Käyttäjän abietis kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 448)
  • abietis

    Mitäpä tuohon kemikaaleja tuhlaamaan.

    Kaatelin vuosien mittaan pihakoivut ja kaikki kannot on kadonneet ihan omia aikojaan.

    Pihkottunut männyn kanto voi jurottaa muutaman vuosikymmenen.
    Vaan haitanneenko tuo.

    abietis

    Täma nestemäisen urean idea on itselläni kytenyt jo pitemmän aikaa. Levitys olisi helppoa, Ainoa vaikeus on keräily.

    Yksityisillä se olisi mahdollista erottelevan käymälän avulla.
    Olen kyllä nähnyt vedettömiä pisuaareja joissain julkisissa tiloissa.

    Sellaiset joka baariin ja keräily käyntiin.

    Siinä tulee ne nousuhumalassa saadut loistavat ideat mukana.

    Virtsa sisältää juodusta nestemäärästä riippuen, mutta normaalisti 2,5 % typpeä
    Tarkoittaen 12,5 kg typpeä per henkilö/ vuosi.
    Virtsan ph voi nvaihdella mutta on normaalisti 7,0 siis neutraali.

    Yksi henkilö lannoittaisi esimerkiksi kymmenen aaria vuodeassa.
    Viikonloppuisin sohvaperunan tuotos olisi moninkertainen.
    Esimerkiksi viikonlopun jaakiekko ottelusta Kaljatehdas areenalla saataisiin lannoite ainakin sadan hehtaarin lannoittamiseksi.

    abietis

    Mihin ne korkealaatuiset tuotteet pakataan ?

    Korkealaatuinen suomalainen koivu viedään vaikkapa Tanskaan josta korkealaatuiset huonekalut tuodaan Suomeen.

    abietis

    Jep sehän se ongelma, ostajat.

    Niinpä ne pienet erät käsitellään omatoimisesti raaka-aineeksi ja polttopuu menee sitten pilkkahintaan.
    Oma työ kun on ilmaista.

    Konemiehet muuten nyhtää isännälle jätettävästä kaksinkertaista hakkuu hintaa.

    Vaikkei se aukkohakkuulla lisäkuluja aiheutakaan.

    abietis

    Yritys joka pystyy taloudellisesti harsintahakuuseen ei yksinkertaisesti ole.

    Tähän on suurimpana syynä hankintaorganisaatioiden monopoli puutavaran hakkuussa ja kuljetuksessa.

    On ihme ettei metsänomistajien organisaatiot uskalla haastaa monopolia vaikkapa EUn tasolla.

    MTK han on päinvastoin ajanut kaikin tavoin monopolia metsänomistajien tappioksi.

    Kyseessähän on käytännössä kilpailun rajoittaminen.

    Laatupuun erottelu ja välittäminen erikoissahoille taas ei mitenkään tuo lisäarvoa isoille tehtaille.

    Laatupuun hakkuu tarkoittaa suurimpien runkojen kaatoa joka taas vaatii järeimmät koneet.

    Ainoa toimiva olisi metsurih tekemä harsinta hakkuu.

    Ei taida olla yhtiön ostomiehillä olla kiinnostusta juoksuttaa koneyrittäjää metsään josta laatutyvet on siivottu pois.

    abietis

    Täällä kun on kaiken maailman tietäjiä niin kertokaapa miten käsitellään tuppeen sahattavaa koivulankkua.

    Myös jonkinverran löytyy jättipihlajaa onko olemassa tarvitsijoita
    20-30 sm pihjajarungoille? Pökkyjen pittudet tosin ovat alle 3m.

    Tarvitseeko myytävä raakalankku CE-merkin?
    Kaatoaika?
    Sahausaika?
    Kuivausaika ?
    Mitä kuivauksessa tulee huomioida?
    Kaupaksi käyvät mitat? 1, 2, 3 vai 4″
    Laatuvaatimukset ?
    Ostajat?

    Verokohtelu?
    Hankintakulu / omantyön verotusarvo?
    Alihankinnan kustannukset / verokohtelu? ALV osuus?

    P.S.

    Ohhoh löysinpä Fiskarsin laatupuu firman hinnaston joka myy pihlajaa hintaan 1400€/m3 kuusta ja mäntyä hintaan 690€/m3.

    abietis

    Vai ei ole ideoita.

