Käyttäjän 6 m3 kirjoittamat vastaukset
-
Ei huolta risuista. Toimivat lannoitteena mattaan alla jos kunnolla tiivistetty. Kunhan matasta ei ole tehty risukasan paalle.
jatkoa,,,
”Ajallaan tehty taimikonhoito valmistelee kohtuullisen ensiharvennus mahdollisuuden. Poistettavat brungot ovat kookkaampia ja kasvatettavan puuston valinta helpompaa.
Tarvittaessa tehtävä juurimetsän raivaus parantaa huomattavasti hakkuukoneen tuotosta ja vähentää näin kustannuksia.uusi metsälaki antaa mahdollisuuden käyttää myös ns. yläharvennusta, eli poistettavaksi voidaan valita harkitusti myös valtapuyita – tämä kasvattaa hakattavan rungon keskikokoa, tuo lisää kuutioita ja näin kustannustehokkuus paranee.
Kun kuljetusmatka on kohtuullinen ja koko arvoketju läpinäkyvästi hallussa, on on maksukyky puusta parempi ja metsänomistajalle jää kohtuullinen kantoraha myös ensiharvennus- ja kasvatushakkuu kohteista.
Kuhmolainen 8.4.2014”
(Seminaarin ohjelman mukaan paikalla on ollut Metsäpäällikkö Jorma Länsitalo Stora Ensosta.
Artikkeli ei jostain syystä mainitse tuon mielipiteen esittäjää.)”Risukoiden kasvatus ei kannata
Mielipide:
Näin totesi suuren metsäyhtiön iso pomo 26.3. Kuhmon metsäseminaarissa.
Seminaarissa tuli selväksi, että puun jalostusarvo mitataan tuotantolaitoksen portilla.
Tästä arvosta maksettavat suurimmat kulut ovat; 1) kantoraha metsänomistajalle, 2) korjuukustannukset metsäkoneyrittäjälle ja 3) kuljetuskustannus puutavara-autoilijalle.Seminaarissa korostettiin näiden tekijöiden läpinäkyvyyttä niin, että kaikkia kustannuksia voidaan tarkastella erikseen ja läpinäkyvästi.
Koska tuotantolaitoksen portilla puutavaran arvo on kutakuinkin vakio, niin muuttuvat kustannukset eli korjuu- ja kuljetuskustannukset luovat painetta kantorahaan eli metsänomistajan osuuteen.Paine korostuu erityisesti kasvatushakkuisiin – voimakkaimmin ensiharvennuksiin, mutta nekin pitää ajallaan tehdä, jotta metsänkasvatus olisi tuottoisaa.
Mitä metsänomistaja voi tehdä, että hänen osuutensa ei kasvatusvaiheessa hupene olemattomaksi?Oleellista on metsän suunnitelmallinen hoito koko kasvatusajalla. Pitää hyväksyä se luonnonlaki, että porkkanapenkin sadon saa korjata samana kasvukautena, mutta talousmetsää hyödynnetään ja kasvatetaan sata vuotta.”
jatkuu,,,
Niimpä niin.
LVI-urakoitsija voi hinnoitella itsensä pihalle hommista joihin ei halua märällä tikullakaan koskea.
Lisäksi he voivat veloittaa lisätöistä, jotka eivät kuulu urakkaan, erikseen.Koneurakoitsijoitten ja myös kaukokuljetuksen parissa toimivat urakoitsijat eivät tuota mahdollisuutta voi käyttää.
Urakoitsija joutuu menemään sinne, minne sopimuspaperit velvoittavat.Niin, mielenkiintoinen tuo koirasusi näkökulma. Mikäli kaadetut sudet osoittauisivat koirasusiksi.
Ei metsästys- niinkuin luonnonsuojelulakikaan tunne koirasutta, ei metsästettävänä riistaeläimenä eikä suojeltavana eläimenä.
Nuo risteymäthän on aina pyritty poistamaan.Jos kyseessä olisi tosiaankin koirasusia, nuo tapahtumaan osallistuneet tulisi palkita luonnonsuojelusta ja korotetulla tapporahalla.
Pitäisikö sitten viranomaistaho tuomita luonnonsuojelun haittaamisesta rangaistuksiin?
