Käyttäjän aalto kirjoittamat vastaukset
-
Jaaha, nyt täällä taas ammutaan sateenkaarikansaa.
Minusta on hyvä, että Suomestakin vielä löytyy ihmisiä, jotka kantavat huolta ympäristön tilasta ja ovat valmiita ryhtymään toimeen asiansa puolesta. En ole tutustunut tähän kyseiseen tapaukseen paremmin, mutta mikäli ymmärsin oikein, pyrkii Greenpeace ehkäisemään arktisella alueella tapahtuvan öljynporauksen haittoja. Mikä tässä tavoitteessa on väärin.
Mä olen ennenkin täällä kysellyt, että kuinka monen palstalaisen mielestä Suomessa olisi nyt paremmat oltavat jos aikanaan meillä ei olisi ympäristöliike ajanut esimerkiksi metsäteollisuuden päästöjen rajoittamista? Olisiko Suomi parempi paikka elää jos sellutehtaat laskisivat käsittelemättömät vetensä suoraan vesistöihin? Lievestuore voisi olla aika laimea tuoksahdus ja uimista harrastettaisiin vain halleissa. Toisaalta, raha se on mikä haisee ja rikkailla on vara peittää tuoksunsa.
Tämä on kyllä hyvin mielenkiintoinen soppa. Mun on hyvin vaikea uskoa, että nuo tutkijat vääristelisivät tuloksia ainakaan tarkoituksella, sillä en usko niin suureen salaliittoon. Tuon IPCC:n takana on kuitenkin niin paljon arvostettuja tutkijoita, että heillä on pakko olla yhteisiä tuloksia asiansa tueksi. Tutkija kuitenkin aina ajattelee ensin omilla aivoillaan ja vasta sitten lähtee mukaan projektiin. Se, että onko tuhannen vuoden päähän ulottuva tutkimus tarkka, onkin sitten hyvä kysymys. Tuo raportti on kuitenkin paras veikkaus asiasta.
Suurin syy miksi mä uskon tuota tutkimusta on se, että sen kriitikoilta puuttuu täysin uskottavuus. Vastapuolella on vain satunnaisia ei-arvostettuja tutkijoita, jotka ovat lisäksi saaneet reilusti rahaa energiateollisuudelta. Koska en voi luottaa omiin kokemuksiini näin isossa ja pitkässä asiassa ja vastustajat ovat selvästi maksettuja, on mun pakko olla vähän kallellaan IPCC:n puolelle.
Ja vaikka ilmaston lämpeneminen toisikin Suomeen mukavammat ilmastoolosuhteet, voisi se kuitenkin tarkoittaa kurjistumista meillekin. Jos elämä muuttuisi mahdottomaksi tuolla etelän tiiviisti kansoitetuilla aluilla, niin se heijastuisi väkisin tänne pohjolan perukoillekin.
Saatan hyvinkin olla asioista ulapalla, sillä en ole kansantalouden, ympäristöasioiden enkä edes metsäteollisuuden asiantuntija.
Tässä keskustelussa olen halunnut vain nostaa esiin erilaisia näkökulmia asiaan. Kun teollisuus paasaa rikkidirektiivistä tai yleisistä kustannusten nousuista, niin se katsoo asiaa vain omasta omistajien rahapussin näkökulmasta. Tällöin unohtuu täysin esimerkiksi ympäristön tai ihmisten terveyden näkökulmat ja niiden taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset. Jos rikkidirektiivi maksaa Suomen teollisuudelle sen 400 me, niin kuinka paljon suomalaiset maksavat euroissa rikkipäästöjen aiheuttamien sairauksien hoitamisesta?
En myöskään usko, että puuteollisuus häipyy Suomesta. Jos Venäjällä, Ruotsissa, Saksassa tms lähinaapurissa olisi taloudellisempaa, tehokkaampaa, turvallisempaa tai luotettavampaa, niin eikö nuo laitokset olisi jo siirretty sinne? Mä väitän, että tehtaiden pyörittämisen kustannustaso on lähes sama muissa Pohjoismaissa tai Euroopassa, raaka-aine on täällä meillä lähempänä ja sen kuljettaminen pitkiä matkoja ei kannata. Venäjällä taas on varmasti muita syitä, miksi sinne ei kannata tehtaita pystyttää.
Mutta mä lähden nyt metsään viikonlopuksi ja päätän osaltani tämän keskustelun. Kalistellaan peitsiä jostain toisesta aiheesta seuraavaksi.
”Asiassa annetaan aivan turha kilpailuetu kaukoidälle.
