Käyttäjän 6tukki kirjoittamat vastaukset
-
Mainitsinkin jo palstalla aiemmin Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) tutkijan tekemästä hybridihaapatutkimuksesta peltomaalla. Tutkimuksesta oli pieni juttu ATL landbrukets affärstidningissä 5.11.2013 (googleta atl lantbrukets affärstidning ja klikkaa sivulta otsikkoa skog, vierittämällä sivua alaspäin löytyy juttu otsikolla hybridasp en höjdare på biomassa).
Tutkijan mukaan peltomaalla hybridihaavan kokonaistuotos 20 vuoden aikana on vähintään 400 kiintokuutiota.
Yliopiston nettisivuilta (www.slu.se) saattaisi löyty tutkimus tarkkaankin selostettuna – onko kenelläkään aikaa tutkia…
Niin se aika muuttuu… Vielä 50-luvulla ja 60-luvun alkupuolellakin muutama kanto ei helloja säröilyttänyt eikä niistä muutenkaan muodostunut ongelmaa. Maaseudulla lähes jokaisella talollisella oli aina muutama kantopommi saatavilla ja kannon haitatessa näillä ne lähti, pottuilematta.
Koska kannot eivät minua ole haitanneet, en ole tullut tarkistaneeksi vieläkö näitä pommeja on myynnissä. Niiden kanssa ei isännät eikä emännät pitkästyneet lahoamista odotellessa…Jossakin vaiheessa Venäjälläkin astuu remmiin uusi sukupolvi, jolle vanhat poliittiset perinteet ovat pelkästään rasite. Luotan heihin ja Venäjän valtaviin raaka-ainerikkauksiin, jotka mahdollistavat suomalaisille (jos ”hoitavat korttinsa oikein”) huikeat mahdollisuuudet bisneksen tekoon.
Viimeisessä osavuosikatsauksessa Fortumin Venäjän liiketoiminnan tappio oli vain 15 milj. euroa, joten sen vaikutus Fortumin lopputulokseen ei ollut suurimerkityksinen. Fortumin mittavat investoinnit Venäjälle päättyvät vuoden 2015 puoliväliin mennessä. Jo vuoden 2015 liikevoitoksi Venäjällä yhtiö ennakoi 500 milj. euroa.
Riskeinä on tietysti Venäjän kokemattomuus, joskus tuntuu jopa haluttomuus kansainvälisen kaupan pelisääntöihin sitoutumiseen ja tietysti Venäjän oman talouden kehittyminen. Jos tätä nykyistä lamaa seuraa edes viiden vuoden nousukausi ja Venäjänkin talous kohenee, voivat Fortumin osakkeenomistajat odotella vähintään mukavia osinkotuloja.
Mopoiässä hankin pisteitä tulevalta anopiltani ratkaisemalla heidän kasvi- ja perunamaan monivuotisen myyräongelman. Vedin Jupiter Sport mopedini pakoputkesta muoviputken vuorotellen ainakin kymmeneen eri myyrän tekemään reikään ja jokaisen kohdalla muoviputken tiivistys ja jumalaton moottorin kaasutus. Myyränreikiä, joista savu nousi ilmaan eri puolilta kasvimaata löytyi yllättävän monta. Siihen loppuivat anoppini myyräongelmat.
En muista enää lainkaan maistuivatko anoppini porkkanat seuraavana vuonna mitenkään erilaisilta…
Voisikohan tätä keinoa kokeilla pienessä mittakaavassa taimikoissa, saisimme aikaiseksi ehkä jonkin asteisen renessanssin mopedikulttuuriin?
Ruotsissa SLU:n (Sveriges Lantuniversitet) tutkija julkaisi eilen tutkimuksensa peltomaasta, jossa hän laski hybridihaavan biomassan tuotoksi 20 vuoden aikana 400 k-m3:ksi. Jutussa mainittiin kuusen biomassan tuotoksi parhaimmillaan tuona samana ajanjaksona 150 k-m3. Hirvien kerrottiin olevan pahin uhka Ruotsissakin hybridihaavan kasvatuksessa.
Valitettavasti jutussa ei mainittu peltomaalla kasvatettavan rauduskoivun biomassan tuottoa. Onko meillä Suomessa laskelmia, mikä kasvu rauduskoivulla on parhaimmillaan peltomaahan istutettuna kahdenkymmenen vuoden aikajaksona?Valtion kannattaisi ostaa siirtoverkot. Hankintaa voisi perustella mm.huoltovarmuudella ja olisihan se myös sijoitus, joka takaisi varman vuosittaisen tuoton.
Tahaton tuplaus.