Käyttäjän 6tukki kirjoittamat vastaukset
-
”Hirvikantaa tulee hoitaa ja vaalia niin, että kannan aiheuttamat vahingot saadaan mahdollisimman vähäisiksi”.
Juuri näin harrastelija, olet lauseessasi asian ytimessä. Tämä tosiasia tiedetään ja tunnetaan hyvin. Käytännön tasolla lause tulee suomentaa: hirvikannan koko tulee pudottaa sellaiseksi, että kannan aiheuttamat vahingot saadaan mahdollisimman vähäisiksi.
Onko koko ongelman ydin siinä, ettei osata arvioida minkä kokoinen hirvikanta aiheuttaa mahdollisimman vähän vahinkoja?
Oudosti ainakin tuota ”mahdollisimman vähän vahinkoja” määrettä tulkitaan, kun taas ollaan hirvikantaa kasvattamassa suuremmaksi.
Glaan tavoin huomioni kiinnittyi tuohon hirvikannan koon tarkkaan määrittelyyn. Aiemman määrittelyn mukaan alueella on hirvityhjiö – nyt hirvikanta kyettiin ilmoittamaan puolen hirven tarkkuudella/1000 hehtaaria.
Lampaat ovat erinomaisia taimikonhoitajia lehtiupuuvaltaisilla laitumilla. Lampaiden toimesta olen kotiseudullani nähnyt monen pensoittuneen saaren muuttuneen hyvin koivua kasvaviksi kuvioiksi, joihin alikasvustona tulee myöhemmin kuusi (tietysti yli pari metristä koivua täytyy olla alueella runsaasti ennen lampaiden laidunnusta).
Sitä virhettä ei kannata tehdä, että, muuttaa kuusitaimikon hevoslaitumeksi. Erityisesti alkukesästä hevonen pistelee poskeensa kuusta tavalla, joka muistuttaa hirven käyttäytymistä talvisessa mäntytaimikossa. Vieterin omistajalla Kaarlo Partasella oli suorastaan salaisena aseenaan ravinteikkaiden kuusen kerkkien syöttäminen viisinkertaiselle ravikuninkaalleen.
Työhistoriaani noin kymmenen vuoden ajan väritti työskentely Keski- ja Etelä- Eurooppalaisten partnereiden kanssa. Sieltä muuten löytyy jengiä, jotka harjoittelevat tunnollisesti, metsästysvälineet ovat viimeisen päälle ja ovat erittäin kiinnostuneita osallistumaan esimerkiksi peura- ja hirvisafareihin. Pikkurahan puute ei todellakaan häiritse osallistumista ohjatuille, maksullisille metsästysreissuille. Muistan, kun saksalaiset partneriystäväni unelmoivat ääneen suurista lapiosarvista kotiseinillään ja antoivat ymmärtää, ettei kustannukset ainakaan muodostuisi esteeksi unelmien toteutukselle.
Olisiko tässä taloudellinen, jopa tuloja tuottava tapa alentaa hirvikantaamme, jos omat hirvenmetsästäjät ukkoutuvat, eivätkä innostu jahdista, jos sää ei suosi…?
Mielestäni maailman lämpötilan historiallista käyttäytymistä ei voida käyttää nykytilanteeseen mietittäessä ilmastonmuutoksen vaikutuksia tällä elettävällä vuosisadalla. Kuten useaan otteeseen monellakin suulla on todettu, on nykyisen ilmastonmuutoksen aiheuttajaksi todettu ihmisen oma toiminta ja siinä erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö. Kuten kaikki tiedämme hiiltä, öljyä tai maakaasua ei juuri käytetty 800 000 vuotta sitten, ei edes 500 vuotta sitten.
Suomi voi selvitä kohtuudella muutaman asteen lämpötilan noususta ja metrinkin merenpinnan noususta, mutta tuollaisestakaan vedennoususta eivät selviä esim. Bangladeshin tai muiden alavien maiden asukkaat. Merenpinnan nousu rankkasateiden ja hirmumyrskyjen varmistamana vie elintilan ja elämisen mahdollisuudet kymmeniltä miljoonilta asukkailta. Tämä taas tarkoittaa sitä, että vedennousua hyvin sietäneet maat ja maanosat saavat ”tottua” parhaimmillaan kymmeniin miljooniin ilmastopakolaisiin.
Ilmastonmuutoksen edetessä laajoja alueita maapallolla kuivaa ja aavikoituu. Myös näiltä alueilta miljoonat ihmiset lähtevät nälän ajamina hakemaan parempaa tulevaisuutta. On itsestään selvää, että myös Suomi ja suomalaiset joutuvat ilmaston muutoksen ”maksumiehiksi”.
Tällaisetkaan uhkakuvat eivät vieläkään ole saaneet maailman maita yhteiseen ponnistukseen ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, ei vaikka arvovaltaisilta tahoilta on esitetty paljon hurjempiakin visioita…
”Vaikka ilmakehän ppm CO2 on noussut lähihistoriassa vain vähän, ovat määrät isoja, koska ilmakehä on suuri tilavuudeltaan. Sitten lisääkö lämpötilan nousu ilmakehän hiilidioksidia? Käsittääkseni ei koska kasvillisuus on sitonut viime vuosina hiiltä aika hyvin ja samoin meret (joiden sitomiskyky alkaa saturoitua), toisin kuin kasvillisuuden”.
