Käyttäjän 6 m3 kirjoittamat vastaukset
-
Tikat ja palokärjet leimuulla.
Joo ja Venäjällä kans.
Siinäpä oiva pari metsätöihin, hirvi vetojuhtana vetää ja gorilla tekomiehenä.Jos gorillan sais opetettua käyttämään moottorisahaa, niin se oli siinä.
Pitkät yläraajat, ei tarttis kumartua puun juurelle. Kulkis ketterästi runkoa pitkin karsinta vaiheessa. Alaraajoilla voisi siirtää häiritsevät oksat syrjään. Turvakenkä mallit kyllä menis uusiin puihin.
Pystykarsinta kiipeämällä olisi helppoa.
Voimaakin olisi enemmän kuin pienessä kylässä.
Palkan voisi maksaa banaaneilla.Heldasta löytyy Matti Kärkkäisen perusteellinen artikkeli vinssauksesta nimellä:
Optimaalisesta vinssausmatkasta. (vuodelta 1970)Löytyy hakusanan vintturit alta.
Korjasin kun tuli virhe tuohon tutkimuksen nimeen.
Vähemmästäkin rykimäaika myöhästyy kun kuusikot on niin synkkiä etteivät rykijät löydä toisiaan.
En kyllä keksi mitään järkevää syytä nostaa tuulekaatoja vinssillä pystyyn? Turhaa työtä? Lisää vaara tilanteita korjuuseen?
No, kukin taaplaa tyylillään.Noita 8-12 tuntisia päiviä siimapoikana tuli aikanaan alta rippikouluikäisenä aivan tarpeeksi. Sen aikaisilla vehkeillä.
Tiedän omakohtaisista kokemuksista mitä vinssaus on 50-60 luvun vehkeillä. Ne oli kotona vielä käytössä 70-luvun alussa. 71 talvella ja sen jälkeenkin puut vedettiin kuormaimen ulottuville vinssillä.
Tiedän ja tunnen sen edut ja haitat, jopa niin että oikean käden kämmenessä on pari koteloitunutta vaijerin pätkää. Lääkäri ihmetteli moista röntgenkuvasta.Samoin kuin vasemman käden ranteessa on koteloitunut halkaisukiilan ”pärste” muistona sen aikaisesta halonteosta.
Ne muistuttelevat olemassa olostaan sopivilla koleilla syyskeleillä.
Siinä samalla muistuu mieleen miten niitten kanssa työskenneltiin aikoinaan.Lisäykseksi vielä että se oli ukkini jolla Majori kellahti katolleen vinssatessa. Minä olin silloin siimapoikana. Luojan kiitos hän seisoi traktorin vieressä eikä takana. Ainut mitä hän pystyi sanomaan heti tapahtuman jälkeen oli:”hae poika isäs tänne”.
Hyvin menee kansaan tuo propaganda hirvien aiheuttamasta kuusettumisesta.
Vai lienemmekö me täällä Kainuussa etuoikeutetussa asemassa että kauhun tasapaino on ollut kohdallaan hirvien ja petojen suhteen.
Aina niitä on ollut, milloin enemmän milloin vähemmän.Kommenteista näkee että muualla vasta opetellaan elämään ja elämöimään asian kanssa.
En kyllä muista että asiasta olisi täällä noin elämöity niitten 43 vuoden ajalta miltä minun muistiini on tallentunut tuon asian tiimoilta.
(Lähdetiedot tarkistettu perheraamatusta.)Juu, kovin tutuksi tuli ”joutsalainen” 70-luvulla kun olin isäukolla ”siimapoikana” savotalla. Silloin oli vielä käytössä kyseisen mallinen värkki reessä.
Jenkki- ja keskieurooppalaistyylistä vinssausta niillä savotoilla ei käytetty. mastoineen ja vaijeriratoineen. Niitten periaate on tuttu kirjallisuudesta.Vitsi, vitsi.
Sit ois syytä huoleen jos männikkö on hirvien runtelema tai työmaa peräti synkässä kuusikossa.