Käyttäjän 6 m3 kirjoittamat vastaukset
-
”Kuule 6m3, eipä täällä Pohjanmaalla taideta paljon susia halailla ja suojella. Toisaalta olen kuullut että jotkut ovat kuitenkin rauhoittaneet susia, etteivät jouksentele lampaita tappamaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli”No siellähän on sitten Pohjanmaalla sudensuojelu hyvällä mallilla kun Tapiola ry:llä on sieltä lähettää suojelun asiantuntijoita alaosastostaan tännekin.
Tosin tuo yhdistyshän pitää ”päämajaansa” Hämeessä.
Metsäpeuran suojeluun tuo yhdistys ei vielä näyttäisi ennättäneen.AJ
Luithan myös otsikon?
Kyseessähän olisi äärimmäisen radikaali ratkaisu happamoitumisen vaivaan.
Tuli hävittäisi varmastikin myös myyrät ja punkit, sekä kirjanpainajat. Tosin nuo voivat palata sankoin joukoin alueelle kun kulotuksen pioneerilaji, maitohorsma, on ottanut ensimmäisenä jalansijansa poltetulta alueelta?Niin, kaskimaitten pioneerilajinahan on useimmiten ollut koivu.
Eikös se ollut hyvä valinta maannousemaa pelkäävälle.
Tosin horsmikko houkuttelee myös hirviä, mutta tuohon hirvivaivaan taasen auttaa hyvät suhteet alueen hirviporukoihin.
Hirvenmetsästäjähän auttaa tuossa hirven täysrauhoituksessa, eikö totta?”Ennaltamispoltto:
Tarkoittaa (yleensä viljellyn) pystymetsän polttamista. Sen tavoite on muuttaa metsää luonnontilaisempaan suuntaan ja kohentaa uhanalaisten lajien elinoloja.”
Aarre 4/2015
”Tuli on tärkeä katalyytti
Metsässä tuli on katalyytti joka käynnistää elintärkeän sukkessiovaiheen. Palanut, musta maa kerää tehokkaasti auringon säteilyenergiaa, jolloin lämpötilaolot ovat suotuisat lämpöä vaativille lajeille.
Tulen heikentämät puut kuolevat hitaasti, jolloin niihin ilmestyy joukko erilaisia, nimenomaan palanutta puuta lahottamaan erikoistuneita sieniä. Sienten mukana tulevat hyönteiset, jotka elävät eriasteisesti lahonneella puulla ja puun lahottajasienillä.
Esimerkiksi kovakuoriaisiin kuuluva kulokauniainen ja luteisiin kuuluva palolatikka ilmestyvät alueelle pian palamisen jälkeen.
Niin sanotut palopioneerit jättävät kulotusalan jo muutamssa vuodessa, mutta osa lajeista, kuten vaikkapa kaskikeiju, ilmaantuvat alueelle vasta, kun palon tappamat puut ovat jo pitkälle lahonneita.
Eri lajit vaativat eri lahovaiheita, minkä vuoksi ajallinen palojatkumo on ensiarvoisen tärkeää.”Lähde samainen Aarre-lehti.
Kun katsoo keskellä metsäpeura laitumia peurojen vaellusta vasomisalueelle, niin väkisinkin vetää mielen apeaksi.
Vaeltavissa laumoissa on alle kymmenen yksilöä.
Kymmenen vuotta taapäin laumoissa saattoi olla kymmeniä yksilöitä.
Kaksikymmentä vuotta taaksepäin Lentualla näki jopa 150 yksilöä samassa laumassa.Maailmanlaajuisesti ottaen metsäpeuroja on alle 2000 yksilöä.
Susia kymmenin tuhansin.
Kumpi on siis uhanalaisempi?Kummastusta aiheuttaa että nämä suden/puunhalaajat Pohjanmaalta valittivat Kainuun kannanhoidollisista luvista sudenmetsästykseen liittyen.
Kun valituksia ei käsitelty, koska valittaja ei ollut paikallinen, niin nämä ”sankarit” perustivat Kuhmoon ”luonnonsuojelujärjestön” alaosaston voidakseen tulevaisuudessa saada valituksensa käsiteltäväksi?
Mainittakoon että paikalliset luonnonsuojelijat eivät noita valituksia tehneet.Susipari eksynyt taasen puupelloistaan hirvien, susien ja myyräkuumeen pariin?
Kun kerta kanalintujen ahdinko on tullut puheeksi, niin muuan asia lukijoitten kuvissa kiinnitti minunkin huomioni.
Olihan siinä kuusipellossa puut komeasti rivissä, oikein hyvä partiointi reitti mm. kanahaukalle.
Siinä on hyvä haukan iskeä kyntensä metsäkanalintuun, jos nimittäin sellainen sattuu peltoon eksymään.
Samoin minkin ja supin on hyvä partioida tuollaisilla alueilla.Pesintään tuollainen ei kanalintuja houkuttele, heinikon sekaan kuusen katveeseen.
Mustikka on kanalintujen kannalta elintärkeä kasvi. Tuollaisilta paikoilta mustikka puuttuu, sehän taannoin jo nähtiin.
Kuoriutumisen jälkeen mustikanvarvikosta löytyy poikasille hyönteisravintoa, myöhemmin marjat tekevät kauppansa.”Annan hirvienkin toki olla välittömästi rauhassa kunhan ensin suhteutetaan kanta tasolle joka perustuu luontaisen säätelyn mahdollisuuteen. Eli tasapainoon petojen ruokatarpeen suhteen. Kun ihminen lakkaa luonnossa eläinkuntaa ”säätämästä” alkaa tilanne normalisoitua luontaiselle tasolle ja eläimet hakeutuvat ”ruokailualueilleen”, myös pedot.Lähetetty: 3 h, 27 min sittenLähettäjä: jees h-valta”
Fuzzy logic from H-valta.
Määritteleisitkö Jesse tuon luontaisen tason?
Onko se taso siltä ajalta kun alkusuomalaiset vaelsivat Volgan mutkasta tänne.
Vai palataanko 1800-1900 lukujen taitteeseen.Mitähän tuo alkusuomalainen olisi käyttänyt ravinnokseen, mikäli hän ei olisi osannut metsästää.
Mitä hän olisi käyttänyt talvella vaatetuksenaan?Arvatenkin olisi kerännyt haavanlehtiä ravinnokseen, ja kuiduttanut haapaa, josta olisi kutonut vaatteensa?
Voisko noita ”Pohjalaasia” laskea naapureiksi täältä Kainuusta katsottuna?
Perustivat oiken ”Luonnonsuojelu yhdistyksen alaosaston” Kainuuseen että heidän valituksensa susien kannanhoidollisesta metsästyksestä voidaan käsitellä oikeudessa.
Paikalliset ei noita valituksia täällä tehneet. Paikalliset hyväksyivät tuon lupamenettelyn valituksitta.Eipä tuossa mitään mysteeriä ole tuplien ja ja triplojen, jopa sekstetin synnyssä.(Anttoolla tällä hetkellä ”pohjat” tuosta, seitsemän samaa viestiä)
Kun ”lähetä” ruutua on klikattu, joko hiirellä tai tabletilla, silloin kun ”lähetä” kenttään tulee ”alleviivaus”, niin viesti lähtee. Jos viesti ei lähde heti, niin kannattaa odottaa hetki, ja tarkistaa onko tuo sana ”lähetä” ”alleviivattu”, ennenkuin klikkaa uudelleen.
