Käyttäjän abietis kirjoittamat vastaukset
-
Ne TV:n metsurit hakkaa vuoristoseuduilla ja puut kyllä katkotaan lanssilla.
Ja sahathan siellä on Stihlejä.
Amerikassa monet asiat ovat takapajulla.
Olin aikanaan sellutehdasta rakentamassa ja hassua oli kun hakerekat tyhjennttiin kippaamalla koko rekka pystyyn.
Jossain on vielä tallella kuvakin jos sais aikaiseksi etsiä.
Lumikko ainakin on harvinainen.
Vaikka en väittänyt ketun harvinaistuneen, kettua en ole haistanut useaan vuoteen, vaikka aiempina vuosina ketunpesät tuoksuivat leudolla (kevättalven)tuulella useinkin. Jälkihelmet hangella ovat kaunis ja kadonnut näky.Uskoakseni kettu ei ole niin suuri tuholainen kuin supi joka ei juuri taida pakenevaa saalista saada kiinni.
Pihapiirissä ja pelloilla liikkuvat ketut ja niiden jäljet ovat kyllä harvinaisia.
Ilveksen jälkia sensijaan tapaa.
Siis tappotyö on metsänomistaja-metsästäjän kohdistettava ilveksiin, jotka eivät jyrsijoitä syömällä elä.
Jäniksistäkään ei juuri ole metsänomistajalle haittaa paitsi puutarhassa.
Tarkoitus on että taimituhot minimoidaan luonnonmenetelmin.
Tässähän näitä ilmiöita joiden takia metsästäjät ja metsän omistajat eivät pääse asialliseen keskusteluun.
Minun on helppo laukoa itsekseni totuuksia molemmille rooleilleni.Olen metsänomistaja joka pyrkii kasvattamaan laatupuuta.
Olen myös liittynyt metsästäjien joukkoon jotta paremmin ymmärtäisin molempien näkökannat.Käskettekö minut sen vuoksi muualle, metsästäjäpalstalle?
Vai olenko kenties ymmärtänyt väärin ettei myyrätuhojen estäminen kuulukkaan metsähoitoon?
Mistäs täällä siis sää herättää keskustelua?
Nimimerkki ”Ymmärrystä vailla herne nokassa”
Metsä siellä pelto tuolla.
Metsästäjät tappavat repoja sillä verukkeella että ne tuhoavat metsäkanalintujen munia ja poikasia.
Metsänomistajalle ketusta taas ei ole haittaa lainkaan, päinvastoin.
Kettu käyttää ravinnokseen kaikkia pieniä nisäkkäitä (jyrsijöitä) ja metsäkanalintuja.
Puunkasvattajan kannattaa suojella kettua ja pienpetoja kuten pöllöjäkin.
Kaikki pienpedot pyydydstävät jyrsijoitä. Valitettavasti lumikko, karppä ja näätä ovat harvinaistuneet.
Minä annan ketun juosta vitkutella kylmää korpea kohti.
Kaikissa energian tuotantomuodoissa halutaan unohtaa kaikki muu paitsi suoranaiset tuotantokustannukset.
Se muistuttaa ihmisten ostokäyttäytymistä muissakin tuotteissa.
Jos oman perheen tytär tai vaimo pantaisiin ”bangladeshiin” vaatteita valmistamaan loppuisi halpisvaatteiden tarve.
Eli johtopäätös, bangladeshiläiset eivät ole ihmisiä.Sama tuulivoimassa koska on tarjolla huomattavasti halvempaa hiilivoimaa ostetaan sitä.
Viis päästöistä, kotimaisesta työllisyydestä tai kestävästä metsien käytöstä.Kahdesta pahasta valitaan aina halvin.
Tutkimusten mukaan Golfkenttä aiheuttaa suuremmat ravinnepäästöt kuin vastaavan kokoinen maatalousmaa.
Kannattaa siis istuttaa 40 tainta sitomaan ravinnepäästöt.
Suosittelen mäntyä se kasvaa karuissa oloissa.
Ketjujen asennus ja poisotto, siinä se hankaluus on.
Ja kuten jo aiemmin totesin se renkaan kumi on vähintään yhtä ratkaiseva.Mulla on kaksi niitä kolmevetoja joissa on toisessa dneproshinat ja toisessa cultorit. molemmat uudet. Aiemmin oli myös toisessa uudenveroiset misukat.
Kaikissa kunnon hakut. Molempien etupyörissä nokialaiset 70%.Nollakelin tienoilla ei misukat eikä cultorit pidä ilman ketjuja.
Ja 4-veto on pakko olla kytkettynä.Niinpä lumitöissä ja liukkaalla otan useimmin sen missä dneproshinat.
Pitäisköhän harkita niitä nastoja.
Kyllä sen kokemus näyttää kokeile pois.
Minun vanha kolmivetoinen Viiatti ei oo tarvinnu nastoja. Ketjujakin sillon kun upposi pohjaa myöten suohon, sitte otin ja hirtin ropsin takapyöriin ja ylos tuli.
Mulla onkin uuet ukrainalaiset kumirenkaat joissa on hakut jäjellä.Miseliinillä taikka Cultorilla jos ajat ei ilman ketjuja suvikelissä edes tasasella pääse minnekään. Eikä hiihtoliiton hyväksymillä.