Käyttäjän 6 m3 kirjoittamat vastaukset
-
Niin, ihmetellä vain voi että miksi polkea paikallaan, pikku kakkosta katsellen.
Kun kerran, ja toisenkin on nähnyt vaeltavat metsäpeura laumat Kuhmossa, Lentualla, kun ne satapäisinä vaelsivat kohti länttä, uusia ruokamaita, ohittaen Selkäsaaret.
Päätyäkseen kaksikymmentä vuotta myöhemmin Sotkamossa, Kiimasjärven ja Nuasen välillä susilaumojen saaliiksi.
Siinä sitä on Avaraa Luontoa kyllikseen kun katsoo susien repimää metsäpeurahirvasta tai -vaadinta.”Metsäpeura on normaalia ja luontaista ravintoa suurpedoille, mutta vilkas haaskatoiminta voi kerätä suurpetoja luonnonolosuhteisiin nähden moninkertaisen määrän haaskojen ympäristöön.
Pantasusien seurannoissa on havaittu jotkin susilaumat käyttävät haaskoja peuransaalistuksen lomassa.
Haaskojen tarjoama lisäravinto saattaa tuottaa luonnonolosuhteista poikkeavan lisääntymispotentiaalin, jonka seurauksena syntyy yleensä korkeampia suurpetotiheyksiä.
Jatkuessaa useita vuosia samoilla alueilla suurpetojen ruokinta voi osaltaan selittää metsäpeurojen alhaisen esiintymisen sekä erityisen heikon vasatuoton.Ilmiselvästi Kuhmossa suurpetojen ydinalueet, vasovien metsäpeurojen vähäisyys tai niiden erityisen alhainen vasatuotto sekä vilkas haaskatoiminta menevät alueellisesti ja ajallisesti päällekkäin.
Myös runsas ilveskanta ja lisääntynyt ahmakanta voivat selittää heikkoa vasatuottoa erityisesti Länsi- ja Luoteis-Kuhmossa.”
(Tuonhan kaupallista haaskatoimintaa pyörittävät yrittäjät ovat aiemmin jyrkästi kiistäneet)
lähde sama kuin aiemmissa viesteissä
”Peurat käyttävät erityisesti avosoiden reunametsiä vasontaan ja suoalueita kesälaitumena.
Senkaltaisia likimain luonnontilaisia metsäpeurojen vasomisalueita löytyy Elimyssalon lisäksi pohjoisemmasta Iso-Palosen ja Juortanansalon suojelualueilta, jotka vielä muutamia vuosia sitten olivat keskeisiä Kainuun metsäpeurojen kesälaidunalueita- puhumattakaan näillä kohden ja pohjoisempana Venäjän puolella olevista, erämaista ja lähes luonnontilaisista Kainuun metsäpeurojen vasomisalueista.”
(Juurikin noille seutuville keskittyy rajan takana olevat petoreservaatit joista saadaan loputtomasti täydennystä mm. Suomen ”uhanalaiseen susikantaan”.)lähde sama kuin edellä.
”Pitkään jatkunut heikko vasatuotto näkyy jo metsäpeurakannan ikärakenteessa, joka on silminnähden vanhaa.
Tämä on havaittu erityisesti merkinnöissä, joissa on vaikea löytää nuoria sukukypsiä peuravaatimia tutkimusta varten.””Nykyisen laskennan ja panta-aineiston mukaan suurin metsäpeuran vasakato näyttää siis käyvän valtakunnanrajan molemmin puolin Itä- ja Koillis-Kuhmon kohdalla ja siitä edelleen Venäjän puolelle Suomussalmen eteläosan kohdalla.
Kuhmon Viiksimon eteläpuolisilta alueilta itärajan läheisyydestä ei ole viimevuosina saatu laskentaan syksyisin enää enää lauma havaintoja.”
