Käyttäjän 6tukki kirjoittamat vastaukset
-
Oli positiivista havaita MTK:n edustajan vierailu keskustelupalstalla. Saadut vastaukset eivät kaikilta osin kuitenkaan tyydytä, sillä vastaukset, jotka vain jossain määrin antavat suuntaa (eivät vastaa suoraan kysymykseen), eivät tyydytä metsänomistajia. Metsänomistajilla ja heidän edunvalvojallaan täytyy olla yhtenäinen näkemys toiminnan tavotteista.
Hyvä esimerkki Santun listalla (kuinkahan monta kertaa tähän täytyy vedota) on tämä kysymys hirvikannan koosta ja hirvikannan hoitosuunnitelmasta. Jos edunvalvoja (MTK) kertoo, että tavoitteena on hirvikannan alentaminen ja vahinkojen vähentäminen, ei tämä kerro metsänomistajalle riittävästi. Kyllä edunvalvojalla täytyy olla yhdessä metsänomistajien kanssa yhdessä suunniteltu kannaotto hirvikannan kooksi ja toimenpide-ehdotus hirvikannan hoitosuunnitelmaksi. Ei luulisi olevan ylivoimainen tehtävä määritellä hirvikanta ihan selkeinä numeroina ja kannan hoitosuunnitelma selkeinä toimenpiteinä, jos kanta esim. ylittää tietyn (sovitun) määrän.
Kannattaa tietysti ensin varmistaa, onko kuusikollasi ravinnepuutosta (neulasnäyte+analyysi). Jos kuusikkosi kaipaa lannoitusta ja puita on esim. 2000 kpl/ha, tuhkaa pari kiloa/puu riittää mainiosti
Samaa olen minäkin mietiskellyt. Tein viime syyskesällä hieman tehostetun ennakkoraivauksen noin 5 hehtaarin alalle, joka on hyvin ojitettu turvepohjainen sekametsä (kuusta, mäntyä ja koivua) ja jolle pitäisi suorittaa harvennushakkuu. Motomiehen mielipidettä minäkin kaipaisin harvennushakkuun ajankohdasta, sillä alueella on aluskasvukuusikko pituudeltaan 0,3 – 1,0 m. Koska kuusen taimet eivät ole kääpiöityneet, ajattelin kasvattaa niistä toisen puustosukupolven. Harvennettavaa puustoa voisi vielä tarvittaessa lihottaakin, ennakkoraivauspuusto jopa lannoittaisi hieman. Mietityttää vain nuo aluskasvustokuuset, niidenkin kasvu kiihtyy – mikä lienee paras ajankohta harvennushakkuulle. Aluskasvukuusikon tiheys tällä hetkellä vaihtelee 2000-3000 kpl välillä/hehtaari.
Jaa-a, onhan noita viruksia ja bakteereja ollut ilonamme ja haittanamme jo todella kauan. Planckin avaruusteleskooppien avulla tiedemiehet saivat juuri laskettua tuntemamme maailmankaikkeuden iän, joka nyt tuon uusimman laskennan mukaan on 13,82 miljardia vuotta.
Suurimmat heitot tuon uusimman laskennan kanssa tulee raamatun tutkijoiden ja ns. uskonnollistaustaisten tutkijoiden kanssa. Hehän määrittelevät maailmankaikkeuden iäksi uskosta tai lahkosta riippuen 6000 – 10 000 vuodeksi. Kumman tahonhan pitäisi tarkistaa laskelmansa…?
Metsänomistajien edunvalvontaa tarkasteltaessa paras lähtökohta olisi se, että edunvalvontaa toteuttaa sellainen taho, jolla on yksiselitteisesti metsänomistajien enemmistöltä saatu valtuutus edunvalvonnan toteuttamiseen. Millä taholla on tällä hetkellä metsänomistajien enemmistön myöntämä valtuutus?
