Käyttäjän 6tukki kirjoittamat vastaukset
-
Kontortamännystä taisi olla ainakin yksi viestiketju vanhalla keskustelupalstalla viime vuonna. Tästä kotimaista mäntyä tuottoisammasta puulajikkeesta näkee varsin vähän kirjoituksia, johtuneeko siitä, että sen viljelyala Suomessa on vain n. 10 000 hehtaaria.
Energiapuuksi se nyt ainakin käy mainiosti, mutta kotimaisen paperiteollisuuden kiinnostuksesta kontortaa kohtaan en ole kirjoitelmia nähnyt.
Kommentoinkin jo vanhalla palstalla ainakin Pohjois-Suomen metsänomistajilla olevan paremmat mahdollisuudet markkinoida puuta Ruotsin puolelle. Olen lukenut Ylen uutisen, jonka mukaan Ruotsissa kontortan viljelyala olisi n. 640 000 hehtaaria. Itse olen lukenut pohjois-ruotsalaisesta sanomalehdestä kontortan viljelyalan olevan lähes miljoona hehtaaria. Niin tai näin, tuollaiset viljelyalat tarkoittanevat jo muunkinlaista jatkojalostusta kuin pelkkä energiapuuna käyttö.
Hirvivahingot ovat olleet jo niin kauan metsänomistajien riesana, että vahingot katsotaan jo vakiintuneeksi riskiksi metsätalouden harjoittajille.
Miljardin aukon paikkaaminen ei olisi kummallinen juttu, jos todellista halua hoitaa ”aukko” kuntoon olisi. Yksi helpommin rahaa rutkasti tuova toimenpide olisi harmaan talouden karsiminen tästä maasta. Asiantuntija-arvioiden mukaan harmaan talouden kokoluokka on 4 – 5 miljardia euroa/vuosi.
Laajasti yleistyneet ulkomaalaiset firmat, kymmenet tuhannet ulkomaalaiset työntekijät ja sankka joukko kotimaisia toimijoita, jotka tekevä työtä, tarjoavat palveluksia jne. ja tietysti ilman kuittia. Parhaat koijarit kyllä tekaisevat kuittejakin vähän joka lähtöön, mutta se on taas oma huijauksen ala.
Harva tulee ajatelleeksi miten nämä keplottelijat vaikeuttavat kotimaisten yrittäjien ja työntekijöiden toimintaedellytyksiä, siis näiden, jotka yrittävät toimia yhdessä laadittujen pelisääntöjen mukaisesti. Hyvinvointiyhteiskuntammehan perustuu sille ajatukselle, että esim. koulutus, terveydenhoito ja vanhusten hoito rahoitetaan meidän kaikkien osallistumisella kustannuksiin. Painavia syitä harmaan talouden kitkemiselle siis löytyy, jopa metsänomistajatkin siitä hyötyisivät.
En vaan jaksa lakata ihmettelemästä, miksi tätä yhtyeiskunnalle kallista riesaa ei hoideta kuntoon…
Kurjen ehdottama raamisopimuksen purkaminen ja palkkojen alasajo ei olisi mikään helppo ratkaisu ja vaikka sellainen toteutettaisiinkin, omat ikävät puolensa siitäkin heijastuisi Suomen talouteen.
Meillähän on jo parin vuoden ajan maan taloutta pidetty hallinnassa mittavan kotimaisen kysynnän voimin. Raamisopimuksen purku ja palkkojen alasajo romahduttaisi kotimaisen kysynnän. Lisäksi työmarkkinatilanne tulehtuisi tavalla, joka muistettaisiin mittavilla vedätyksillä viimeistään uuden nousukauden käynnistyessä.
Kirja on miellyttävä dokumentti 20 000 hehtaarin metsänhoitotoimenpiteestä, jolla oli huomattava merkitys puun tulevalle kasvulle kyseisellä alueella. Kirjasta selviää myös, mitä hanke merkitsi paikalliselle väestölle – työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia.
Yksia asia jäi erityisesti mieleeni haastatellessamme Pudasjärven tapaamisessa näitä konkareita, jotka olivat olleet henkilökohtaisesti olleet mukana ”Osaran aukeiden” eri vaiheissa. He kertoivat aukkohakattuja alueita kulotetun n. 500 hehtaarin erissä siten, että kulotettavan aukon reuna-alueet sytytettiin kiertämällä kehä poltettavan aukon ympärille. Tulimeren kohdatessa aukon keskivaiheilla syntyi niin voimakas eräänlainen syöksyvirtaus ylöspäin, että suuria kantoja tempautui maasta korkealle ilmaan.
