Käyttäjän 6tukki kirjoittamat vastaukset
-
Olipa tuo n-merkin viimeisin viesti erikoinen, oikeastaan uskomaton, varsinkin jos nimimerkki itsekin on metsätalouden harjoittaja.
”Jos perustaa ensin taimikon hirvien ruokintapaikaksi ja sitten yrittää pitää hirvet taimikosta loitolla maksoi mitä maksoi, on oikeastaan ihan älytöntä hommaa”.
N-merkki siis katsoo mäntytaimikot tarkoitetuiksi hirvien ruokintapaikoiksi ja sellaiset, jotka haluavat häiritä hirvien tuhoamistyötä taimikoissaan, hän leimaa älyttömiksi. Kannanotto perustunee pitkään ja vakaaseen harkintaan?
Ihmettelin samaisen nimimerkin suhtautumista myös hirvikolareiden uhreihin. Samalla tapaa ajattelevat voivat vähätellä kuolonuhreja ihan yleiselläkin tasolla ”mitäs tuosta, noutaja vain aikaisti aikatauluaan, kuollaanhan tässä kuitenkin joskus…”.
Ainakin minua puistattaa tuollainen välinpitämättömyys ja myötäelämisen kyvyn puute…
Vänkäri kyseli, mikähän lienee perunalajikkeen oikea nimi, jonka hän tuntee vanhan punasen nimellä. Käytät todennäköisesti aivan oikeaa nimitystä. Ruotsissa sitä kutsutaan Rättviks rött:ksi. Muistan erään pohjois-pohjanmaalaisen viljelijän käyttäneen tästä perunasta nimitystä Laiva-pottu. Liekö ollut hänen itsensä ristimä peruna…
Perunalajikkeissa näyttää tuo nimenanto olleen värisokeiden tehtävänä, sillä enpä ole vielä törmännyt punaisiin perunoihin (olenkohan minä värisokea). Vanha punainen ja esim. Karjalan musta kyllä niiden kuoren väri on violetti. Löytyy tosin jo perunalajike, jonka maltokin on violetti – Blue Kongo on tuo peruna nimeltään. Eipä ole tullut maistettua, ties vaikka suu menee siniseksi tuollaisesta.
Harrastelijalle sen verran kommenttia, että
a) itse minä päätän kenen tai missä kelkassa kuljen
b) on totta, että opiskelen metsänhoitoasioita netissä ainakin vaimon mukaan ihan liikaa
c) olen ottanut suosituksestasi ( jo ennenkuin sen annoitkaan) vaarin. Olen käynyt tämän sulan aikana 15 eri kertaa palstoillani a’ 172 km/reissu ja tehnyt aivan täysiä päiviä. Vain kahtena päivänä (metsän istutusta ja taukotuvan vienti) olen tehnyt muuta kuin varsinaista metsän hoitoa. Aiempi omistaja oli jättänyt hoitorästejä aivan liiaksi asti. Nyt näyttää jo paremmalta. Toisin sanoen olen tehnyt töitäkin enkä vain kävellyt metsässä.
d) omien palstojen lisäksi olen tehnyt kesän aikana metsätöitä myös vaimoni sukulaiselle
e) vietin myös tänään pitkän päivän palstallani – heinäsin alkukesästä istutetut kuusentaimet ja loppupäivän 5,5 h heilutin vanhaa isoa suokuokkaa tuossa surullisessa 8,6 hehtaarin mäntytaimikossani. Ei kait tuo kovin järkevää ole, mutta tein maan muokkausta ihan kuntoilumielessä. Suorastaan harmitti, kun huomasin taimikollani hirvien vierailleen jo tämänkin syksyn aikana. Pienet pajupuskat olivat maistuneet, mutta olipa jo napsittu useampien männyntaimienkin vuosikasvuja.
f) Epäileville Tuomaille sanoisin, että tutustukaapas esim. Pudasjärven mhy:n Leikko-lehtiseen. Sieltä löytyy faktaa hirvien taimikoille aiheuttamista vahingoista. Siis jotain aivan muuta kuin tutkijan kammioissa kehitettyjä stooreja…
Terv. 6tukki
Enpä ole vielä nähnyt tässä maassa tehtyä hirvivahinkotilastoa, jossa kattavasti olisi huomioitu liian runsaan hirvikannan aiheuttamat vahingot.
Vaikka olen omistanut metsää vasta vajaa pari vuotta, on helppo luetella ”kuin apteekin hyllyltä” monenlaista suoranaista ja välillistä hirvien aiheuttamaa ongelmaa. Kertauksen vuoksi listataanpas niitä muutamia:
a) surkeakuntoiset mäntytaimikot, joissa taimiaines on monen kokoista, kierorunkoista ja runsaasti poikaoksia sisältäviä.
b) mäntytaimikot jäävä harvoiksi ja talvilaidunnan kohteissa syntyy taimikkoon suuriakin aukkokohtia.
c) muutaman vuoden syöntirupeaman jälkeen taimikossa varmistuu se, että eivät edes jälkeläiset pääse myymään tukkipuuta – kaikki menee paperipuuksi, eikä senkään kertymä ole kaksinen.
d) tällaisen vuosittaisen syönnin kohteena olevan taimikon kiertoaika kasvaa
e) hirvivahinkojen estämiseksi istutetaan männyn kasvupohjille kuusta, josta aiheutuu jälleen kasvun kiertoajan jatkuminen, laatupuuta ei juuri tule ja kuusen tuhotaudit yleistyvät.
f) vaikeudet kasvattaa rauduskoivua ja esim. hybridihaapaa – usein päädytään tässäkin kohdan e) mukaiseen kuusen istutukseen ja siitä tulee nuo samat jo aiemmin mainitut ongelmat.
g) hirvien vahingoittamat taimikot aiheuttavat runsaasti lisätyötä, matkakuluja ja muita kustannuksia.
h) liikennevahingot ihmisuhreineen ja materaalivahinkoineen, joiden kokonaiskustannuksia ei kukaan kykene ilmoittamaan euroissa.
