Minua kiinnostaa kuinka nuo kohteet mittauksiin on valittu, satunnaisotantaa tuskin ovat. Toinen mieleeni tullut seikka ovat energiapuukohteet, oliko näitä tutkimuksessa kuinka paljon mukana. Keskimäärin kohteiden puusto on ollut kovin pientä joten se kertoisi e-puukohteista ja kemeratukien takia voisi olla riittävää kertymää haettu jos harvaksi on hakattu.

Oman kokemukseni mukaan ensiharvennukset eivät missään tapauksessa ole noin huonosti tehty kuin muutaman rivin uutinen antaa ymmärtää. Toki huonojakin kohteita on (ennen ja jälkeen hakkuun) mutta ei mitenkään noin paljon että 60% olisi jälkeenpäin lain vastaisia. Energiapuuhakkyissa on kyllä kovin kehnoa jälkeä näkynyt ja niissä ei toista harvennusta juuri tarvita. Varsinkin kehnoimmat kohteet jo alunperinkään eivät kovin paljon kasvatuskelpoisia runkoja sisällä. Kokopuuhakkuuna jo korjuukin vaatii työtilaa rankahakkuuta enemmän.

Tässä jotakin mietteitä ensiharvennuksen laadusta.

Tervehdys kaikille osuuskoroista kiinnostuneille! Sellainen tarkennus korkojen maksuaikatauluun että Metsä Group ei maksa tuloksestaan euroakaan korkoja. Metsäliitto jakaa osuuskorkoja omasta ylijäämästään. Tämä ylijäämä on käytössä vuotta myöhemmin kuin Metsä Groupin tulos. Board, Fibre, Tissue ja Wood maksavat mahdolliset osinkonsa omistajalleen (osin Metsäliitto Osuuskunnalle) joka sitten jakaa niitä vuotta myöhemmin ylijäämästään omistajilleen. Eli vuoden 2021 tuloksesta osuuskorkoja odottavat näkevät hyvän tulosvuoden korkotason  keväällä -23 jolloin Metsäliitto jakaa 2021 vuodesta tienaamiaan osinkoja. Nämä osingot ovat olleet osuuskunnan kassassa keväällä 2022.

Korkotasoa ehkä kuitenkin mielenkiintoisempaa on nähdä tosiaan eri pääomalajien (M1, A ja B) korkotasojen keskinäinen suhde.