Aika vaikealta tuntuu täyttää toiveet hyvistä käyttökohteista pieniläpimittaiselle lehtikuuselle johtuen siitä, että puu saa erityisesti kestävuuden lahoamista vastaan vasta sydänpuuvaiheessa. Muistaakseni sydänpuuta lehtikuusen rungossa on jo lähes 70 % vasta puun ehtiessä 60 vuoden ikään.

On helppo löytää liuta oivia käyttökohteita lehtikuuselle, jos nykyisten puunsuojakemikaalien käyttöä tulevaisuudessa voimakkaasti rajoitetaan. Nykyiselläänkin lehtikuusta käytetään ainakin käsiteltynä rakennusten julkisivumateriaalina, laituri- ym. vesirakennusmateriaalina, saunan erilaisissa lattiarakenteissa, ratapölkkyinä, pitkospuina, kaivosten tuentapuina jne.

Nuoruudestani muistan monen musiikin ystäväni käyttäneen lehtikuusta akustisten soitinten kansimateriaalina soitinten rakentamisessa. Tämä lieneekin antoisin ja korvia hivelevin lehtikuusen käyttökohde.

Tämän otsikon alla on keskusteltu myös Suomen teollisuuden kilpailukyvystä ja mm. nimimerkki Kurki sysää Suomen teollisuuden kurjan tilan ay-liikkeen ja työntekijöiden ylisuurten palkankorotusten syyksi. Hän syyttää työntekijäpuolta jopa vastuuttomuudesta vaikeassa tilanteessa.
Itse olen aina ymmärtänyt, että työntekijöiden palkankorotukset perustuvat edunvalvontaan, jolla vastataan nouseviin kustannuksiin. Niinhän me metsänomistajatkin odotamme puulle lisähintaa, jos metsänhoidollisten palveluiden-, lannoitteiden- yms.hinnat kohoavat.

Väitteissä, jonka mukaan suomalaisten työntekijöiden palkkataso on kilpailijamaita korkeampi, kannattaisi olla tarkka. Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen näpäytti vasta blogikirjoituksessaan Björn Wahlroosia ja muita talousasiantuntijoita väitteistä, jonka mukaan suomalaisten työntekijöiden palkkataso olisi kilpailijamaita korkeampi. ”Suomalaisten työntekijöiden palkkataso nousi kyllä muutaman vuoden aikana kilpailijamaita nopeammin, mutta Eurostatin tilastoista voidaan lukea, etteivät ne vieläkään ole kilpailijamaita korkeampia”.
Viimeisin työmarkkinaratkaisu tulee parin vuoden aikana parantamaan Suomen tilannetta oleellisesti. Lisäksi yritysverotus Suomessa on tällä hetkellä ennätyksellisen alhainen jopa kilpailijamaihin verrattuna.
Ulkomaalaisten talousexperttien mukaan yksi suuri tekijä Suomen teollisuuden murheiden takana on ollut yritysten surkea johtaminen. Maailman laajuisen laman vallitessa syitä Suomenkin teollisuuden tilaan löytyy siis taustaltaan niin ulkomaalaislähtöistä kuin kotimaisen taustan omaavaakin.

Ei tuonvertaisia kauaa ajaisi hevosellakaan.

Aloitusta ainakin osittain sivuten huomasin eilen ruotsalaisessa lehdessä jutun, jonka mukaan ”ruotsalaiset tutkijat ovat havainneet hiilidioksidin vähenevän ja happea syntyvän syvällä maassa auringonvalon ulottumattomissa”.

Edelleen hyvin vapaasti suomennettuna:
”Aiemman vallitsevan käsityksen mukaan ainoa laajamittainen biologinen tapa synnyttää happea tapahtuu fotosynteesin kautta. Nyt ruotsalaiset tutkijat ovat havainneet maanpinnan alapuolella syntyvän happea ja hiilidioksidin vähenemistä maaveden oksidoituessa.

Tutkimusta johtavan professori Sigfried Fleischerin mukaan tulokset osoittavat metsämaassa, viljelymaassa ja ruohikkomaassa tapahtuvan aivan odottamattomia biokemiallisia prosesseja. Professori uskoo näiden uusien havaintojen helpottavan ilmakehän hiilidioksidin vähentämistä sekä kasvihuoneilmiöiden pienentämistä.”

Juttu löytyy googlettamalla atl-lantbrukets affärstidning ja klikkaamalla väliotsikon lantbruk alla olevaa otsikkoa ”syre bildas i jordbrukmark”.

Muistelen joskus lukeneeni puiden omaavan aktiivisia ja passiivisia mekanismeja lahoamista vastaan. Puiden pintaosassa lahottajasieniä vastaan suojaa korkea vesipitoisuus ja alhainen happipitoisuus. Puun sisäosissa sienirihmastojen kulkua vaikeuttaa puun solurakenne ja puiden tuottamat kemialliset aineet. Havupuilla erilaiset pihka-aineet eli fenolit rajaavat lahottajasienten leviämistä ja lehtipuilla noita kemiallisia aineita kutsutaan tanniineiksi.

Tähän olisi hyvä saada oikein asiantuntijan kommentti puun keinoista ja mahdollisuuksista ”taistella” lahottajasieniä vastaan.