Käyttäjän aalto kirjoittamat vastaukset
-
Kannattaa käydä itse pääkallonpaikalla eli http://www.greenpeace.org/finland/fi tai facebook-sivuilla. Tuolta selviää mm. se, että gp etsii tapahtumakoordinaattoria ja ilmasto- ja energiakampanjoitsijaa heille töihin. Nyt kaikki hakemaan 🙂
Taitaa olla menossa konttorihommia vaihteeksi.
Eikö metsäpalstasta makseta aina markkinahinta?
Jos ulkopaikkakuntalainen sijoitta ostaa metsän liian kalliilla, niin silloinhan voitto jää paikkakunnalle. Jos taas metsä menee liian halvalla, niin se oman paikkakunnan ostaja on tehnyt virheen kun ei tarjonnut tarpeeksi.
Minä olen siinä uskossa, että lähellä olevasta metsäpalstasta kannattaa maksaa pikkuisen enemmän, sillä sen hoitokulut ovat edullisempia. Ylihintaa maksetaan vain pienistä puuhapalstoista, mutta silloin taas metsä pidetään todennäköisemmin paremmassa kunnossa.
Metsä tuo jokatapauksessa töitä paikkakunnalle, omisti sen kuka tahansa.
Mä olen pitäytynyt sellaisissa sijoitusmuodoissa, joiden toiminnan ymmärrän. Nuo sertifikaatit ”varmoine” tuottoineen kuulostavat juuri sellaisilta, että pysyn niistä kaukana.
Minusta tavallisen kansalaisen ei kannata pistää rahojaan mihinkään kovin eksoottisiin kohteisiin suurien tuottojen toivossa. Jos joku sijoituskohde lupaa isot voitot tavalliselle metsänkulkijalle, niin siinä on koira haudattuna. Nimittäin: Jos olisi tapa saada varmasti isot tuotot, niin siitä ei hiiskuttaisi maallikoille, vaan ammattilaiset käärisivät voitot itselleen. Jos taas tavalliselle kansalle myydään netin kautta isoja tuottoja, niin varmimmat tuotot käärii myyjä ja ostaja kantaa riskit. Näin on aina ollut ja näin tulee olemaan. Koska en ole rahoitusmaailman ammattilainen, niin pysyn ihan perusasioissa.
Tällä hetkellä suurin osa varallisuudesta on kiinni metsässä ja omassa kodissa. Vähän on suomalaisissa osakkeissa. Tulevaisuudessa hankin ehkä sijoitusasunnon tuottamaan maallista hyvää ja kesämökin henkistä.
Hiluxmetsuri:
”Työssäni jonkun verran tutkimusmaailmaa tarkkailleena haluan vain herätellä kysymystä siitä, että palveleeko tutkimus todella yritystoimintaa vaiko ei. Toisinaan tutkimuksen kysymyksenasettelu ei kohtaa yritysmaailman ongelmia.”
Tämä taitaa olla niitä tutkimusmaailman perusongelmia. On olemassa selkeästi yritysmaailman tarpeisiin suunnattua tutkimusta, jolla vastataan juurikin yritysten huutoon.
Mutta yritykset ovat kuitenkin yleensä varovaisia ja ne ovat valmiita panostamaan vain sellaiseen tutkimukseen, josta ne saavat varmasti tuloksia. Näin ollen yritysten kanssa tehtävässä kehitystyössä ei voida ottaa sellaisia riskejä kuin vapaassa tutkimuksessa. Vapaassa tutkimuksessa tulee useammin epäonnistumisia, mutta toisaalta sieltä voi löytyä ne suuret uudet keksinnöt, jotka voidaan jalostaa liikeideoiksi. Vapaa tutkimus vaatii resursseja valtiolta tai ennakkoluulottomalta yritysmaailmalta, sillä siltä ei voida vaatia kvartaalituloksia.
Meillä pitää siis olla molempia. ”Pellepelottomille” pitää antaa mahdollisuuksia tutkia ja keksiä täysin uusia innovaatioita, joita sitten jalostetaan yritysten kanssa tuotteiksi. Tästä syntyy sitä uutta kilpailukykyä, jolla Suomi saadaan uuteen nousuun.
