Käyttäjän 6tukki kirjoittamat vastaukset
-
Usein sellainen yksityistien osakas, joka ei tunne tai hyväksy yksityisteiden lainsäädäntöä eikä ”jyvitysperusteita”, on hankala tiehoitokuntaa ja kaikkia muitakin tienkäyttäjiä kohtaan.
Tein parikymmentä vuotta sitten ison työn. Yksiköin ison kunnan kaikki yksityistiet, tein excelille yksinkertaiset ohjelmanpätkät, joilla yksiköinti oli yksinkertaista toteuttaa jatkossa ja lopuksi koulutin kaikki tiehoitokuntien puheenjohtajat ja kaikki tiehoitokuntien yksiköinnistä kiinnostuneet jäsenet. Muutaman kuukauden ajan joitakin rutinoita kuului sieltä ja täältä ja muutamat purnaajat jopa soittivat minulle. Lakiin vedoten oli helppo selittää pelisäännöt, joita jo koulutettu henkilö tiehoitokunnassa oli alustavasti esitellyt. Muutaman kuukauden ”siirtymäajan” j’älkeen napinat loppuivat ja tiehoitokunnat ovat toimineet siitä lähtien lähes ongelmitta.
Parhaat mesimarjamestat löytyvät edelleen kotiseudullani meren rantamaista. Erityisesti matalien vesien rantamailla, joissa maannouseman ansiosta syntyy (ja korkeammalla häviää) erinomaista kasvualustaa mesimarjoille. Lakan tapaan mesimarja näyttäisi olevan erittäin vaatelias marja erityisesti kukinta-ajan olosuhteille. Ilmeisesti juuri hyönteispölytyksen onnistuminen juuri oikeaan aikaan on se satoa säätelevä tekijä. Yleensä mesimarjaa ainakin rantamaista saa aina jonkin verran, sillä mesimarjan kukintaa tapahtuu useiden viikkojen aikana, joten aina näyttäisi ainakin osalle kukista pölytys onnistuvan.
Joka vuosi on pakkaseen saatu uutta marjasatoa…Tuli tuossa mieleeni harrastelijan ja kuusmottisen kirjoittaessa tuppipelistä jo edesmennyt kotitaloni naapurin isäntä. Hän muisti kyllä joka kerta manailla joutuessaan pelaamaan alle 21-vuotiaiden kanssa tuppia:
”vai venttispelit ja tuppismunat, tulleekohan tästä mittään…”.Mutta noihin tupen sääntöihin olisin vielä lisännyt pelikeinon, jolla huonoillakin korteilla oli mahdollisuus voittaa raminpelaajat eli soolipelillä tai soolaamalla, kuten meilläpäin sanottiin. Onko soolaaminen tuttua harrastelijalle ja kuusmottiselle?
Niinpä oli e-h. Ilmeisesti viime kesän taapaamiskohteemme omasi ihan valtakunnallistakin mielenkiintoa.
Tämä tietysti laittaa paineita tulevan kesän tapaamiselle…
Pyramidihuijaukset, jollainen Wincapitakin oli, perustuvat kaikki siihen ensimmäisten mukaantulijoiden mahtavaan rahantuloon. Tällainen pyramidin varoja hyvin saanut mainostaa sitten onnenpotkujaan ja villitsee suuret massat mukaan, joille ainoaksi kokemukseksi jää rahojensa menettäminen.
Epäselväksi jäi miten Wincapitaan imaistut rahat (kaikkiaan 93 milj. euroa) ”tuhottiin”. Kuinka paljon maksettiin alkupään matkaanlähtijöille ja kuinka paljon Kailajärvi ohjasi veroparatiiseihin. Ne jäävät ikuisiksi salaisuuksiksi. Varsinainen ”kirjanpitohan” oli Kailajärven läppärillä.
Osakesäästämisestä sen verran (olen itse aktiivisesti seurannut ja osallistunutkin pörssikauppaan seitsemän vuoden ajan), että pankin sijoitusneuvojia ainakin minä katselen kaukaa. Pankkineuvojat neuvovat sijoittamaan mielellään korkopapereihin, rahastoihin ja sijoitus-, eläke- tms. vakuutuksiin. Toisin sanoen rahoitusinstrumentteihin, joilla pankit nettoaa eniten. Osakekauppaan kannattaa perehtyä siten, että tutustuu itse pörssiyhtiöiden toimintaan, talouteen, toimintasuunnitelmiin, markkinoihin ja osinkopolitiikkaan. Valisemallasi yhtiöllä tulisi olla hyvä johto, hyvä osingonmaksupolitiikka ja myytävä tuote tai tuotteet, jonka laadun ja markkinat itsekin ymmärrät.
Otsikon kysymys on hyvä. Voiko puuntuottajien edunvalvoja edustaa hirvipolitiikkaa, joka estää laadukkaan männyn kasvattamisen Suomessa?
Antonin aloituksessa emeritusylitarkastajan varmasti pitkään kokemukseen perustuvan mielipiteen mukainen hirvien sopiva talvikanta olisi 30 000 eläintä. Määrä on varmasti kokemuksiin ja näkemyksiin perustuva. Eikö ainakin kannattaisi kokeilla, kutka hyötyisivät ja ketkä häviäisivät tuollaisen talvikannan toteutuessa.
Toisaalta olisi jo lopultakin aika miettiä, kenen intressejä palvelee esim. 80 000 hirven talvikanta. Jos löytyy selkeä vastaus ketä tuollainen kanta palvelee, täytyy kysyä, millä oikeudella tai valtuutuksella on valittu määrääväksi se taho, joka mahdollistaa tuollaisen mäntytaimikkojamme laajassa mittakaavassa tuhoavan talvikannan.
”Jos nipistää se, että hirvet asustavat taimikoissa. voi niitä karottaa vaikka hiihtäen sieltä muualle”.
Mitenhän tuo metsätalousinsinööri Metsäjussin oiva neuvo ei ole edes juolahtanut mieleeni! Ilmeisesti siksi, etten laiskuuttani viitsisi ajaa palstoilleni päivittän 170 km:n keikkaa (ja hiihtokarkotukset päälle).