Jos joku tietää sellaisen tilaston, jossa edes nämä hirvien aiheuttamat vahingot ovat huomioitu, luetteloitu ja hinnoiteltu sanotaan nyt esimerkiksi 20 viime vuoden ajalta, olisin erittäin otettu ja tutustuisin sellaiseen perusteellisesti.
Uskoisin, että jos sellainen kaiken kattava vahinkoluettelo olisi, havahduttaisiin ja koettaisiin hirvikannan raju pudottaminen suorastaan kansalaisvelvollisuudeksi…
Mehän molemmat tiedämme Taneli, että nuoressa metsässä on tehtävä paljon harvennuskaatoja, jotta löydämme myöhemmin laatutyviä, joista nauttiminen on tavoitteemme…
Olet vielä niin nuori mies Iron, etttä kannattaako ”tähän hätään” katsella ainakaan vakituista morsianta?
Vanha automiehen ohje pätee tässäkin: ”kannattaa koeajaa useampaa merkkiä, ennenkuin päättää lopullisesta valinnasta”.
Toisena mottonasi voisit pitää: ”nuorena metsurina tiedän, miten tylsää olisi kaataa samaa puuta vuodesta toiseen…”
Minulle riittäisi vapaa hirvenpyyntilupa, jos sen saisivat edes mäntytaimikon haltijat, joiden taimikoissa hirvet talvehtivat. Ei vakiintuneita talvilaidunalueita muuten saa männyn kasvatusta suosivaksi.
Ruho olisi myös näppärää tuoda reellä tavikeleillä nylkypaikalle.
Metsästyslupa talvilaidunalueelle voitaisiin myöntää esim. metsäkeskuksen toimihenkilön lausunnon perusteella…
Omassa 8,6 ha mäntytaimikossani (VT kasvupohja), jota hirvet ovat useana vuonna perätysten kurittaneet oikein kunnolla, on vanhin hengissä oleva taimiaines n. kahden metrin mittaista. Sekin moni-/tupsulatvaista ja kierorunkoista. Leikkasin viime kevättalven aikana kaikki poikaoksat pois ja nyt jännitän lähteekö ensi talven aikana viimeinenkin latvan tapanen pois.
Tuolla taimikkoalueella on lukuisia isompia ja pienempiä aukkokohtia, koska hirvet ovat paikoitellen syöneet totaalisesti kaiken.
Käydessäni metsäkeskuksen kaverin kanssa taimikon läpi kartoittaaksemme hirvivahinkojen määrää tulimme molemmat siihen tulokseen, että annetaan luonnon hoitaa taimikko (hoitaisipa jokin taho hirvikannankin reilusti alemmaksi). Alue on jonkinlainen hirvien talvehtimisalue eikä innostukseni riitä alueen aitaamiseen.
Paikkausistutuksiinkaan ei into riitä, koska hirvet pistävät poskeensa heti taimet, joiden vuosikasvu yltää hangen yläpuolelle.
Se, ettei valtiovalta pysty lainsäädännöllä säätelemään hirvikantaa metsänomistajia paremmin suosivaksi, edellyttäisi kuitenkin vuosittaista korvausta taimikostani, jota tahtomattani joudun pitämään hirvien laitumena.
Niin ne mielipiteet eroavat toisistaan – Humpparin tulevaisuus ulottuu jo miljoonan vuoden päähän ja meikäläinen taas pitää nykymenolla jo sataakin vuotta kovana saavutuksena.
Ajatelkaa nyt. Väestömäärä sadan vuoden kuluttua on vähintään kaksinkertaistunut nykyisestä, sademetsät (maapallon keuhkot) hakattu ja kaskettu pelloiksi, vesistöt (pohjavesi mukaanlukien) ja ilma kyllästettynä saasteista. Mistä riittävästi juomakelpoista vettä, syömäkelpoista ruokaa ja ”hengityskelpoista” happea maan nisäkkäille.
Nykymenolla lapsenlapsiemme lapsilla ei ole tulevaisuutta…En minä noita kymmentä teesiäsi juurikaan kumoa, paitsi tuo kohta 6, jossa väität, että ilman otsonikatoa emme olisi tässä. Tarkoitit kait, että suojaavan otsonikerroksen ansiosta olemme vielä tässä. Otsonikatohan altistaa mm. ihmisetkin aina vaan suuremmille säteilyannoksille.
”Ilmeisesti Suden jälki ei tajua asian ydintä, siispä kerrataan”:
Nuo asiat, mitä teeseissäsi kerroit, ovat pääosin fysiikan lainalaisuuksia. Minä taas kirjoitin ihmisen omasta toiminnasta aiheutuneesta kasvihuonekaasujen valtavasta kasvumäärästä (valtava väestön kasvu, jatkuvasti kasvavat teollisuuden ja maatalouden tuottamat saasteet). Näiden aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta tiedemiehet nyt keskustelevat.
Googletappas Suden jälki huviksesi vaikkapa tuolla ilmastonmuutos-sanalla ja katso mitä mieltä tiedemiehet oikein ovat ja mistä he päättelevät nykyisen imastonmuutoksen johtuvan…