    En ole ainakaan ketään moittinut 3 ‰ humalasta.

    En ole kenenkään huomannut puhuvan metsän lannoituksesta steriilillä ureapitoisella nesteellä.

    Kukaan ei ottänut tulta tuohenkäppyräjuttuun.
    Tai tervasten kasvatukseen.

    Esihakkuuta ei kukaan edes ymmärrä. Ennen siitä puhuttiin harsintahakkuuna.

    Olisi siinäkin kehitettävää että harsittaisin ennen loppuhakkuuta laatupuu ja annettaisiin loppu sellunkeittoon tai polttoon.

    Kansantaloutta ja pientä metsänomistajaa auttaisi paljon pienimuotoiseen hakkuuseen ja puunjalostukseen paluu.

    Mutta ei kun se sellutehtaan ja suursahan puutavaran hinta ja saanti saattaa vaikeutua.

    Johan se ajattelu nähtiin Haltia rakentamisessa.

    Suomen metsänomistajat kyllä huolehtivat taimikoista ja laatupuusta joka sitten tuhotaan bulkkitavaraksi.

    Banaaninkasvattajia suurin osa, Dole miehiä jotka sanovat ”Kyllä”

    abietis

    Palataanpa aloitukseen.
    Ei tarvita uusia kaikkein älyttömämpien ideoiden yksiköitä.
    Meillä on sellaisia pilvin pimein.

    1) Pörssi ja kvartaalitalous on kaikkien älyttömien ideoiden sittäjä.
    2) Pörssistä valuva ajattelu voittojen maksimoinnista peittää kaiken järjen valon.
    3) kahdesta edellisestä syystä kaikki ponnisteluja ja ideoita sekä kärsivällisyyttä vaativat ideat tapetaan elleivät ne tuota kolmessa kuukaudessa voittoa.

    ”Älyttömiä” ideoita kehittelevät ”kylähullut” nauretaan pihalle.

    Pienimuotoinen yrittäminen on puunjalostusteollisuuden uhka.
    Metsätaloudelle se olisi onnenkantamoinen.

    Suurmetsänomistaja saa riittävästi massia ajattelemattakaan metsän tuoton parantamista valikoivalla (esi)hakkuulla.

    Hakkuumenetelmat ja osto-organisaatiot eivat salli em toimintaa.

    abietis

    Kusen levitys metsään on monessäkin mielessä hyvä juttu.

    Piti tulla ulkomaan tietäjä Kuopion yliopistoon kertomaan ja tutkimuksin vahvistamaan että kusi sisältää älyttömästi typpeä.
    Ruokaa voitaisiin kusella kasvattaa ilman typpilannoitusta.
    Miksei siis metsää?

    Ihminen tuottaa keskimääri tarjouslimpparipullollisen kusta vuorokaudessa. Vuodessä se tekee pari kuutiota nelihenkisessä perheessä.

    Mitäs sille nyt tehdään, sekoitetaan se puhtaaseen juomaveteen siis sitä pilataan 50 kuutiota vuodessa / perhe.

    Ennen poltettiin tupakkaa tuvassa ja käytiin ulkona kusella, nyt käydään ulkona tupakalla ja kustaan nurkkaan.

    abietis

    Laskutus 1 € / m3 on huntturia ja tietäisi 40€ kuorma ja se on jo kostonhimoa lähentelevä hinta.

    Tonnikilometri 10snt on sekin raskas hinta.
    Perittävät kustannukset tulee olla suhteessä käyttöön ja tienpidon kustannuksiin.

    Kyllä tässäkin pitäisi joku kohtuus olla.

    Jos on katkera voihan sitä kieltää kokonaan tilustien käytön.

    Jos tietä on pidetty siitä on kustannustieto.

    Metsälle määrätyt tonnikilometrit löytyvät MML yksityistieoppaasta
    ”Käsikirja yksityisteiden tienpidon osittelusta”.

    Siitä voi sitten hehtaarien perusteella laskea naapurin osuuden ja oman osuuden kustannuksista.

    Tarjoaa mahdollisuutta tulla mukaan tienpitoon ja jakaa tientekokustannukset jollekin ajalle ja yksiköitten mukaan.

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 448)