Käyttäjän 6tukki kirjoittamat vastaukset
-
Nykyisen suuruisen hirvikannan aikana Tanelin kaipaamia hirvettömiä alueita taitaa löytyä vain, jos joku on viitsinyt aidata sellaisia (Anton taisi ainakin yhdestä sellaisesta kertoa Rovaniemen maisemissa).
Hirvien liikkumisaktiviteetistä minulla on hyvä esimerkki Oulun pohjoispuolelta Iin edustalla sijaitsevasta Ulkokrunni nimisestä saaresta. Noin 200 hehtaarin suuruinen saari sijaitsee reilun kahdenkymmenen kilometrin etäisyydellä mantereesta ja on paikkana tuttu meikäläiselle useilta kala- ja marjareissuilta. Useampana vuonna olen törmännyt saaressa hirviin, joita saaressa enemmän liikkuvien mukaan on vuosittain keskimäärin 4 – 5 yksilöä. Alueen ammattikalastajat tekevät joka kesä havaintoja joko saareen uivista tai saaresta palaavista hirvistä. Itsekin olen kerran sumussa joutunut lähes törmäyskurssille saareen uivan hirven kanssa. Hirvi oli sakeassa sumussa kohdatessamme suurinpiirten matkan puolivälissä.
Jos hirvet kulkevat uimalla merelle yli 20 kilometrin etäisyydellä sijaitseviin saariin, on vaikeaa kuvitellä mantereella sijaitsevien mäntytaimikoiden säilyvän koskemattomina hirviltä.
Aika vaikealta tuntuu täyttää toiveet hyvistä käyttökohteista pieniläpimittaiselle lehtikuuselle johtuen siitä, että puu saa erityisesti kestävuuden lahoamista vastaan vasta sydänpuuvaiheessa. Muistaakseni sydänpuuta lehtikuusen rungossa on jo lähes 70 % vasta puun ehtiessä 60 vuoden ikään.
On helppo löytää liuta oivia käyttökohteita lehtikuuselle, jos nykyisten puunsuojakemikaalien käyttöä tulevaisuudessa voimakkaasti rajoitetaan. Nykyiselläänkin lehtikuusta käytetään ainakin käsiteltynä rakennusten julkisivumateriaalina, laituri- ym. vesirakennusmateriaalina, saunan erilaisissa lattiarakenteissa, ratapölkkyinä, pitkospuina, kaivosten tuentapuina jne.
Nuoruudestani muistan monen musiikin ystäväni käyttäneen lehtikuusta akustisten soitinten kansimateriaalina soitinten rakentamisessa. Tämä lieneekin antoisin ja korvia hivelevin lehtikuusen käyttökohde.
Tupla perhana!
Tämän otsikon alla on keskusteltu myös Suomen teollisuuden kilpailukyvystä ja mm. nimimerkki Kurki sysää Suomen teollisuuden kurjan tilan ay-liikkeen ja työntekijöiden ylisuurten palkankorotusten syyksi. Hän syyttää työntekijäpuolta jopa vastuuttomuudesta vaikeassa tilanteessa.
Itse olen aina ymmärtänyt, että työntekijöiden palkankorotukset perustuvat edunvalvontaan, jolla vastataan nouseviin kustannuksiin. Niinhän me metsänomistajatkin odotamme puulle lisähintaa, jos metsänhoidollisten palveluiden-, lannoitteiden- yms.hinnat kohoavat.Väitteissä, jonka mukaan suomalaisten työntekijöiden palkkataso on kilpailijamaita korkeampi, kannattaisi olla tarkka. Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen näpäytti vasta blogikirjoituksessaan Björn Wahlroosia ja muita talousasiantuntijoita väitteistä, jonka mukaan suomalaisten työntekijöiden palkkataso olisi kilpailijamaita korkeampi. ”Suomalaisten työntekijöiden palkkataso nousi kyllä muutaman vuoden aikana kilpailijamaita nopeammin, mutta Eurostatin tilastoista voidaan lukea, etteivät ne vieläkään ole kilpailijamaita korkeampia”.
Viimeisin työmarkkinaratkaisu tulee parin vuoden aikana parantamaan Suomen tilannetta oleellisesti. Lisäksi yritysverotus Suomessa on tällä hetkellä ennätyksellisen alhainen jopa kilpailijamaihin verrattuna.
