Käyttäjän 6 m3 kirjoittamat vastaukset
-
Ai niin, kalusto jäi esittelemättä:
Sahat huskin 345:n, tilhin 192:n. fiskarssin kaikki neljä erikokoista halkaisukirvestä. 5 kg:n moska ja lukuisa määrä halkaisukiiloja.
Sekä sokerina pohjalla keksi.
Keksi toimii kaatovänkärinä ja mittakeppinä, tuskastuin rullamittaan, sen irtoiluun ja juuttumisiin.Annan malli suorituksen.
”Akan köytös”
Ukkini oli työskennellyt erilaisissa tehtävissä uitolla. Tehnyt noita uittorännejä, -tammia ja varsiteitä hevossavotoitten ja uiton aikakautena.
Uitolla ollessaan hän oli erehtynyt tekemään sidoslenkin ”akan köytökseen” vanhemman uittomiehen sanojen mukaan. Asianmukaisesti tehty lenkki kiristyy ”paineen” alla, väärin tehty aukeaa ja tukit karkaavat uitossa.
Neuvoja ei välttämättä tullut, vaan asiat oli opeteltava vanhempien ”mestareitten” oppipoikana.
Olipa mahdollista että vanhempi osaaja pilkkoi kirveellä tuon ”akan köytöksen”.Uuniluudat kuulemma sai sitoa vaikka ”akan köytöksellä”
PS. Vanhoja tekijöitä kannattaa aina kunnioittaa ja kuunnella.
Itse aloitin sen valitettavasti liian myöhään. Nyt nuo tekijät tolvaavat metsäpeurana Kainuun selkosilla.Hohhoijaa. Otimpa tuossa ettonet.
Perustelen lainaustani omasta näkökulmasta.
Täällä kainuussa metsäomaisuudesta on haettu leivän jatketta.
Useimmiten tuo maa/metsä omaisuus on siirtynyt sukupolvelta toiselle suoraan alenevassa polvessa. sitä omaisuutta hoidetaan asiaankuuluvalla vakavuudella.
Tuohon vakavuuteen ei kuulu voiton tavoittelu, vaan se että omaisuus siirtyy tuottavassa kunnossa aleneville polville. Jokainen pääsee korjaamaan aikoinaan tuota hyötyä. Siis kantorahatuloja.Sieltä metsästä on haettu autorahat, rahat taloremontteihin ja niin poispäin.
Ikävä kyllä tuo omaisuus pirstoutuu nykyään kun siteet metsään löystyvät (lue: kiinostus noihin metsätöihin on menetetty, syystä tai toisesta).Autoja tehdään joka päivä. Kun ne on tulleet taloudellisen elinkaarensa päähän ne viedään sulattoon ja tehdään uusia autoja, aseita tai auroja tuosta kierrätys metallista.
Kultaa kaivetaan koko ajan lisää.Omassa ajatusmaailmassani metsä ei ole sijoituskohde, vaan esi-isien perintö, jota koetan vaalia parhaan taitoni mukaan.
Jos pikaista voittoa ja tasaista tuloa tavoittelisin, möisin moisen ”rasitteen” pois ja ostaisin vaikka sijoitus asuntoja. Pistäisin ne vuokralle ja köllöttelisin sohvalla kattoon syljeskellen nauttien sieltä kautta tulevista pääomatuloista.Voe tokkiisa, on se mualima muuttunna nelejässäkymmenessä vuuvessa.
Sillon oli vaan vaan maitorupea ja riisitautia. Nyt vaikka mitä algerialaisia. Noihinkin autoi urpaviina, tuomenkuorivesi ja kuivatut näsiänmarjat.
Reumaan auttoi muurahaislinimentti. No otettiinhan sitä kamfertitippoja sokeripalassa sydän juttuihin.No, ei päässyt ottamaan miehestä mittaa.
”Nyhjää tyhjästä?”
Olisin halunnut ”kuulla” perusteita tai väittämiä tuosta Yellowstone/ Suomi hirvi- ja susikannan symbioosista.
Tuohon aloitukseen voi todeta:
Ruotsin hirvikanta voi uusiutua vain Suomen tai Norjan kautta. Kuinka paljon sinne voi virrata uutta geenikantaa ilman siirtoistuksia?
Esteenä on senverta isot vedet ympärillä että hirvi niitä tuskin uimalla ylittää.
Pitäisi tehdä tutkimus kuinka mielellään hirvi loikkaa länteen Tornio joen yli.
Entäs Petsamon suunta sitten? Ei, liian pitkä matka kävellä hirvellekin Norjan kautta Ruotsiin.
Tai ehkäpä Tanskasta? Minkälainen hirvikanta siellä on?Tuostapa saa aikaseen päätelmän että Ruotsin hirvikanta degeneroituu sisäsiittoisuuteensa.
