Käyttäjän 6 m3 kirjoittamat vastaukset
-
Varpus- ja helmipöllön alueella olon huomaa, viimeistään silloin kun pönttöihin alkaa ilmestyä myyrävarastoja.
Kumpi lienee parempi varastojen kerääjä?
Muuten voivat elää hyvinkin huomaamatonta elämää, useamman kerran on pihapiirin pöntöt tuoneet yllätyksen kun ovat olleet puolillaan myyriä.Heh heh. taisi Jesseä osua jonnekin?
Silloin kun ilmalämpöpumpun mökille laitoin, oli itsellänikin kylmätyö luvat. Mutta pumpun laitatin asiansa osaavalla asennusliikkeellä, sain kahden vuoden takuun.
Tosin takuu aikaisia ongelmia ei ollut, vaikka pumppu uusi versio olikin. Pelasin varman päälle.
Jo hankkiessani laitetta tiesin, ettei laite tule haukkumaan hintaansa sähkönsäästönä vaan ainoastaan asumis mukavuutena.
Mökki on pirun mukava laittaa peruslämmöltä asumislämmölle tekstarilla puoli vuorokautta ennen mökille menoa.Mutta täsmennetäämpä edellistä kommenttiani.
Maalampöpumppujen ja ilmasta veteen lämpöpumppujen kanssa LVI-liikkeet tössii oikein urakalla.
Mutta HV:ssahan kaikki on toisin, mestari myyjä on myös valmis mestari asentaja.Oman muun työkokemukseni pohjalta tuota mestari myyjää/asentajaa ei tarvitse kauaa tentata kun huomaa milloin mestari on ”ihan pihalla”.
Vai p….aa ne LVI-kauppiaat myyvät?
Taitaa olla niin että siellä puolellakin on tuota osaamattomuutta, laitteitten mitoituksessa säädöissä ja muussa siihen liittyvässä.
Asiansa osaa yritys kyllä pystyy hoitamaan pinnat kotiin.
Hanojen ja patteritermostaattien vaihtoon keskittyneet yritykset taasen tössii tuon homman.
Sitten hehkuu vastukset ja säätövoima käynnistyy.Nimimerkillä onnistunutta ja epäonnistunutta laitosta sivusta seurannut.
Onnistuneen ratkaisun teki lämpöpumppuasennuksiin keskittynyt Firma.
Epäonnistuneen rivi LVI-liike.Määrätyt pöllöt on riippuvaisia sopivista pesäkoloista.
Haukka taitaa käyttää enemmänkin risupesiä?
Reviirien kokoa voisi varmaan päätellä myös lintukirjoista.
Samoin sitä, mitkä lajit suvaitsevat toisiaan samoille reviireille.Helmi- ja varpuspöllö lienee helpoimpia ”pöntötettäviä”.
XXXXXXXXXXXXXXXXXX (26 vuotta sitten edesmennyt ukkini)
toimi metsämarssin aikana 15.-20.6. 1950 marssinvetäjänä hänelle uskotussa piirissä.Tästä uhrautuvasta ja tuloksellisesta työstä Suomen metsien hyväksi Keskusmetsäseura Tapio esittää metsämarssin järjestäjien puolesta kunnioittavan kiitoksen.
Helsingissä heinäkuun 10. päivänä 1950
allekirjoitukset
Sulo Teittinen J. Koivisto N. Osara(ensimmäisessä allekirjoituksessa tulkinta vaikeuksia)
XXXXXX nimisellä metsäpalstalla, joka sijaitsee XXXXXXX kasvaa kartalle merkityillä kohdilla yhteensä 13 ha:n alalla kitukasvuista kangaskuusta ja on metsämaa laadultaan variksenmarja-puolukkatyyppiä, eikä metsää sen alhaisen tuoton takia kannata nykyisessä tilassa pitää, vaan olisi se se hakattava ja uusi metsä saatava entisen tilalle keinollisella tavalla.
tämän saavuttamiseksi tullaan vuonna 1955-56 metsä hakkauttamaan ko. alueilta osittain aukeaksi ja osittain Mä SP asentoon.
Minkä jälkeen vuonna 1956 ryhdytään toimenpiteisiin hakatun alueen saattamiseksi sellaiseen tilaan, että metsän uudistamista tarkoittavat työt voidaan suorittaa, ja tässä tarkoituksessa alueet raivataan kaikesta rankapuustosta,
Tämän jälkeen ja viimeistään vuonna 1957 suoritetaan metsän uudistustyöt.
Metsänhoitolautakunnan myöhemmin antamien määräysten mukaan suojellaan keinollisella tavalla uudistetut alat karjan laiduntamiselta.
Täydennyskylvöä, istutusta ja taimiston perkausta toimitetaan tarpeen vaatiessa.Kustannukset näistä töistä arvioidaan seuraavasti:
Hakkuualan raivausta 13 ha a 1500 mk yht. 19500 mk
Kylvöä 3 ha a 6000 mk yht. 18000 mk
Siemeniä 2 kg a 3500 mk yht 7000 mk
Työnjohto 10500 mkYhteensä 55 000 mk.
XXXXX:ssa 26 päivänä lokakuuta 1954
(kyseessä on nykykäytännönkin mukaan karuhko kohde, tuoreimman suunnitelman mukaan päätehakkuu männylle n. 10 vuoden päästä. läpikäytyjen tietojen pohjalta kuvioita ei ole lannoitettu missään vaiheessa,kuutiotietoja en tule laittamaan)