Miten Nokialle loppujen lopuksi käy, sitä ei vielä kukaan tiedä.
Se on selvää, että niin Nokian kuin metsätaloudenkin on kehitettävä uusia käyttäjien laajalti hyväksymiä tuotteita. Metsätalouden tuleekin entistä enemmän panostaa uusien puupohjaisten tuotteiden kehittämiseen.
Nyt ehdottomasti kannattaisi pistää huonon talouden aikana Kemin biodieseltehdas jalalle, varsinkin kun hankkeeseen saisi EU:lta 100 miljoonaa euroa ilmaista rahaa.
Palsta on jotenkin hengetön ja flegmaattinen. Onkos se nyt kumma, jos 857:stä palstalle kirjautuneesta vain 30-40 osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Väitänpä, että jos 10 eniten kirjoittavaa pitäisi kuukauden tauon, saisi palstan haudata saman tein.
Kerroin jo palstan uudistusvaiheessa Arvopaperilehden suositusta keskustelupalstasta (AP areena), joka lehden omasta halusta uudistettiin. Aiemmin 500 – 1000 keskustelijaa/päivä on nyt uudistuksen jälkeen muuttunut 1-2 kirjoitukseksi parhaina päivinä (nekin pilailumielessä) ja väliin menee päiväkausia, ettei sivulle kirjoiteta mitään.
On pakko kysyä Metsälehdeltä, oletteko saavuttaneet palstan uudistuksella tavoitteenne ja mitkähän ne oikein olivat? Palstan suosionlasku ei ainakaan näytä huolestuttavan…
Kummasti näyttää hirvikärpästen esiintyminen olevan epätasaista. Hemputtaja kertoi kohdanneensa kesän ensimmisen hirvikärpäsen jo heinäkuussa Pudasjärvellä. Itse olen tehnyt metsätöitä kuluvan vuoden elo- ja syyskuussa kahdeksan päivää n. 50 km päässä Pudasjärveltä enkä ole nähnyt yhtäkään. Sama juttu viime kesänä. Olen myös tehnyt muutaman päivän metsätöitä vähän Oulun pohjoispuolella enkä sielläkään ole törmännyt hirvikärpäsiin. Vaikuttaakohan meren läheisyys hirvikärpästen esiintymiseen?
Rakennustyömailla on jo selkeästi nähtävissä mihin laajamittainen vierastyövoiman käyttö johtaa. Aliurakoita annetaan yrityksille, jotka ovat perustettu useasti vain yhtä työkohdetta varten. Tietenkin jätetään kaikki työnantajan velvoitteet hoitamatta, työntekijät eivät maksa veroa palkastaan ja kotimaiset rakennustyömiehet ovat kortistossa. Työmaan loputtua tällainen firma ajetaan alas ja seuraavaa työmaata varten perustetaan uusi.
Vierasmaalaisiin halpatyöfirmoihin liittyy sekin ominaisuus, että varsin usein niiden taustalta löytyy järjestäytynyt rikollisuus.
Halutaanko me tosissaan metsäpuolellekin tällainen toimintakulttuuri?
Mielestäni noilla maapallon historian eri vaiheista poimittuilla lämpötilamuutoksilla ei voi mieltään rauhoittaa ja selitellä tämän hetkistä nyt havaittua ilmastonmuutosta.
Tämän hetkistä ilmastonmuutosta ruokkii eniten n. 7 miljardin väestö elintapatottumuksineen ja 50 vuoden päästä väestön määrä on tuplaantunut!!!
Nopeasti kasvava väestömäärä moninkertaistaa ongelmat, ellei ongelmien syihin puututa.
Rautalangasta voisi vielä vääntää siten, ettei Suomessa sahatulla ”kakkosnelosella” ole markkinoita, jos potentiaaliset asiakkaat ripuloivat juomakelvottoman veden takia…
Kylmällä voi lisätä vaatetta ja ilmaston lämmetessä sitä voi vähentää, mutta mitä se hyödyttää, jos elämisen peruselementit ovat saastuneet.