Käyttäjän 6tukki kirjoittamat vastaukset
-
Ainakin minun on vaikea nähdä MTK:ta täysipainoisena metsänomistajien edunvalvojana. Jotenkin omituiselta tuntuu se, että MTK itse ajaaa itseään metsänomistajien edunvalvojaksi. Eikö tällainen edunvalvontatehtävä tulisi antaa jollekin organisaatiolle vain jos organisaatiolla on metsänomistajien selvä enemmistön tuki takanaan.
Nyt näyttää siltä, että maataloustuottajien keskusjärjestö haluaa uuden metsälain puitteissa toimia myös metsänomistajien edunvalvojana. Missä vaiheessa metsänomistajien enemmistö on pyytänyt MTK:ta edunvalvojakseen?
Miten järjestö, joka ei tosiasiallisesti edes halua vähentää hirvikantaa metsänhoitoa häiritsemättömälle tasolle, voisi toimia metsänomistajien edunvalvojana?
MTK:n pää äänenkannattajan Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajan tulisi ehdottomasti jäävätä toimintansa Metsästäjäliiton johtotehtävistä. Nykyisen kaltainen toiminta heikentää omalta osaltaan MTK:n uskottavuutta toimia metsänomistajien edunvalvojana.
Metsä- ja mhy-lain muuttuessa metsänhoitoon ja edunvalvontaan tullenee melkoisesti muutoksia. Onkohan MTK huomannut oivan sauman kerätä järjestölleen uusia jäsenmaksutuloja metsänhoitoyhdistysten jäseniltä nimittämällä itse itsensä metsänomistajien edunvalvontatahoksi? Kuvaavaa on, ettei kukaan oikein tiedä, miten metsänomistajat voisivat valita edustajansa MTK:hon.
Meilläkin päin ensin käydään saunassa ja sitten syödään vasta. Lopuksi pannaan ruuan päälle maata…
Kolmen helleviikon jälkeen uskaltauduin minäkin lopulta kävelemään läpi pari palstaani siksakaten. Kuin ihmeen kaupalla palstojeni puusto oli säilynyt tykkylumien katkomisilta (löysin vain muutamia koivuja ja mäntyjä katkenneina). Johtunee siitä, että puustoni on pääsääntöisesti jo niin järeää, ettei tykky tuota ongelmia. Useilla naapuripalstoilla tykyn katkomia mäntyjä ja koivuja näytti olevan niin runsaasti, että vakuutus korvaa varmasti, jos sellainen on.
Murheellisinta katseltavaa oli lähes yhdeksän hehtaarin mäntytaimikkoni, jota talvilaiduntavat hirvet olivat jo perinteiseen tapaan pitäneet ”pilkkanaan”. Toisena ongelmana taimikossani näyttäisi olevan männynversoruoste, joka näyttäisi aina vaan raiskaavan taimiani, vaikka kaulasin jättöpuusaarekkeisiin jätetyt kymmenet kookkaat haavat jo toissa keväänä. Yllättävältä tuntui myös se, että noissa haavoissa, joista olin kaulannut kuoren totaalisesti pois 30 – 40 senttimetrin matkalla, oli edelleen lehtiä (siis tämän kesän aikana kasvaneita lehtiä).
Viisi tuntia kiertelin palstoilla ja tein pikku hommia, sitten oli luovutettava. Reilu parikymppinen lämpötila oli ihan siedettävää, mutta valtavat paarma-, sääski-, mäkäräis- ja polttiaisparvet tunkeutuivat joka paikkaan suojavaatetuksesta huolimatta. Noihin mäkäräis- ja polttiaispiruihin ei ”ohovikaan” tehoa. Noin 85 kilometrin kotimatka olikin melkoista temppuilua umpeen muurautuneiden silmien haitatessa ajoa. Varminta oli pitää toista luomea auki peukalo-etusormiotteella…
Taas voisi tehdä havaintojakin, mutta poikkeuksellisen itikkamäärän takia odotan kunnon tuulista päivää ennenkuin palaan palstalle.
Itsekkäästi kommentoin omalta kohdaltani aloittajan kysymykseen, että eipä juuri siltä näytä kierrettyäni taas talven jälkeen oman isohkon jo aiemmin hirvien runteleman mäntytaimikkoalueeni. Uusia, viime talven aikana hirvien tuhoamia taimia löytyi runsaasti.
Voin varmuudella hyvästellä toiveeni taimikkoni kohentumiselle muutaman tulevan vuoden aikana. Sen nimittäin varmistavat maakuntamme metsästästysseurat, jotka lähes poikkeuksetta suurinpiirtein puolittavat kaatolupien määrät viime vuoteen verrattuna ja monet hirvimiehet ovat jo kertoneet kannattavansa samaa supistettua kaatolupien määrää parille – kolmelle tulevallekin vuodelle. Tällähän varmistetaan alueen hirvikannan nousu taas tasolle, joka mahdollistaa ainoastaan kuusitaimikkojen perustamisen tulevina vuosina.