Ulkomaalaisten talousexperttien mukaan yksi suuri tekijä Suomen teollisuuden murheiden takana on ollut yritysten surkea johtaminen. Maailman laajuisen laman vallitessa syitä Suomenkin teollisuuden tilaan löytyy siis taustaltaan niin ulkomaalaislähtöistä kuin kotimaisen taustan omaavaakin.Unohtakaa palmut, sillä niiden kasvatus takuulla epäonnistuu täällä. Miksikö? Hirvet söisivät varmuudella palmun taimet parempiin suihin ja kuten tiedätte palmun oksien verso-osista löytyy huomattavasti pettuleipää helpompaa syötävää ihmisellekin. Tiukan talouden aikana hirvet ja työttömät tappelisivat syötävästä palmutaimikoissa…
Ei tuonvertaisia kauaa ajaisi hevosellakaan.
Trabantin korimateriaalina käytettiin Duroplast-muovia, joka oli halpa, mutta hauras materiaali. Sitkeyttä materiaaliin saatii lisäämällä siihen villa- tai puuvillakuitua.
Jos kyllästyi Trabantin talviauto-ominaisuuksiin, sai siitä kesäpelin nätisti. Parissakymmenessä pakkasasteessa tarvitsi vähän naputella vasaralla kattoa, muutama riuska nykäisy ja katso, avoauto kesäksi oli valmis.
Aloitusta ainakin osittain sivuten huomasin eilen ruotsalaisessa lehdessä jutun, jonka mukaan ”ruotsalaiset tutkijat ovat havainneet hiilidioksidin vähenevän ja happea syntyvän syvällä maassa auringonvalon ulottumattomissa”.
Edelleen hyvin vapaasti suomennettuna:
”Aiemman vallitsevan käsityksen mukaan ainoa laajamittainen biologinen tapa synnyttää happea tapahtuu fotosynteesin kautta. Nyt ruotsalaiset tutkijat ovat havainneet maanpinnan alapuolella syntyvän happea ja hiilidioksidin vähenemistä maaveden oksidoituessa.Tutkimusta johtavan professori Sigfried Fleischerin mukaan tulokset osoittavat metsämaassa, viljelymaassa ja ruohikkomaassa tapahtuvan aivan odottamattomia biokemiallisia prosesseja. Professori uskoo näiden uusien havaintojen helpottavan ilmakehän hiilidioksidin vähentämistä sekä kasvihuoneilmiöiden pienentämistä.”
Juttu löytyy googlettamalla atl-lantbrukets affärstidning ja klikkaamalla väliotsikon lantbruk alla olevaa otsikkoa ”syre bildas i jordbrukmark”.
Fortumin toimitusjohtaja Kuula kertoi eilen tv:ssä, ettei löytynyt suomalaista ostajatahoa, joka olisi tuon 2,55 mrd euroa pulittanut siirtoverkoista. Fortumin mukaan rahalla pyritään hankkimaan liiketaloudellisia kohteita, joiden tuotto olisi lähes kolminkertainen (14 %) siirtoverkkoon nähden.
Venäjän toiminnan tappioden maksusta siirtoverkon myynnillä ei ainakaan vielä kannata puhua mitään, sillä viimeisimmältä kvarttaalilta Venäjä toiminnan tappio oli vain 15 miljoonaa euroa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Venäjän investointien päätyttyä vuonna 2015 maasta saatava toiminnan vuosituotto jo tuolta samalta vuodelta olisi 500 miljoonaa euroa. Tämän toteutumista kyseenalaistaa tietysti edelleen jatkuva yleismaailmallinen lama, joka näkyy selkeästi myös Venäjän talouden heikkenemisenä.
Siirtoverkon myynnistä huolimatta pidän Fortumia yhtenä pörssimme luotettavimpana yhtiönä, joka perinteisesti on maksanut hyvää osinkoa. Siirtoverkon myynnin myötä korotettu osinko on hyvin todennäköinen.Muistelen joskus lukeneeni puiden omaavan aktiivisia ja passiivisia mekanismeja lahoamista vastaan. Puiden pintaosassa lahottajasieniä vastaan suojaa korkea vesipitoisuus ja alhainen happipitoisuus. Puun sisäosissa sienirihmastojen kulkua vaikeuttaa puun solurakenne ja puiden tuottamat kemialliset aineet. Havupuilla erilaiset pihka-aineet eli fenolit rajaavat lahottajasienten leviämistä ja lehtipuilla noita kemiallisia aineita kutsutaan tanniineiksi.
Tähän olisi hyvä saada oikein asiantuntijan kommentti puun keinoista ja mahdollisuuksista ”taistella” lahottajasieniä vastaan.