Käyttäjän 6 m3 kirjoittamat vastaukset
-
Halloo Anttoo, tästä ketjusta löytyy ohjeita esiin tuomaasi ongelmaan. Jota tuolla ”muuta metsästä” perään kuulutit.
Happamoitumiseen, karikkeen lisäämiseen, monimuotoisuuteen etc.Niin että miten on Hilux, oletko vieraillut paikallisessa Metsäkeskuksessa?
Ainakin täällä Kainuussa Metsäkeskuksella on ollut suuri rooli noissa järjestetyissä metsäretkissä, tutustumis käynneissä erilaisiin tuotantolaitoksiin ja erilaisiin metsäalan koulutuksiin.Kun asioidessani ensimmäisen kerran ko. instansissa, jätin sähköposti yhteystietoni sinne, niin postiin on säännöllisin välein tupsahtanut tiedot tarjonnasta. Lehti-ilmoittelua käyttävät nykyään aika vähän.
Karujen metsämaiden kuusettumista on arvosteltava siinä määrin hyvän metsänhoidon vastaiseksi ilmiöksi, että sen torjumiseen on aihetta ryhtyä paljon laajemmallakin rintamalla, kuin vain karujen kasvupaikkojen kuusikoita ja kuusivaltaisia metsiköitä männiköiksi muuttamalla.
Itse asiassa viimeksi mainittua onkin pidettävä vain jo suoritettujen laiminlyöntien ja virheiden korjaamisena.
hyvään metsänhoitoon kuuluu, ettei kehitys yleensä pääse näin pitkälle.Lähde sama kuin edellisessä.
Karujen metsämaiden kuusikot.
Sitä mukaa kuin metsiemme kuusistuminen varsinkin viime vuosisadan loppupuolella ja tällä vuosisadalla on nopessa tahdissa edistynyt, ja kuusi on yhä täydellisemmin vallannut takaisin ne alueet, jotka se kaskiviljelyn ja runsaiden kulojen johdosta joutui kaskiviljelyn aikakautena luovuttamaan männylle ja koivulle, on kuusen leviäminen myös sille liian karuina pidettäville kasvupaikoille saanut yhä suuremman taloudellisen merkityksen.
Kaiken kaikkiaan voidaan arvioida, että kuusi jo on saanut Suomen eteläpuoliskossa vankan jalansijan yli kolmanneksella keskimäärää laihemmista kangasmaista (kanerva- ja puolukkatyypin metsämaista.
Varsinkin etelä-Suomen länsipuoliskossa, joka kauemmin kuin itäinen puoli on ollut kaskiviljelyn vaikutuksen ulkopuolella, muodostaa taistelu karujen kankaiden kuusettumista vastaan tällä hetkellä erään käytännön metsänhoidon tärkeimmistä tehtävistä.Metsäkäsikirja vuodelta 1956
Sahaus toiminnan osalta ainakaan Kuhmo Oy ei ”kätke kynttiläänsä vakan alle”
Ilmoittivat suhtautuvansa suopeasti toimintansa esittelyyn.
Asia oli esillä ohimennen tuon tapaaminen 2014 ketjun yhteydessä.Toivottavasti käytit edes suolapanosta, vävy kokelaaseen?
Olikos se lainannut sun kalsareita? Niitä jotka pysyi pystyssä itsekseen.
Raskauttava asianhaara, lienee luvallista???Taneli, nou hard feelings.
Kajaanin UPM:n tehdas taisi olla edelläkävijä tuossa otsonoinnissa mänty kuitupuun osalta.
Mutta kävi niinkuin kävi, tehdas suljettiin. tehdas rikkoi tuotanto ennätyksiään toisensa perään ennen sulkemistaan.
Nyt sinne on suunnitteilla toisenlaiset prosessit, biopolttoaineet sahatavara jätteistä.
Ja bittejä siellä käänellään ja väännellään ahkerasti.
Työllisyys lukujen valossa siellä on nyt enemmän työntekijöitä kuin paperitehtaan aikaan, entisten aitojen sisällä.Mutta totta on, toisenlaisia keitoksia on ne, minkä kanssa minä olen tekemisissä.
Mehänpoika
Missä vaiheessa minä tai suorittava on moittinut yksityis metsänomistajia huonosta metsän hoidosta???
Kysyn vaan???
Omalta osaltani olen poiminut tänne kirjallisuudesta ja lehdistä nuo asiat.
Suorittavan osalta en mene sanomaan muuta kuin että lienee tuota kokemus peräistä ja nähtyä aivan kenttä olosuhteissa.Taneli ja kuitupuunkasvattaja:
En tietääkseni missään vaiheessa käyttänyt mäntykuidun osalta termiä ”sellun keitto” vai käytinkö?
Viittasin vain lyhyesti tuohon otsonointiin mäntykuitupuun osalta, josta kuitupuunkasvattaja ansiokkaasti. tekikin täydennys selvityksen.Gla ja mehän poika:
Tuota samaa jargonia on saatu kuulla riittämiin, milloin syynä kuusettumiseen on sotaveteraanit, metsästäjät, riistahallinto.
Koittakaa saada asiasta jotain uutta esille.Mutta nyt tuuletus pelaa? Onkohan nyt luvallinen kalsareitten kaatoaika?