Käyttäjän 6 m3 kirjoittamat vastaukset
-
”Jos hirvi ei kulukis läheltä pihhaa, sillon ei meijän perheessäkään syötäs talavella lihhaa”
Jaakko TeppoMännylle erikoinen ilmiö tuo latvan paleltuminen. Pihtakuusissa sitä täällä enemmän esiintyy, ja siitä seuraava haarottuminen.
Johtuisiko kasvuvyöhykkeestä vai alkuperästä?
”Kotimaista” kantaa yleensäkin hankala löytää täällä päin. Siis sellaista joka soveltuu Suomen oloihin. Yleensäkin puutarhamyymälöissä myytävien tuotantomaa Hollanti.
Oma viehätyksensä on koiran ulkoilutus reissulla kierrellä puistopuiden alustoja ja etsiä ”kypsiä” käpyjä. Heikosti löytyy. Kelpaavat tosiaankin vaeltaville hakeille ja oraville. Taajamassa närhiä ei ole näkynyt.
Jauhovaaralta Kuhmosta olen joskus kolunnut puitten alusia käpyjen toivossa. Löytyneet ovat olleet ”suutareita”.
Siellä on tietämäni pohjoisin eri puulajien ”kokoelma”.
Siperian pihtoja, engelmannin kuusta, mustakuusta ja muita sellaisia.
Sembran osalta heräsi epäilys että se onkin makedonian mänty. Kävyn muoto tuki sitä teoriaani. Käpy sembrassa pyöreä, tuossa tapauksessa käpy oli pitkulainen kuin kuusen käpy. Neulasista ja rungosta en osaa niitä erottaa.Väyrysteltyäni yön yli joudun sanomaan Jesselle:
Häpeä jos osaat, otettuasi verrokiksi nuo Sairaalatien asiakkaat.
Heillä on paha olla, ja tuskin tuo paha olo johtuu tämän keskustelun aiheesta.
Tuo asian korjaamiseksi pitäisi Päivi Räsäsen ja hänen peesareittensa tehdä työtä täysillä.
Eikä suinkaan ratsastella keräämässä ääniä pienen kansanosan kustannuksella, joita on n. 300 000.Tuohon joukkoon tietysti mahtuu joku ”mätä muna”, joka pilaa koko korillisen. Mutta niinhän jokaisessa asiassa on.
”Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas.”OK
Perustelit niin hyvin että myönnyn tuossakin.
Sori vaan Taneli, arvioni sinusta, olet kuin se Tuntemattoman Sotilaan komppanian vääpeli, nimi ei nyt tule mieleen.
Sieltä kirjan alusta, ei suinkaan Sinkkonen joka tuli hänen jälkeensä.
Huovisen tuotannosta en löytänyt sopivaa hahmoa. :=)Enkä vastusta myöskään lupakäytännön yhtenäistämistä.
Omakohtainen esimerkki:
Isäni kuoltua häneltä jäi jälkeen luodikko ja haulikko.
Perinnön jaossa sovittiin että luodikko tulee minulle ja haulikko veljelleni.
Asia kirjattiin perinnönjako/ositus kirjaan.Kainuussa aseluvan saaminen minun osaltani oli siinä että toimitin kopion ko. asiakirjasta myönnetyn ostoluvan kanssa.
Alkuperäine asiakirja oli kuitenkin näytettävä luvan myöntäjälle.Pohjois-Savossa veljeni joutui tekemään enemmän töitä. Siellä vaadittiin jokaiselta osakkaalta erillinen suostumus että hän pystyi siirtämään aseen omiin nimiinsä. Tuon normaalin lupaehtojen lisäksi.
Onko tässä mitään järkeä? Välimatkaa noin 150 km.
Lupaehdot ensin yhtenäisiksi kattaen koko Suomen.
Ei omia tulkintoja lupaviranomaiselta asian suhteen.
Räikeämpiä esimerkkejäkin löytyy, tiedän sen. Ei niistä sen enempää.Siihen olen suostuvainen että asialline asekaappi on jokaisella aseenomistajalla. Sellaisen olen hankkinut itsekin.
Mieleen on kieltämättä juolahtanut että poikanikin olisi päässyt aiemmin aseisiin käsiksi liian helposti. Ja mitä siitä olisi voinut seurata jos kavereitten kanssa olisi päästy leikkimään niillä. Poikani on 11-vuotias, joten aseleikit kiinnostaa.
Siinä kolkutteli minunkin omatuntoni tosi pahasti.Näillä argumenteilla en kannata aseitten yhteissäilytystä, enkä lupa ehtojen kiristämistä em. tapahtumiin vedoten.
Sen suon mielihyvin että noita koti säilytyksen ehtoja kiristetään nykyisestä. Että alle viisi asetta saa roikkua vaikka hirvensarvissa tuvan seinällä. Pois seiniltä ja kunnon kaappiin.
Kontrolli yhteiskunnan tukiverkossa myös paremmaksi!Tekeekö sen Räsänen, Tuomioja vai joku muu, aivan sama.
MUTTA EI ENÄÄ ERÄMIEHIÄ SYYLLISTÄMÄLLÄ.
Ugh. Olen puhunut.
Taneli.
Sinulla on iän mukanaan tuomaa laaja-alaista ja kokemusperäistä tieto asioista. Kunnioitan sitä suuresti.
Mutta kun minun mukavuus alueelleni mennään, puolustan sitä yhtä tiukasti kuin Jesse haavikoitaan.
Nostan metsurinkypärääni teille molemmille. Kun seuraavan kerran olen sahan kanssa metsässä.
Aha. Aloit yleistää Taneli.
Pidin asiaa itsestään selvänä joten yritän selventää.Törmäsin sattumoisin tutkimukseen autoilevista ikäihmisistä, nimen omaan miehistä.
Niissä oli hyvinkin suuria poikkeamia. Olikohan tutkituista nuorin n. 65 v. ja vanhin 85 v.
Tutkimuksessa kartoitettiin heidän ajotottumuksiaan, kuntoaan yms. ja autoilun tarvettaan.
Noista tutkimuksen mukaan oli kyvykkäin tuo vanhin osallistuja. Asiassa oli mukana autokoulun opettaja, katsastus viranomainen ja vanhustyöhön eriskoistunut neurologi ja toiminta terapeutti.
Missäkö tuo on julkaistu? En muista. Joitain asioita voin muistaa väärin, miesmuisti on niin lyhyt.
Noitten pohjalla oli mietinnässä kuinka autoilevien ikäihmisten kuntoisuus rattiin todetaan.Nykyään aseluvan saa vasta 18-vuotias. Nuorempi voi metsästää ja harrastaa yli 18-vuotiaan kanssa.
Ja voisihan tuon vastuun pistää samaan tapaan aseen omistajalle, jos ase päätyy väärään käyttöön muuten kuin rikoksen seurauksena.
Verrataan ajoneuvon antaminen rattijuopolle tai alaikäiselleNuo asiat ovat niin yksilöllisiä, toinen on kypsä aiemmin, toinen myöhemmin.
MISTÄ löydetään se asiantuntija joka tuon kypsyyden määrittää?
