Käyttäjän 6 m3 kirjoittamat vastaukset
-
Se on makuasia, sanoi kissa kun muniaan nuoli.
”Sunnuntai sahurina” puollan tuota näkemystä.
Pienkonebensiiniä olen käyttänyt jo 15 vuotta.
Raivaus saha on ollut talviajat käyttämättä, pienkonebensa tankissaan. Yhtään kaasuttimen kalvoa ei ole tarvinnut vaihtaa. Eikä kaasutintinta putsailla kauden alettua. Startista käyntiin ja menoksi.
Samaten moottorisahakin saa joskus levätä viikkokausia käyttämättömänä. Ei mitään polttoaine puolen ongelmia siinäkään.Eikä myöskään sahan säätöihin ole tarvinnut kajota kertaakaan.
Menekkiä en ole laskenut, kaikki on palanut minkä tankkiin olen liruttanut.Tänne tämä piti laittaa eikä symbioosiin.
Tuen harrastelijan ja suorittavan portaan näkemyksiä.
Yhteisomistuksessa olevita metsistä tehtiin taannoin ”iso jako”.
Kävin alueet läpi tiheällä kammalla ennen tuota toimitusta.
Hirvien aiheuttamia laaja mittaisia tuhoja ei ollut taimikoissa.
Enemmänkin hoitorästien (Kemera tukiin sidotut toimenpiteet) aiheuttamia laatu vaurioita, sekä todennäköisesti liian harvaan istutettujen ja väärää alkuperää olevien taimien aiheuttamaa oksaisuutta ja muita laatu puutteita.
Palstoilla ei sijaitse yhtään kusetettua aluetta. Vaan uudistamisissa on tähdätty aina männylle.Suurin osa alueista oli neljänkymmenen molemmin puolin olevia nuoria kasvatusmetsiä.
Alueilla ei toki sijaitse hirveitten laajamittaisia talvilaitumia.
Alueella elelee hirviä, metsäpeuroja, karhuja ja susia.
”Big five” sarjasta puuttuu yksi.
Alueelle syntyneet kuusikot ovat luontaisesti syntyneitä, siellä hirvet ovat oppineen napsimaan jossain määrin myös kuusen latvakasvuja.Alueet sijaitsevat idempänä kuin harrastelijan.
Kainuussa sanotaan että perukassa. Ja jos oikein kauas mentiin, niin silloin mentiin Iivantiiran Ypykkään. Vielä 50-luvun alussa sieltä vietiin rospuuttoaikaan peräkammariin kuolleesta mummosta papille vain kynnet.
Nyt elämä jo helpompaa, Kostamukseenkin tuolta hurauttaa puolessa tunnissa. Hakemaan verovapaata.
Vaikkapa sitä morsiota, jos muualta ei löydy.Vielä yksi pointti tuosta ilmastosta. tuolle mainitulle alueella Ison Veden takana saattaapi räpsähtää kerralla toista metriä lunta kerralla.
Kuinkas se vaikuttaa tuohon saalistus ja pakoon juoksu hormoonin tuotantoon.Siinä A J on toki oikeassa että jos joku laji tapetaan yhettömiin, joku täyttää tuon tyhjiön aikajanalla X.
Vertaa Euroopanmajava vs. Kanadanmajava.
Vesikko vs minkki.
Lisätäämpäs tuohon vielä metsäpeura, tuota ei tietääkseni korvannut mikään, vaan ne hipsivät hiljalleen 50-luvun loppupuolella Venäjältä Kuhmoon. Nuo tapettiin yhettömiin viime vuosisadan alussa.
Ja miten tuo vaikuttaa alkuperäiseen luonnon kiertokulkuun???Vai päteekö tuossa kenties säännöt muut???
Hohhoijaa. Tuohon hohdottomuuteen suosittelen elokuvaa ”Hohto”.
Tulossa on vai oliko jo tehty elokuva jossa poika joka asiat kokee, palaa tuohon vuoristohotelliin. Ettei vaan tapahtumat sijoittunut jonkin kansallispuiston laitamille?Tohon jälkimmäiseen vois olla hyvä neuvo, hanki itsellesi mies, joka tekee sen puolestasi.
No Ronin. Kerrohan kuinka viikonloppuna kävi.
Kävikö niinkuin entiselle miehelle, sai pyytää ja olla ilman. Siis kaksi kertaa.
Sait paljon hyviä neuvoja leppoisilta ”elämän vonkamiehiltä”.
Tunnelma alkoi lähestyä liki Vikke Nilon savottakämppä kokemuksia.
Kannattaa lukea vaikka Kalle Päätalon tekstit joskus raskasoutuisia ovatkin.
Muutoinkin nuoren metsurin kannattaa tutustua myös vanhoihin menetelmiin. Niistä löytyy paljon sellaista mikä on sovellettavissa nykypäivään. Siellä palstalla ja iltaisin kämpällä sahaa viilaillessa.