Hirvivahinkoja määriteltäessä tulisi vahinkosummissa huomioida myös hirvien takia kasvupohjaltaan sopimattomille alueille perustetut kuusitaimikot, joita tässä maassa alkaa olla jo huikeita hehtaarimääriä. Missä summissa pyörisikään kasvutappiot vt- kasvupohjille perustettujen kuusikkojen osalta?
”””Miten sitten 6tukki korjaisi Suomen kilpailukyvyn?
Palkkoja korottamallako (kuten ehdottaa syksyn palkkaratkaisuksi) ja siten pahentamalla entisestään kilpailukykyä ja joka aiheuttaa lisää yritysten liputtamisia ulos Suomesta?”””Eihän 6tukki ehdottanut mitään syksyn palkkaratkaisuksi, sanoin vain, etten itse usko enää edes nollaratkaisuun pääsyä.
Minä ainakin toivon, että osaltaan yhteisöveron reipas laskeminen (jopa kaksi prosenttia alemmaksi kuin Ruotsissa) parantaa kilpailukykyämme. Tämä ei varmaankaan vielä riitä, vaan Suomen tulisi vähentää bulkkitavaran osuutta viennissämme. Toisin sanoen vientituotteemme tuli entistä suuremmalta osalta olla uusiin innovaatioihin perustuvia, tuotteita, joiden valmistaminen edellyttää korkeatasoista know how’ta ja joissa jalostusaste olisi mahdollisimman korkea.
Tietysti syksyn tuponeuvotteluissa olisi Suomen etu, jos pääsisimme vähintään kaksivuotiseen palkkaratkaisuun aivan nimellisillä korotuksilla.
Tämän tapaisilla ratkaisuilla uskon meidän taas selviävän seuraavaan nousukauteen, joka toivon mukaan realisoituu seuraavan parin vuoden kuluessa. EU:n Etelä-Euroopan kumppanimaillamme on kyllä mahdollisuus sotkea suunnitelmamme.”Mitenkähän olisi tänä päivänä?
Oltaisiinko nyt viisaampia ja palautettaisiin kilpailukyky laskemalla palkkoja teollisuudessa 10% ja loppu teollisuutta rasittavien verojen laskulla.
Verojen lasku tietenkin vaatii julkiselta sektorilta kovemmat palkkojen laskut jotain 25% tasoa”.Mielestäni Kurki toiveesi teollisuuden palkkojen pudotuksesta tai että julkinen sektori luopuisi neljänneksen palkoistaan on täyttä utopiaa.
Meidän työmarkkinajärjestömme neuvottelivat tovosen ennen kehysriiheä saadakseen aikaan nollaratkaisun tulevalle tupokaudelle. Edes se ei onnistunut. Työnantajat sen sijaan saivat noin miljardin euron tulonsiirron yhteisöverotuksen laskun myötä. Sitä voidaan pitää aikamoisena kädenojennuksena muiden vuosittaisten 4 – 5 tukimiljardin lisäksi. Kuka uskoo toivomiisi palkanalennuksiin näiden tapahtumien jälkeen? Itse en usko enää edes nollaratkaisuun syksyn tuponeuvotteluissa.
Suomen talous on tällä hetkellä pitkälle kotimaisen kysynnän varassa. Jos toivomasi palkanalennukset toteutettaisiin, syöksyisi Suomi nopeasti syvään taantumaan. Siitä nouseminen saattaisi kestää kauan ja taantuma toisi kalliita jälkiseurauksia erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Laman laskuja saadaan pahimmillaan maksaa kymmenien vuosien ajan.
”Unohdetaan nykyisyys ja annetaan ajatuksen laulaa”.
Tässä metsänhoitopalstalla ja vielä tähän aikaan vuodesta sopisi paremmin toteamus: poistetaan risukot ja annetaan raivaussahan laulaa.
Filosofia ja vapaa ajattettelu voitaisiin siirtää tältä palstalta lehteen mahdollisesti perustettavalle VAPAA AJATTELU palstalle. Jo valmiit metsänhoitoon liittyvät vapaan ajattelun tulokset käsitellään kyllä mielihyvin täällä.
Ei tuollaista asiaa kannata kauaa jänkätä, soitto omaan työttömyyskassaan ja saat oikean tiedon välittömästi.
Jutun tehnyt toimittaja kertoi klo 18 uutisissa, että tuo nyt tehty paljastus on vain jäävuoren huippu eli aivan pieni otanta veroparatiisikokonaisuudesta. Suomalaisia yhtiöitä on tässä paljastuksessa, jossa enemmistö on venäläisiä, vain kahdeksan eli hieman vasta tullaan raapaisemaan pintaa suomalaisyhtiödenkään osalta.
Ei pääse harvennukselle eikä taimikon hoitoon täällä Pohjois-Pohjanmaalla. Lunta 75 cm, joka on samanlaista kuivaa pulveria pinnasta pohjaan. Ei edes lumikengillä pysty tällainen raskaalla lihaksistolla varustettu metsänhoitaja liikkumaan. Helpointa melkein olisi liikkua ”uimalla”, mutta sekin on raivaussahan kanssa turhan raskasta…