(Mainitulle alueelle, vanha vasomis alue, keskittyy useammankin ”kuvaus safari yrittäjien” turisteille järjestämät petoeläin kuvaushaaskat.)Kuhmolainen 19.1.2016
Googlaamalla tuon em. otsikon löytää tietoa metsäpeuran ahdingosta
Kuhmon peurapalkisilta.Joku paremmin tietävä kyllä on tyrmännyt väitteen petopaineen vaikutuksesta kannan kehittymiseen.
Mm. joku 60-luvulla noilla seutuvilla opettajana ollut, nykyään eläkepäiviään kehäkolmosen sisällä viettävä.
Samoin kuin Oulun suunnalla vaikuttava luontokuvaaja.
Kolmantena taisi olla Saksassa vaikuttava, kainuulais lähtöinen tekniikan lisensiaatti, (muistinvarainen tieto), joka myös vakuutteli ettei pedoilla ole vaikutusta metsäpeurakannan taantumiseen alueella.
Samaten tämä Saksassa vaikuttava maastamuuttaja haki referenssejä Yellowstonesta, niinkuin täälläkin on tehty.Paikallislehti Kuhmolaisessa ja Kainuunsanomissa oli äskettäin Luken tutkijoitten kirjoittama artikkeli tuosta peurakannan taantumisesta.
Äkkiseltään en valitettavasti löytänyt artikkelia netistä.Joo. Suomenselän alueelle myönnetty tänävuonna 17 pyyntilupaa. Ilmeisesti petrakanta voi siellä suht hyvin.
Missähän muuten asustaa se ”kapea sarvinen” petrakanta? Näköjään Korkeasaaressa Wikipedian mukaan.
Muutaman kerran törmännyt kuluvana syksynä petrahirvaaseen jolla sarvet ”syltä kapeat”.
Mm. tuossa profiilikuvassa oleva yksilö, kovin vain oli ujo, ei tullut houkuttelemallakaan lähemmäksi kuvattavaksi. Kännykameran zoomi ei kerro kaikkia ulottuvuuksia.
Kulki sopivasti parin koivupuskan välistä heilauttaen molemminpuolin vesoja.
Puskien välin kävin mittaamassa, oli vain 153 cm, (sataviisikymmentäkolme senttimetriä), sarvien kärkiväli.Miksipä ei. Siihen on vain pitkä matka ainakin täällä Kainuussa. Petopainetta metsäpeuran hyväksi pitäisi vähentää reilusti.
Viitenä viikonloppuna olen käynyt retkeilemässä vasomisalueilla.
Pelottavan tyhjää.
Suden ulosteita kyllä löytyy, höystettynä peurankarvoilla.
Peurojen levittäytyminen lännemmäksi näyttää totaalisesti pysähtyneen.
Varmin paikka bongata metsäpeuroja Kainuussa on talvisaikaan Sotkamon kirkonkylän liepeillä, itäpuolella.Voidaanhan metsäpeurallekin myöntää pyyntilupia.
Kainuuseen niitä ei ole myönnetty tuon kannanhoidollisen metsästyksen jälkeen.
Suomenselälle on myönnetty 2013 15 pyyntilupaa, myöhemmin lupamäärät sielläkin lienee pienentyneet.Niin, ja metsäkauriillehan ei enää tarvitse pyyntilupaa, vain metsästysoikeus alueelle riittää. Noin on ollut jo vuodesta 2005.
”Metsästyslain 26 §:n mukaan Suomen riistakeskus voi myöntää pyyntiluvan kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästykseen.Hirvieläimen pyyntilupaa koskeva hakemus on toimitettava viimeistään 30. päivänä huhtikuuta sille riistanhoitoyhdistykselle, jonka toimialueeseen pääosa lupahakemuksessa tarkoitetusta metsästysalueesta kuuluu.”
Tuossa vielä selvennys metsästyslainsäädönnöstä kopsattuna.
Perusteet metsästykselle voivat olla kannanhoidolliset, vahinkoperusteiset jne,,,
Metsäpeuran kyseessä ollessa on vielä pitkä matka siihen, että siitä tulisi metsästettävä riistaeläin jolle myönnettäisiin vuosittain pyyntilupia.