En tunne tätä kyseistä tapausta, mutta tutkimusmaailmaan muuten jonkin verran. Yleensä tuollaisilla tutkimusohjelmilla pyritään löytämään uusia innovaatioita, keksintöjä ja bisnesmalleja. Näitä keksintöjä voi sitten hyödyntää vanhat tai tuoreet yritykset tai vaikka projektista nousevat firmat. Monesti nuo tutkimuslaitokset ovat vain paikkoja, joissa kokeillaan ja tutkitaan uusia ideoita ja niiden lopullinen kehittäminen liiketoiminnaksi annetaan oikean bisnesmaailman tehtäväksi.
Tuo arvio Suomen tilanteesta kuulostaa ihan realistiselta. Onko todellisuus sitten 20, 30 vai 50% onkin sitten tilastonikkareiden asia päättää.
Mutta kyllähän tekniikka tulee varmasti korvaamaan myös metsänhoidossa ihmistyötä. Onhan tässä viimeisen 60 vuoden aikana koneet lisänneet tehokkuutta niin metsässä, kuljetuksissa kuin tehtaissakin. Miksi tuo kehitys pysähtyisi.
Nyt näyttää siltä, että tekniikka tulee korvaamaan ainakin suunnittelupuolen töitä kun metsään ei ole enää pakko mennä, vaan puuston tilanteen voi katsoa koneelta. Tai ainakin tulevaisuudessa voi. Se, että voidaanko esim. taimikonhoitoon kehittää robottia, on varmaan kustannustehokkuudesta riippuva asia. Voisiko meillä olla mönkijän kokoinen robotti, joka ajelee itsekseen pitkin metsiä, hoitaa heinäämiset, vesakoiden raivaamisen ja haluttujen taimien laskemisen?
Olen Glan kanssa samaa mieltä poliitikoista ja heidän lööpinlukutaidoista. Vielä kun tuohon yhdistetään eri puolueiden omat agendat, niin tuotakin lööppiä luetaan hyvin eri tavoin:
persut: tavallisen kansan elämää yritetään vaikeuttaa, viherpiiperrystä ja tarkoitushakuisia tutkimustuloksia
keskusta: maaseudulla asia ei ole ongelma, suomalaista työtä ei arvosteta ja halutaan tukea uusiutumattomia energialähteitä
vihreät: puunpoltto vaarantaa kansalaisten terveyden, sitä pitää vähentää
kokoomus: annetaan kotitalousvähennystä hiukkaspesureiden asentamiseen
rkp: tämä ei ole ongelma
kristilliset: näin on aina tehty ja mikään ei saa muuttua
—
Juu, kieliposkessa heitetty. Mutta on tuossa sen verran perää, että nopeasti asiat kääntyvät ihan muuksi kuin mitä siinä varsinaisessa tutkimuksessa oli. Eli kuuluttaisin toimittajilta parempaa uutisointia ja asian taustoittamista ja myös vaikutusten arviointia jos sitä ei ole tehty tutkijoiden toimesta.
Mulla on sellainen kutina, että THL on tehnyt tuon 2010 jälkeen uutta seurantatutkimusta, jonka tulokset julkaistaan virallisesti tässä lähiaikoina. Siten olisi selitettävissä vaihtunut arvio puunpolton aiheuttamista ennenaikaisista kuolemista. Tämä on siis henkilökohtainen arvaus.
Nyt kun puhutaan tutkimuksesta, siis oikeasta akateemisesta tutkimuksesta, niin kannattaa muistaa sen ja siitä tehtävien uutisten näkemyserot. Jos tutkimuksessa todetaan, että pienhiukkaset aiheuttavat vaikka sen 400 ennenaikaista kuolemaa, niin se ei ole kannanotto puunpolton puolesta tai vastaan. Siinä ei myöskään oteta kantaa siihen, että olisiko sähkölämmitys kokonaisuudessaan parempi tapa lämmittää pientaloja. Se on kapealta sektorilta tehty tarkka tutkimus, mutta ei muuta. Sitten kun iltasanomat uutisoi sen tuolla tavalla, niin moni tulkitsee tutkijoiden katsovan yksisilmäisesti omien viherlasiensa läpi asiaa. Totuushan on se, että mikään akateeminen tutkimus ei voi ottaa huomioon kaikkia muuttujia, jotka tähänkin asiaan vaikuttavat.
