Niin, onhan meillä ilmasto vaihdellut melkolailla viimeisten kymmenien tuhansien vuosien aikana. Talvet ovat olleet väliin leutoja, väliin pakkasta on riittänyt ihan jääkaudeksikin asti.

Mutta yksi suuri muutos on tapahtunut tässä vuosituhanten saatossa ja se on ihmisen aiheuttamat määrältään kasvaneet kasvihuonekaasut. Valtaviin mittasuhteisiin paisunut teollisuus ja maanviljely tuottavat sellaisen määrän kasvihuonekaasuja jo nyt, että ellei radikaaleja muutoksia saada aikaan väestön kehitykseen, teollisuuden ja maatalouden saastuttamiseen, tulemme ihmiskuntana kokemaan surkean lopun.
Jo 50 vuoden kuluttua ( ellei elämisen tapojamme muuteta) ihmiskunta tulee kokemaan kovia. Viimeistään sadan vuoden kuluttua saavat jälkeläisemme hyvästellä toisensa, meinaan, jos tämä nykyisen kaltainen meno muuttumatta jatkuu…

Saataisiin nuo kolme asiaa muuttumaan (väestönkehitys, teollisuuden ja maanviljelyn saasteet), niin pientä toivoa voitaisiin vielä ylläpitää.

Se ilmastonmuutos, josta tiedemiehet nyt puhuvat ei tarkoita perinteisiä kylmien ja lämpimien aikajaksojen vuorottelua, vaan ihmisen omasta toiminnasta aiheutuvaa kasvihuonekaasujen määrän kasvamista ja sen myötä tapahtuvaa ilmastonmuutosta.

Raivauksella pitkästä aikaa, koska pikkuinen tihkusade ei näitä hommia haittaa…

Olen tehnyt ennakkoraivausta n. 4 hehtaarin hyvin ojitetulla suometsäpalstalla, jolla aiempi omistaja ei ilmeisesti ole ojitusta lukuunottamatta muuta tehnytkään. Palstan valtapuusto mäntyä (valtapituus n 15 m), joiden välissä kasvaa melkoinen määrä koivua pituudeltaan 5 – 15 metriin. Poistin nuo pienimmät koivut järestään ja putsasin mäntyjen alustat.

Jo nyt koko alueella oli alikasvustona nähtävillä runsaasti kuusen taimia pituudeltaan 20 – 60 cm (n. 2000 – 3000 tainta/ha).

Mikähän olisi viisain ajankohta suorittaa harvennushakkuu. Odottaako, että männikkö ja koivikko lihoo vielä hieman vai olisiko kuusentaimien takia harvennettava jo tulevana talvena?

Kiitos hyväkuntoisen ojituksen, puusto näyttää kasvavan todella hyvin ja siksi ajattelin hyödyntää nuo alikasvustokuuset…

Koska Arvoisten Ladyjen osallistumiset harvenevat, kerronpa millaiset asiat huolestuttivat ikääntyneitä arvon ladyjä seudullamme vielä 10 – 40 vuotta sitten.

Melkein jokaisessa ainakin isommassa maatalossa isännällä oli ”sotatuliaisina” mukaan tarttunut käsiase. Oli Lugeria, Mauseria, Parabellumia,Tokarevia ja ties minkä merkkisiä.

Näitä aseita käytettiin ja myös lainattiin aseettomille talollisille aina, kun piti lahdata sika, lammas tai lehmä.

Aseen omistavien isäntien poistuttua autuaammille metsästysmaille emännät olivat ihmeissään mitä tehdä miestensä käsiaseille. Tiedän, että jotkut nuoret kaverit tekivät hyviä kauppoja seudulla puutavaraa lastaavien ulkomaisten laivojen merimiesten kanssa. Erityisesti 9 mm panoksilla jo pienehköllä määrällä sai muovikassillisen 75 prosenttista vodkaa.

Tuo eläinten teurastaminen kotioloissa alkaa olla historiaa ja nuo käsiaseet ovat siinäkin mielessä käyneet tarpeettomiksi. En oikein tiedä, ovatko emännät vieneet pistoolit poliisille vai säilytetäänkö niitä vielä piirongin laatikoissa muistona. Joka tapauksessa tuollaisia käsiaseita, jotka eivät olleet missään kirjoissa tai kansissa oli yllättävän monella kodeissaan.

Käydessäni reilut puolitoista vuotta sitten verotoimistossa (uutena metsänomistajana) hoitamassa alv-verovelvollisuuteni paperit kuntoon ohjeisti verovirkailija minua laittamaan perushankinnat (moottorisaha, raivaussaha + varusteet) kertapoistoksi heti ensimmäiseen veroilmoitukseeni.

Tuskinpa vaan, vaikka näitä synkkiä pilviä taivaanrantaan aina silloin tällöin nouseekin.

Jos tarkoitatat uutena uhkana tuota rikkidirektiiviä ja Itämerelle tulevaa vähärikkisen polttoaineen käyttöpakkoa, ei siitä ole Pohjois-Suomen puunjalostuksen kaatajaksi. Metsäteollisuus/tai varustamot tulevat saamaan valtiolta subventiot ylimenokaudeksi eli viideksi vuodeksi.
Toisaalta tuota rikkidirektiiviä voi hyvällä syyllä puollustellakin. Kuuntelin viime viikolla radiosta jotain asiantuntijaproffaa, joka kertoi laivoissa käytettävän polttoaineen olevan hänen sanojensa mukaan öljynjalostuksen jäteöljyjä ja siten erityisen saastuttavaa. Tietysti tasapäisen kilpailun kannalta olisi samanlaiset säännöt tullut ottaa käyttöön samanaikaisesti koko Euroopan alueella.

Itse odottelen ”kuin Kokko Mikko joulua” biodiesellaitoksen perustamista Kemiin. Se lisäisi harvennushakkuupuuston menekkiä laajalla alueella Pohjois-Suomessa. Sen myötäjäisinä myös saisimme EU:lta todella harvinaista herkkua – 100 miljoonaa euroa ”ilmaista” rahaa!