosin sellaisia värillisiä kuorikatteita voi olla roheempi esitellä mökille tunkeville vierailijoille. Muuttuuvat ruohonvihreiksi naamaltaan.

    Katteen tehosteena voisi käyttää mansikkakangasta katteen alla.

    Runkopuiden juurille voi huoletta levittää rouduppia, ramboa agropoin 360, glyfonovaa, UW40 tai glyfosaattia jotka kaikki ovat glyfosaattia.
    Maatalousliikkeista hankittuna 10 l astioissa se on halvempaa kuin puutarhamyymälöiden pikkupurkeissa.

    Syyskesällä levitettynä saa nauttia seuraavan kesän, kannattaa kuitenkin muistaa ettei kukaan ole tutkinut glyfosaatin haittavaikutuksia.

    Vaihtoehto jota voisi kokeilla on koivutisle, joka toimii ”myrkkynä”.

    Tämä uusi ”myrkky on uskomattoman paljon tehokkaampi ja monikäyttöisempi aine puutarhassa kuin oikeasti myrkyllinen glyfosaatti.

    abietis

    Kunnianhimoista.
    Ei tada luonto antaa periksi, se voittaa aina.

    Riippuu ajankäytöstä ja tontin koosta.

    Isojen teiden varret niitetään kerran vuodessa, kesä-heinäkuussa
    Puistoon ei ehkä kannata yrittää kriiniä, raffi voisi olla helpompi ylläpitää.
    Heinäsilppu sisältää typpeä joka lannoittaa liikaa
    Ravinteet pitää saada vähäiseksi. poistamalla leikkuujäte saadaan kasvua hillityksi vuosien mittaan

    Kaksi vaihtoehtoa: niitto muutaman kerran kesässä ja heinän haravointi.
    Ajo niittomurskaimella useammin jolloin kerääjäpuhallin nostaa massan pois.

    Meillä on tontti karkea ja epätasainen eikä sitä yritetäkään pitää kaikin osin kaupunkilaisten tuorerehuviljelmänä. Kahdesti on tänä kesänä leikattu pitkään sänkeen, leikkuri korkeimmassa asennossa.
    Myyrät vielä tonkivat

    Takapihalla kasvaa kissankelloa tervaheinää, päivänkakkaraa.
    Olen antanut kukkien kukkia ja kerännyt siemeniä mmuallekin.
    Etupiha sensijaan tasataan useammin.

    Ja voihan myrkky.

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 448)