Käyttäjän 6tukki kirjoittamat vastaukset
-
Sama pisti minunkin silmääni…
Jäljenpänä kirjoituksessa oli maininta eri intressiryhmistä, jotka pääsevät vaikuttamaan siihen, minkä kokoisia hirvikantoja tavoitellaan. Näistä ryhmistä ja vielä tarkemmin, millainen edustus metsänomistajilla on noissa intressiryhmissä, siitä olisi saanut olla selostusta enemmänkin.
Pienenä lisäyksenä vielä:
Euroopassa ainakin 12 maassa on eläkepalkka- tai eläkekatto käytössä. Muualla esimerkiksi Usassa ja Kanadassa on päädytty samaan.
Silloin, kun hyvinvointivaltion palvelut ovat vaarassa, tulisi katsella rahoituskohteita, jotka mahdollisimman vähän uhkaisivat hyvinvointivaltion tarjoamia palveluja.
Yksi tällainen tulokohde valtiolle olisi eläkekaton laatiminen. Maksimieläke voitaisiin aivan hyvin rajata 2500 – 3000 euroon/kk. Meillä on melkoinen joukko eläkeläisiä, joiden bruttoeläkeet vaihtelevat 3000 eurosta aina 30 000 euroon kuukaudessa. Mihin enää tarvisee sellaisia summia ihminen, jonka elämän tärkeimmät hankinnat ovat jo takanapäin? Joku saattaa sanoa, ettei tällaisesta eläkekatosta säästy juuri minkään verran rahaa, mutta mietitäänpäs. Ainakin koko lääkärikunta, kaikki ylemmät virkamiehet, kaikki toimitusjohtajat ja ”vino pino” entisiä kansanedustajia, ministereitä jne. ansaitsevat esittäämääni eläkekattoa paremmin. Motivoisiko eläkekaton aikaansaamista, jos säästyvät rahat korvamerkittäisiin esim. alle 25-vuotiaiden nuorten kouluttamiseen, työllistämiseen ja mielenterveyspalveluihin. Tällaisilla ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä yhteiskunta moninkertaistaisi eläkkeistä leikattavan tuoton.
Esitykseni ei ole lainkaan utopistinen. Monet fiksut maat Euroopassa (esim. Saksa) ovat ottaneet käyttöön eläkekaton jo ajat sitten.
Purista öljyksi ja syö siemenet, jotka ovat erittäin ravinteikkaita.
Lattialankkuakin tulee sanoisko kakkoskohteisiin (liiteriin, latoihin jne.).
Nuo energian yksiköt ovat todella vähän ”kinkkisiä”. Käytämme edelleen noita wattituntiin pohjautuvia yksiköitä, vaikka otimme käyttöömme SI-järjestelmän jo kauan aikaa sitten. Siinähän energian varsinainen yksikkö on joule ja yksi kwh = 3,6 MJ.
Täällä ”watti-puolella” löytyy isompiin yksiköihin mentäessä vaihtoehtoja ainakin kahdeksan, mutta tavallisimmin käytetään yksiköitä kilowattitunti (kWh), megawattitunti (MWh), gigawattitunti (GWh) ja terawattitunti (TWh).
Nyrkkisääntöinä noista tarvitsee muistaa vain, että
1 megawattitunti = 1000 kWh
1 gigawattitunti = 1000 000 kWh
1 terawattitunti = 1000 000 000 (= miljardi) kWhSe nyt on ainakin selvää, ettei kartelleja perustettu metsänomistajien edunvalvontaa varten.
Kartelliin liittyneitä tahoja tulee rangaista, sillä kartellit sotivat terveen markkinatalouden pelisääntöjä vastaan.
Kartellit ovat myös lainsäädännössämme rangaistuksen uhalla kiellettyä toimintaa. Siksi lainrikkojien tulee saada rikoksistaan rangaistus…
Korvausvelvollisuuttaan kartelliin menneet eivät voi kiistää. Harmi vain, että vahinkojen toteen näyttäminen yksittäiselle metsänomistajalle koko kartelliajalta on lähes ylivoimainen tehtävä. Tämäkin asia oli varmasti kartellikoplalla jo etukäteen mietittynä.
Kyllä kait Kurki ylivoimainen enemmistö ilmastotieteilijöistä on nimenomaan sitä mieltä, että ilmaston lämpeneminen johtuu juuri tuosta CO2:sta ja vielä tarkemmin sanottuna siitä, että se estää lämpösäteilyn haihtumisen avaruuteen. Koko tehollaan tämä estäminen ei vielä ole toteutunut ja se taas on johtunut ihmisen toiminnasta aiheutuvista pienhiukkasista eli aerosoleista. Näiden aerosolien varaan ei kuitenkaan ihmiskunnan pelastusta voi laskea, vaan meidän (ihmiskuntana) on radikaalilla tavalla muutettava omaa toimintaamme.