Merikuljetusten rahdit nousee 50 – 100 % . Onko enää olemassa suomalais omisteista kauppalaivastoa?
Suuret varustamot painaa sinne missä saa ajella ilman rikkirajoitusta. Talvimerenkulku tuo omat haasteensa.”Suuret varustamot ajavat sinne, missä on kuljetettavaa. Eivät ne laivat tyhjänä seilaa vaikka saisivat ajaa millä polttoaineella. Jos täällä pohjolanperukoilla on maksavia asiakkaita, niin kyllä ne rahtilaivat tänne tulevat samalla tavalla kuin ennenkin. Merirahdin määrän on arvioitu tuplaantuvan 15 vuodessa, joten sinä aikana myös alukset uusiutuvat ja uudet alukset ovat puhtaampia. Jos rahti pitää hakea Suomesta, niin sitten varustamo lähettää tänne puhtaan laivan. Jäät ovat olleet ongelma ja niin ne ovat tulevaisuudessakin, sitä ei voida direktiivillä muuttaa.
Nokian puhelinten myynti on mahdollisuus (riskipitoinen tosin) Nokialle ja Suomelle. Kännykät ovat tulleet siihen vaiheeseen, että niiden fyysisellä valmistamisella ei enää tehdä suuria voittoja. Näin ollen Nokia saattoi tehdä hyvä liikkeen myymällä ne pois ja keskittymällä sisällön tuottamiseen. Nyt tuon puolikkaan Nokian takataskussa on sitten myös 6 mrd euroa rahaa, jolla voi kehittää uutta bisnestä. Elämä jatkuu ja uutta on kehitettävä. Ei Nokiasta olisi maksettu tuommoisia summia, jos siellä ei olisi aikanaan luovuttu vessapaperin ja pamppujen tekemisestä.
Minä näen rikkidirektiivin hyvänä asiana. Rikki tappaa vuosittain tuhansia ihmisiä ja päästöjen terveysvaikutukset me kaikki maksamme veroina ja sairastuneina ja ennenaikaisesti kuolleina läheisinä. Teollisuus tietysti huutaa kohoavien kustannusten perään ja uhkaa laitosten alasajolla ja Suomen konkurssilla, mutta tämä on vain poliittista löpinää. Muistaako joku, mitä mieltä teollisuus oli kun alettiin rajoittamaan jätevesien laskemista käsittelemättöminä järviin? Missä kunnossa Suomen järvet olisivatkaan jos metsäteollisuus olisi saanut jatkaa 80-luvun jälkeen vesien pilaamista entiseen tahtiin. Suomessa taisi myös loppua autoilu kun siirryttiin rikittömään polttoaineeseen? Tai kuinka E10-bensa rikkoi kaikki autojen moottorit? Nythän tilanne on se, että laivat saavat ajaa käytännössä jäteöljyllä ja käyttää 60-luvun teknologiaa. Se, että EU pakottaa varustamot siirtymään 2000-luvulle, on vain hyvä asia. Samaan aikaan kun teollisuus kitisee siitä, että se ”joutuu” siirtymään luontoa ja ihmishenkiä suojelevaan teknologiaan, mainostavat nuo samat firmat omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen vastaisena, vihreänä ja edistyksellisenä… esim Stora: http://www.storaenso.com/responsibility/Pages/sustainability.aspx
Ihan lukuina tuo rikkidirektiivi: Arvio metsäteollisuuden lisääntyvistä kustannuksista on n 1% koko sen viennin arvosta. Minun on taas vaikea uskoa, että yksikään tehdas siirtyisi minnekään yhden prosentin kustannusten nousun takia. Paperitehtaita lakkautetaan, mutta se johtuu yleisestä paperin kulutuksen laskusta. Suomessa on edelleen paljon hyvää raaka-ainetta, hyvät tuotantolaitokset ja osaamista, joten meillä ei ole hätää. Miksi ihmeessä metsäfirmat alkaisivat rahtaamaan puuta Suomesta ulkomaille jalostettavaksi? Edullisempaa on jalostaa tuote täällä ja viedä se valmiina markkinoille.
kannattaa lukea tutkittua tietoa rikkidirektiivin toisista puolista esim: http://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni/news_1808_id/287
Mistä kumpuaa tämmöinen maailmanlopun meininki palstalaisten joukossa?
Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, niin minusta on Suomen kannalta vain hyvä, jos täällä kehitetään pitkälle jalostettua puupohjaista teollisuutta. Jalostusastetta nostamalla saadaan raaka-aineesta parempi hinta ja sitä kautta enemmän rahaa systeemiin. Jos me kasvatamme puuta vain polttamista varten, niin siinä ei paljon raha liiku kansantaloudessa. Valtio tukee tällä hetkelläkin puunpolttamista ja siinä ei tarvitse olla suuri talousnero, että tajuaa sen olevan huonoa bisnestä kansakunnalle. Vain sellainen jalostus ja liiketoiminta, joka elättää itse itsensä, on oikeasti tälle maalle hyväksi. Ja nyt kun sanon näin, niin se ei tarkoita, ettenkö kannattaisi ylimääräisen puuaineksen energiakäyttöä. Mutta en kannata sitä, että suomalaisia metsiä alettaisiin kasvattaa vain polttolaitoksia varten.
Mistähän tämän lunnoksen voisi lukea kokonaan? Aloittajan listassa on asioita, joista voi nähdä monta puolta:
-uusi metsätie on pahasta, sen alta poistuu puumassaa joka ei pääse enää uudistumaan.
Totta, metsätien alla ei puu kasva.
-Kantojen poltto on yksi pahimmisa synneistä.
Vedotaanko tässä siihen, että metsämaa köyhtyy kun kannot revitään irti?
– harventamalla kerätty energiapuu ei täytä kestävän kehityksen mallia, massa poistuu metsästä.
Pitäisi tuntea tuo kestävän kehityksen malli, jotta tähän voisi kommentoida
– avohakkuu on synneistä pahin. laskenta kaavalla puu uudistuu niin hitaasti, että lakelman mukaan puu on uusiutumaton energian lähde.
Näinhän se on jos ajatellaan avohakkuulla saatavan puuenergiaa.
-Puun arvokasta sydänpuuta on ”suojeltava” eli sen polttoa kartettava
Olen samaa mieltä.
Minusta noissa ajatuksissa on jopa järkeä siinä mielessä, että puuta ja metsiä ei pitäisi nähdä ensisijaisesti energiana. Puuta jalostamalla saamme siitä paljon paremman tuoton ja puu rakennusaineena tai jalostettuna tuoteenna on kestävän kehityksen kannalta parempi vaihtoehto kuin vähäisimmistä uusiutumattomista luonnonvaroista tehdyt tuotteet. Siksi (käyttökelpoisen) puun polttaminen ei ole järkevää, vaan puuta pitäisi hyödyntää muuten.
Itse vielä kohtuullisen nuorena (alta 40v) metsänomistajana en ole juurikaan edes miettinyt sitä, että mitä nyt istutetuille puille tulee tapahtumaan. Minä ajattelen, että metsä on sijoituskohde, josta kannattaa pitää huolta. Jos nyt jätän metsän hoitamatta ja vaikka 10 vuoden kuluttua tulisi tarve myydä se, niin hoidetusta metsästä saa paljon paremman hinnan kuin hoitamattomasta risukosta. Jos sitten taas omat jälkeläiset joskus haluavat vielä jatkaa metsänhoitoa, niin heille on sitten tarjolla hyvät metsät.
Toisaalta hyvin hoidettu metsä on myös ilo silmälle ja mielelle ja haluan pitää omalta osaltani huolta siitä. Suomessa on ihan tarpeeksi hoitamatonta ryteikköä, joten miksi sitä pitäisi lisätä. Hoitotyöt ovat lisäksi ihan mukavaa puuhaa loma-aikana.
Jos tuntee, ettei omaa metsää jaksa enää hoitaa ja siitä haluaa vain rahaa irti, niin kannattaa pistää ne maat puineen myyntiin – siten saa sekä rahaa että pääsee eroon huolista.
Seppo tuossa hyvin kertoikin jo kaupalla tehtävän sukupolvenvaihdoksen hyvistä puolista ja suosittelisin ketjun avaajankin miettivän tuota vaihtoehtoa.
Mutta MaalaisSepon kannattaa muistaa omassa tilanteessaan se, että jos olet jo käyttänyt metsävähennykset kokonaan ja olet myymässä tilaa eteenpäin, niin nuo käytetyt vähennykset napsahtavat sitten sinulle maksettavaksi kaupan yhteydessä. Metsävähennyshän on vain siirrettyä verotusta. Kannattaisiko sinun miettiä lahjoitusta vaihtoehtona jos ole siirtämässä tilaa suvussa eteenpäin? Tietenkin kaupun yhteydessä uusi omistaja saa sitten uudet vähennykset käyttöönsä.