Minä karsastan aina näitä lööppejä, joissa viitataan tutkimuksiin juurikin siksi, ettei niissä kerrota lukijalle tutkimuksen kontekstia. Jos uskomme iltapäivälehtiä, niin lasi punaviiniä on vaarallista ja terveellistä. Ja näinhän se on, mutta nuo lääketieteelliset tutkimukset on tehty seuraamalla jotain pientä yksittäistä muuttujaa, joihin se punaviini vaikuttaa – ei kokonaisuutta. Samalla tavalla tässä tutkimuksessa on perehdytty tarkasti yhteen puoleen asiasta. Se, että onko 20, 150, 400 tai 1000 ennenaikaista kuolemaa hyvä syy tehdä muutoksia meidän lämmitystapoihin, onkin sitten päättäjien asia ratkaista. Tuo uutisointi vain ohjaa suuren yleisön ajattelua harhaan.
En löytänyt uutta tutkimusta tästä aiheesta, mutta kiinnostuneet voivat käydä lukemassa vaikka tämän 2010 julkaistun THL:n tutkimuksen:http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/821ba678-1430-4016-bfc8-77a40c49eb1f
Koska en ole alan asiantuntija, niin en voi tuota tutkimusta kovasti arvostella. Kehottaisin myös muita palstalaisia käyttämään maalaisjärkeä noita iltapäivälehtien juttuja lukiessa. Tuossahan kerrotaan, että tutkijat ovat todenneet pienhiukkasten aiheuttavan ennenaikaisia kuolemia. Minusta se on ihan uskottava väite. Tutkijat nostavat esiin ongelman ja haluavat, että asia nousee yleiseen tietoisuuteen.
Se, että Suomessa poltetaan paljon puuta ja suuri osa siitä vielä epäpuhtaasti on tosiasia. Mutta tilannetta voidaan muuttaa jos niin halutaan. Nyt kun asia tunnetaan, niin pitää tehdä päätöksiä, että halutaanko täällä parantaa ilmanlaatua ja sitä kautta nostaa elinikää. Kehitys kulkee eteenpäin vain siten, että tunnistetaan kehityksen kohteita ja tehdään asialle jotain.
Puun on jatkossakin hyvä polttoaine, mutta ei sitä tarvitse enää 2000-luvulla polttaa 1800-luvun menetelmillä.
Sehän tässä GP:n tapauksessa onkin vaikeaa, että emme voi oikeasti nyt tietää, että mihin maailma on menossa. Ympäristöliikkeellä on asiasta oma näkemyksensä ja se ei ole edes järjestöjen kesken yksiselitteinen. Sitten toisella puolella on valtiot, joilla on erilaisia tavoitteita ja suunnitelmia ja ennen kaikkea yritykset, jotka pyrkivät tekemään rahaa omistajilleen.
Tässä öljynporaus-asiassa pitää myös nähdä se, mitä GP on pyrkinyt tuomaan esiin. Eli artisella herkällä merialueella harjoitetaan öljynporausta. Öljynporaus sinänsä jo on tarkkaa puuhaa, jos muistetaan vaikka Meksikonlahden tapaus muutaman vuoden takaa. Mutta sitten kun sitä harjoitetaan tuolla jäiden keskellä ja kun sitä tekee venäläinen öljy-yhtiö, jonka toimintatavat eivät kestä tarkempaa tarkastelua niin ihmisoikeuksien, luonnon, talouden tai politiikan alalla.
Minusta on aika huono verrata näitä Saarelan tekemisiä myöskään punaisia päin kävelyyn. Kun minä kävelen päin punaisia, niin teen sen ihan vain laiskuuttani, mutta nuo teot oli suunnattu kannanotoksi vallitsevaa tilannetta vastaan. Niillä oli tarkoitus herättää juuri tätä keskustelua tai siis keskustelua öljynporauksesta, ei siitä saako lautalle kiivetä vai ei.