Metsänomistajien edunvalvontaa hoitavan tahon tulee toteuttaa sitä suoralla valtuutuksella eikä jonkun kierto–organisaation kautta. Miksi esimerkiksi hirvisuunnitelmaa laadittaessa ei ole mukana tahoa, joka olisi suoraan metsänomistajien valtuuttamana tähän tehtävään? Miksi metsänomistajien kannanotot tuohon suunnitelmaan tulee valtakunnallisen riistaneuvoston nimissä? Jos metsänomistajien toiveet ilmaistaan riistaneuvoston edustajan toimesta, tulee väkisinkin mieleen (riistaneuvostosta), että kannanottoa laadittaessa mukana huomioidaan metsästäjätahojen metsänhoidollisista asioista täysin eriäviä intressejä. Eikö hirvisuunnitelman teossa, jos jossakin, olisi tullut olla mukana suoraan metsänomistajien valtuuttama taho?
En usko, että metsänomistajien kritiikki MTK:n toteuttamasta metsänomistajien edunvalvonnasta kohdistuu siihen, että MTK lobbaa Brysselissä tai siihen, että tuottajajärjestön pääpaikka sijaitsee Helsingissä. Kritiikki kohdistuu pääosin MTK:n toteuttamaan edunvalvontaan täällä kotimaassa eli millä tavalla näkyvästi MTK puolustaa metsänomistajan etuja.
Otetaan yksi esimerkki. Lausuntokierrokselle on lähetetty hirvisuunnitelma, jota on valmistellut laaja sidosryhmä. Suunnitelman tavoitteena on minimoida hirvien metsänhoidolle aiheuttamat vahingot.
Miksei MTK ole ollut puolustamassa metsänomistajan etuja tuota suunnitelmaa laadittaessa, vaikka puhumme haittatekijästä, joka on vaikeuttanut merkittävästi mänty-, rauduskoivu- ja haapataimikkojen kasvatusta koko maassa?Kotimaan edunvalvontaan kohdistuva kritiikki pohjautuu pitkälti siihen, ettei MTK näkyvästi tuo esiin metsänomistajien esityksiä ja näkökantoja. MTK:ta moititaan ns. matalan profiilin edunvalvonnasta (sitä on vaikea havaita).
”Suunnitelman valmisteluun osallistui laajasti eri sidosryhmiä, kansalaisia ja asiantuntijoita esimerkiksi riistantutkimuksen, metsäntutkimuksen ja liikenteen alalta”.
Suunnitelmaa on siis ollut valmistelemassa laaja edustus eri sidosryhmistä, mutta ainakaan minä en tuosta joukosta löytänyt tahoa, joka olisi valmisteluun tuonut metsänomistajien näkemykset sopivasta hirvikannan koosta.
On merkillistä, ettei metsänomistjien edunvalvonta ole mukana valmistelemassa suunnitelmaa, jolla pyritään mm. ennaltaehkäisemään hirvien metsätaloudelle aiheuttamia vahinkoja – siis sellainen taho, joka kärsii vuodesta toiseen mittavia hirvien aiheuittamia vahinkoja mänty-, rauduskoivu- ja haapataimikoissaan ei ole edes edustettuna suunnitelman teossa…!!!
Voisiko syynä olla se, ettei metsänomistajilla yksinkertaisesti ole sellaista tahoa, joka yksiselitteisesti ja metsänomistajien enemmistön valtuuttamana edustaisi metsänomistajia kyseisen suunnitelman teossa.
Jos emme itse vaadi edustusta noihin sidosryhmiin, ei meiltä kukaan kysele kannanottojamme. Mutta mikä olisi se meidän edunvalvontataho, joka edustaisi meitä? Tässä asiassa olisi MTK:lla ollut erinomainen näytön paikka tuoda suunnitelmaan mukaan metsänomistajien toiveet, mutta jostakin syystä MTK pysyttelee poissa näistä sidosryhmistä.