Ilmakehän ppm CO2 oli vielä muutama vuosi alle 380, tällä hetkellä se on jo paikoin yli 400 ja tämän vuososadan lopussa on arvioitu sen nousevan välille 540 – 970 ppmCO2. Laskelmien mukaan, jos hiilidioksidin määrä nousee yli 450 ppm:n, sulavat sekä Grönlanti että läntinen Antarktis tulevaisuudessa…
Yksistään Siperian turvesoiden ikiroudan sulamisesta on laskettu aiheutuvan n. 70 000 miljoonan tonnin metaanipäästöt. Nämä saattavat aiheuttaa merkittäviä lisäyksiä sellaisissakin kasvihuonekaasujen päästölähteissä, joita ei ole edes huomioitu IPCC:n ilmastomalleissa.
Yllättävän vähän keskusteluissa on sivuttu sitä, että merten kyky sitoa hiiltä saavuttaa huippunsa kuluvan vuosisadan puoliväliin mennessä ja kääntyy laskuun sen jälkeen.
Raportit toistensa perään ovat osoittaneet ilmastomme muuttuvan aina vaan huonommaksi, vaikka maailman maiden ilmastokongresseissa tilanne on todettu vakavaksi.
Uudistan jo aiemminkin esittämäni väitteen ”lastenlapsillamme ei ole tulevaisuutta”, ellemme tee omana elinaikanamme radikaaleja toimenpiteitä ilmastomuutoksen estämiseksi.Käsittääkseni aikamoinen enemmistö tiedemiehistä on sitä mieltä, että ilmasto muuttuu ja erityisesti lämpenee ihmisen oman toiminnan ansiosta. Perussyynä on hiilidioksidimäärän kasvu, joka taas pääosiltaan aiheutuu ihmisen polttamista fossiilisista aineista (hiili, öljy ja maakaasu). Hiilidioksidimäärän kasvu vähentää pienhiukkasten (aerosolien) määrää, joilla olisi ilmastoa viilentävä vaikutus.
Ilmastonmuutoksella on myös itseään ruokkiva vaikutus. Jo nyt on nähtävillä merkkejä laajojen pohjoisten (Siperia, Alaska ja pieneltä osaltaan myös Suomen Lappi) suoalueiden sulamisesta. Sulamisprosessin kiihtyessä kiihtyy myös näiden suoalueiden hiilidioksiidi- ja metaanituotanto. Pahimmillaan soiden sulaminen voi lisätä merkittävästi ilmakehän hiilidioksidin määrää ja tällaisen realisoituessa lopputulosta voi vain arvailla.
Viimeisimmän käsityksen mukaan ilmakehän hiilidioksidin määrä on nyt korkeimmillaan kolmeen miljoonaan vuoteen. Huonoa ennustaa myös se, että hiilidioksidin määrä tällä hetkellä ylittää jo n. 30 prosentilla hiilidioksidin historiallisen keskiarvon. Meillä löytyy siis jo riittävästi faktatietoa suhtautua ilmastonmuutokseen vakavasti…
”Mitä yhteistä on taimikkotuhoilla ja ja hirvikolareilla?
Ainoastaan yhteinen nimittäjä: HIRVI”Yhteinen nimittäjä molempiin kohtiisi on myös se, että ratkaisu noiden ongelmien vähentämisille on kaikkien tiedossa, mutta pienen eturyhmän vaikutuksesta vuodesta toiseen ratkaisua ei oteta täysimittaisesti käytäntöön.
Metsäyhtiöiden toiminta kummastuttaa muutenkin aikana, jolloin olemme nähneet metsäteollisuudessakin tehtaiden sulkemisia, leikkauksia ja saneerauksia, yt-neuvotteluja ja irtisanomisia. Voisi kuvitella, että helpoimmat keinot parantaa tuloksentekoa otetaan ensimmäisiksi käyttöön. Olen itse kummastellut, kuinka edes tällaisena leikkausten aikana ei isompaa haloota nosteta metsäyhtiöiden mittavasta puun tuonnista ulkomailta. Jos puhutaan parhaimmillaan raaka-aineen puolitoistakertaisesta hinnasta verrattuna kotimaiseen, tuhlataan vuositasolla huikeita summia. Jos puunjalostusteollisuutemme pitäytyisi pelkästään kotimaiseen puuhun, toisi se työtä ja leipää melkomoiselle lisäjoukolle.
Metsäyhtiöiden toiminta ei kaikilta osin ole kansantalouden kannalta priima kunnossa.
Kuten palstalla monen suulla on jo todettukin me suomalaiset todennäköisesti selviäisimme ilman ylitsepääsemättömiä ongelmia, vaikka ilmasto lämpenisikin muutamalla asteella ja vesi nousisi metrillä.
Ilmastomuutoksen toteutuessa suurimmat ongelmat ja ”paineet” tulisivatkin maanosamme ulkopuolelta. Otetaan yksi esimerkki. Bangladesh on n. 155 miljoonan asukkaan valtio, joka on pinta-alaltaan alle puolet Suomen pinta-alasta. Jo metrin veden nousu peittäisi 10 prosenttia maan pinta-alasta ja kokonaan maan vilja-aitan (Ganges-Brahmaputra jokien hedelmällinen suistoalue). Viimeisten raporttien toteutuessa veikkaanpa, että Suomessakin olisi maahanmuuttajien vastaanottokeskuksissa tungosta…
Näitä alavia, tiheään asuttuja alueita on runsaasti eri puolella maapalloa.