Käyttäjän 6 m3 kirjoittamat vastaukset
-
Maailma mallissaan ja mukavuudenhaluhuipussaan kun työ- maakoppiin raahaa agrekaatin ja ilmakuivaimen. Vai eikö nähdä metsää puilta? Voihan sinne koppiin tuupata puulämmitteisen kaminankin, polttoaineitakaan ei tarvii tuoda kotoa tai Shelliltä.
Tosin verottaja tulee kolkuttelemaan varaston ovelle jos siihen tulisijan laittaa. Viisinta pitää koppi pyörillä niin ei tuu sanomista.
PS. Sen merikontinkin saa pyörille jos haluaa.
Tai sitten on viisainta ajaa kotio aamuin illoin lämpimän suihkun ääreen.Hyrynsalmella tehdään taukotupia peräkärryalustalle. Pienimmän lähtöhinta tais olla päälle 5000€. Sai nestekaasulämmityksen ja muuta varustelua ”pörssin” paksuuden mukaan.
Jos tukevan varaston haluaa, jossa tavarat säilyy on vaihtoehtona vanha merikontti. Niitä on erikokoisia saatavilla. Googlaamalla varmaan löytyy myyjiäkin. Merikontti helppo lukita kunnolla.
Saa pitkäkyntinenkin hieman askarrella elantonsa eteen.
Eiköhän sen sisällä pysty ne kahvitkin juomaan.Juuri noin kuin kisi kirjoitti. Käyttö ei ole voima- vaan taitolaji.
Eikä teroittaminen ole mitään salatiedettä, senkin oppii helposti.
Jos terän puhdistaa ja öljyää käytön jälkeen, niin ruostekaan ei pääsi tylsyttämään terää.Jo kuusitoista vuotta Raivaveitsi käytössä ja olkanivelet ja lihakset kunnossa. Tasaisella vedolla katkeaa ne luvatut kuuden sentin läpimittaiset puut, jopa paksummat. Ne paksummat voi leikata kahdelta tai kolmelta sivulta. Veitsellä helppo ottaa ne säästettävävän taimen vieressä kasvavat vesat.
Keihäänheittäjien riuhtaisutyyli ei sovi tuon työkalun käyttöön.Valtion Rautateitten laatuvaatimukset vuodelta 1957:
”Latvaläpimitaltaan 10 cm tai sitä pienempiä halkoja ei saa halkaista, vaan ne on aisattava huolellisesti halon kahdelta vastakkaiselta puolelta ja sen koko pituudelta.
Latvaläpimitaltaan 10-15 cm vahvuiset halot saadaan valmistaa joko halkaisemalla tai kolmelta puolelta huolellisesti aisaamalla.
Latvaläpimitaltaan 15 cm vahvemmista pölkyistä tehtävät halot on kaikki halkaistava siten, ettei halkojen suurin läpimitta suurin låpimitta ole miltään kohdalta enempää kuin 30 cm.”
Jotakuinkin noilla laatuvaatimuksilla teimme -70 luvulla koivuhalkoa myyntiin kevättalvisin.
Kokemus kolmelta vuosikymmeneltä on opettanut käyttämään niitä apuvälineitä mitä nurkista löytyy ”hankalien” puitteen kaatoon.
Taljaa, tunkkia, ryssän vorokkia yms. Se kaatovänkärikin on tuon ajan ollut käytössä.Ne pahimmat tapaukset saa jäädä ammattilaisille. Saapahan ainakin ulkopuolisen maksajan jos vahinko sattuu. 🙂
Pullotunkki hyvä ja halpa apuväline. Tuskimpa sitä kaadonsuuntaajaa monen metsurinkaan varusteista löytyy. Pirun kallis hankkia yksittäisiä puita varten.
Kovan sarjan jannuja nuo joilla puu ei ole kertaakaan ”istahtanut” kannolle tuulen tyyntyessä yllättäen!Vanha konsti, ollut käytössä jo vuosikymmeniä järeitten vanhojen pihakoivujen poistossa.
Aikamiehen kämmenen kokoinen lattarauta vaan tunkin männänpäähän ettei tunkin pää uppoa puuhun.Halkosavotta jatkuu aina sopivilla keleillä.
Joku epäili mananmajoille menneessä polttopuu ketjussa syksyllä tehtyjen halkojen homehtuvan ja sinistyvän talven aikana.
Tein loka- marraskuun vaihteessa metristä koivuhalkoa noin 5 pinokuutiota. ”Peittelin” heti teon jälkeen pressukatoksen alle, väljä A-mallinen katos jonka alta tuuli pääsee läpi puhaltelemaan.
Halot kuin eilen tehtyjä, ei hometta, ei sinistymää.
Valmista tavaraa kattilaan kunhan vaan ajelen mönkkärillä metsästä tienvarteen.Paitsi että koivun säästän talvipakkasille, käyttöveden lämmitän kesällä rankapuulla.
Jo vain, Saksan malliin. Stirlingmoottori kehiin kattilan perään, olis omavarainen sähkön suhteen, ylijäämän? vois myydä valtakunnanverkkoon.
Tulis noille kotimaisille kaksoispesille hyötykäyttöä, niillähän lämmitetään harakoita.