MTK:n vastikään järjestämässä ”yhdistysten vuosi 2013” tapahtumassa meitä oli kolmisenkymmentä osanottajaa paikalla ja keskustellessamme MTK:n roolista metsänomistajan edunvalvojana oikeastaan kolme tuottajajärjestöön kohdistuvaa kielteistä näkökantaa kohosi ylitse muiden. Taantunut paikallistasontoiminta oli ensimmäinen, matalan profiilin politiikka mo:n edunvalvojana oli toinen (yksi osanottaja vitsailikin, että viimeisin aktiivinen kannanotto MTK:lta on kartellisopimuksen ajoilta) ja kolmas tuottajajärjestön liiallinen leimautuminen yhteen poliittiseen puolueeseen. Usea osanottaja toi esille sen, että tässä maassa nykymetsänomistajien omat poliittiset kannatukset jakautuvat laidasta laitaan läpi koko poliittisen puoluekenttämme. Siksi voimakkaasti yhteen puolueeseen sitoutuva etujärjestö koetaan huonosti koko metsänomistajakuntaa palvelevana. Heräsikinkin kysymyksiä, kykeneekö MTK huolehtimaan kaikkien metsänomistajien edunvalvonnasta, joka edellyttäisi edunvalvonnan nostamista puoluepolitiikan yläpuolelle…
Ainakin minunlaiselle etä- ja kaupunkilaismetsänomistajalle MTK on jäänyt värittömäksi järjestöksi, joka ei ole minunkaltaisiin metsänomistajiin juuri korvaansa lotkauttanut. En tiedä kuinka säännönmukaisesti MTK:n konkarijäsenet saavat järjestöltä metsänomistajien edunvalvontaan liittyviä tiedotteita.
MTK:lla on parhaillaan menossa eräänlainen valtakunnallinen koulutustapahtuma, josta käytetään nimitysta ”Yhdistysten vuosi 2013”. Koulutustapahtuman yhtenä tavoitteena on aktivoida ja käynnistää uudelleen jo usein paikoin sammahtanut MTK:n paikallistason toiminta. Erään Pohjois-Pohjanmaalaisen kunnan MTK:n paikallisosaston puheenjohtaja kertoi minulle tuollaisen aktivoinnin olevan hyvin haasteellista. Kunnon toiminnan uudelleen virittämiseen tarvitaan euroja ja nykykäytäntö, jossa paikallistasoilta kerätyistä jäsenmaksuista 90 % lähetetään Helsinkiin, ei mahdollista uutta toimintaa. Jäsenmaksuista paikallistasojen tulisi saada tuo 90 % ja 10 prossaa voitaisiin lähettää ”etelään”, näin toimien paikallistasojen aktiivisuus nousisi.
Vieläkin kummastelen tätä metsänomistajien edunvalvonnan kaksijakoisuutta (mhy/mtk). Olen aina uskonut yhden voimakkaan järjestön tehokkaampaan toimintakykyyn verrattaessa sitä tilanteeseen, jossa edunvalvontaa hoidetaan kahden järjestön toimesta ja vielä ilman toiminnan selkeää roolijakoa. Metsänomistaja, jonka tulisi maksaa jäsenmaksut sekä mhy:lle että mtk:lle on kyllä hieman ymmällään…
Kertokaa nyt viisaat, mikä on MTK:n rooli metsänomistajien edunvalvonnassa? Tällaisena etä- ja kuntaliitoksen myötä kaupunkimetsänomistajanakin en ole osannut itselleni kertoa.
Miten hoidetaan metsänomistajien edunvalvonta yhteistyössä MHY:ten ja MTK:n toimesta paikallistasoilla ja valtakunnan tasolla?
Mielestäni MTK pitää todella matalaa profiilia asemastaan metsänomistajien edustajana ja puolestapuhujana.
Metsänhoidollisten palvelujen tarjontavalikoima tulee olemaan jatkossa melkoinen. On mhy:t, metsäkeskukset ja yksityiset palvelujen tarjoajat. Paraneeko metsänomistajan asema – mielipiteitä…