Tämänkaltaisten asioiden edessä ihminen tuntee itsensä yksilönä hyvin, hyvin pieneksi, eikä ainakaan minulle todellista turvallisuutta tuo pelkästään tuijotus taaksepäin luottamalla tämänhetkisen lämpenemisen mahtuvan jo tunnetun ilmastohistorian toistuviin vaihteluväleihin.
Jos meillä ei mitään muuta faktaa ole käytössämme, niin ainakin se on varmaa, ettei aiemmin toteutuneet ilmaston lämpenemisjaksot ole johtuneet ihmisen aiheuttamasta toiminnasta. NYT ON. Tätä faktaa mietiskellen mielestäni kannattattaisi pohtia näitä nyt jo mitattuja muutoksia ilmastossa ja aloittaa arviot/toimenpiteet, jotka johtavat toimenpiteisiin jo meidän elinaikaisessa tulevaisuudessa.
Uskoisin, että näissä viimeaikaisissa ilmastoraporteissa on yhtenä perusteemana ollut juuri nämä ihmisen oman toiminnan vaikutukset ilmasto-olosuhteisiin/niiden muutoksiin ja hyvä niin…
Kuinka Köppäkynsi suometsän lannoittaminen 10 vuotta ennen uudistushakkuuta vaikutti mätästys-/istutusvaiheen jälkeiseen aluskasvullisuuden lisääntymiseen? Kysymys kiinnostaa siksi, että minulla olisi kymmenkunta hehtaaria mustikka-/puolukkaturvekangasta, jonka puusto lannoitettuna olisi 10 vuodessa takuulla riittävän järeää päätehakattavaksi.
Leevi arvuutteli kuinkahan monta viikkotuntia kuluu 100:lla verkolla jään alta kalastettaessa. Tuollainen verkkomäärä vaatii aika tavalla työtä avantojen teon, uiton uittamisen ja verkkojen vedon osalta (pyyntiin asettaminen), muttei ole enää niin hirmuinen homma kokemisen osalta.
Talvipyynnissähän etuna on se, etteivät verkot likaannu kesäiseen tapaan. Toinen etu on se, ettei kala pilaannu nopeasti verkkoon jäätyään.
Meilläpäin merellä talvisin verkkokalastusta harrastavat kokevat pyyntinsä vain kerran, korkeintaan kaksi kertaa viikon aikana.
Pelkkä tuollaisen verkkomäärän kokeminen matkoineen vie korkeintaa 8 tuntia/kokukerta, kalankäsittely ja -markkinointi vaativat vielä muutaman lisätunnin.
Ehkäpä suurimmat esteet kunnon globaaleille toimenpiteille ilmastomuutoksen ehkäisemiseksi aiheutuvat siitä, ettei ilmaston muutoksesta, ei edes sen aiheuttajasta ole löydetty yhteistä nimittäjää (ihan niinkuin tälläkin keskustelupalstalla). Kuitenkin kasvava osa asiantuntijoista on kallistunut jo sen näkemyksen taakse, että elämme jääkauden jälkeisen ajan nopeimmin lämpenevää ajanjaksoa. Tämä lämpeneminen johtuu ihmiskunnan omista toimista.
Toinen este toimenpiteille löytyy merkittävien valtioiden asenteista (esim. Usa ja Kiina). Nämähän eivät vielä käytännössa ole tehneet mitään kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.
Suden jälki peräänkuulutti historian tuntemusta. Tärkeämpää kuin Kiinan- ja Japanin makien kulkemiset aikojen alussa, on ymmärtää, että jos meren pinta nousee 2060- luvulle tultaessa (viimeisin Maailmanpankin raportti n. viikko sitten) noin metrin, tarkoittaa se sitä, että miljoonat ranta- ja saarivaltioiden asukkaat menettävät asuin- ja elinympäristönsä.
Ketään ei tunnu säväyttävän tieto viime viikolta. Saimme kuulla, että Pohjoisnavalta kiinteän jääkentän alueelta oli tämän vuoden (lähinnä viime kesän aikana) sulanut Yhdysvaltojen kokoinen alue. Tällaisia luonnonilmiöitä on vaikea laittaa auringonpilkkujen tai sään normaalin vaihtelun piikkiin.