Käyttäjän 6 m3 kirjoittamat vastaukset
-
Taneli:
Osoittanet Suomen laista ne kohdat jotka tekevät rikolliseksi toiminnaksi nuo patoturvallisuuteen ja hulevesien laskennalliseen riittämättömyyteen liittyvät lainkohdat?Nyt teet vain epämääräisiä viittauksia julkisuudessa esitettyyn uutisointiin.
Tietääkseni Suomen oikeuskäytännön mukaan syytetty on syytön kunnes toisin todistetaan.
Osoittanet myös lainkohdan jossa tuohon asiaan on tullut muutos viimeaikoina?
Tanelilla exaktia tietoa Talvivaarassa tehdyistä ympäristörikoksista? Vai onko hän kenties oikeuden puheenjohtaja? Oikeudenkäynti asiasta on vasta alkanut ja syytteet luettu. Ilmeisestikin Taneli on kuitenkin asiassa uutisoinnin varassa joka on hyvinkin kirjavaa.
Rämeellä sisäpiirin tietoa Pekka Perän miljoonista? Kenties Perän kirjanpitäjä?
Talvivaaran ”ympäristörikoksilla” hehkuttelevien kannattaisi lukea Äänekosken biojalostamon YVA-selostus. Samaa tavaraa lasketaan sielläkin vesistöön. Nitraatteja, sulfaatteja etc, rakennusaikaisista raskasmetalli päästöistä puhumattakaan.
Siellä vedotaan noitten päästöjen sekoittuminen suureen vesimäärään.Kevätpuolella Aarre-lehdessä n:o 4 oli vertailu kolmesta pienemmästä/kevyemmästä raivurista.
Stihl FS 130 ja Husgvarna 336RK varteenotettavammat kevyeen käyttöön? Dolmar MS-4300 RK ”tuomittiin” painavaksi naisille.
Kannattaa etsiä lehti käsiinsä.Ne kaikkein pienimmät raivurit ovat ”not so nice”.
Parahin AJ
Olisikohan sinun jo korkea aika vapauttaa tehtävistään tämä nykyinen
”tutkimusassistentti”, tämä joka on kuin keksipurkilla varkaissa käynyt pikkupoika?
Ja päästää hänet viimeinkin lunastamaan sitä matkalippua.
Toistot alkaa olla jo sitä luokkaa. Vai onko sihteeri ottanut lopputilin ja paperit päässeet epäjärjestykseen?AJ:
Onko pakko jos ei taho? Olen tutustunut aikoinaan tuohon matskuun. Tutummaksi kuitenkin Susi Pullisen julkaisuista on tullut hänen kirjoittamansa kirja riistalintujen tarhauksesta. Pelto- ja metsäkanoista.
Toisaalta tuo ”tyhjän nauraja” pitää meitä epäuskoisia ja uskottomia erinomaisesti ajantasalla aikasarjoillaan. (mitös se muuten sananlasku sanoikaan tyhjännaurajan miehistymisestä?)Omat tutkimukseni keskittyvät tällä hetkellä metsäpeuran ahdinkoon.
(Kappasvain, oin helppoa se oli nimittää itsensä tutkijaksi.)
Tosin lukijat joutuvat varmaankin odottamaan pitkän aikaa, että saan aikaan vastaavanlaisia tilastoja metsäpeuran ja suden ”symbioosista.Olisiko muuten mitenkään mahdollista että perustaisitte sinne duckDerubberin maille pienois Yellowstonen?
Täältä liikenisi muutama ylimääräinen susi ja kanadanmajava.
Rubber voisi tehdä maittensa ympärille myyrävarman aidan jonka sisällä kaikki nuo eläimet voisivat lisääntyä luontaisesti.
Katselisimme sitten tuloksia vaikkapa lukijatapaamisen yhteydessä vaikkapa vuonna 2115.
Näätiä, kärppiä ja lumikoita ei nyt tällähetkellä täältä liikene tuohon tarkoitukseen.
Supeja ja minkkejä siellä tuntui olevan omasta takaa.Reviiri jolla metsästän on vain 47 000 hehtaaria. Kilometrejä pyynti reissuilla kertyy alla 5000 (viisituhatta) vuosittain, vaikka laskisi mukaan myös auton kilometrit.
Siinnon onnnenonkijalla ja paskan tonkijalla näädän jäljillä vissiin askelmittari ottanut yhden askelen sadaksi?
No minkäs sille voi, jos tuollaiseksi Luoja tutkijan loi.”Ilveskannan kasvu voi lisätä metsäkanalintujen määrää.
Ilveskannat olivat tutkimuksen kohteena FT Gilbert Ludwigin väitöskirjassa, koska ilves on nykyisistä suurpedoistamme runsaslukuisin.
Suurpetojen, erityisesti ilveksen, kantojen nousu on vaikuttanut tutkimuksen mukaan negatiivisesti Suomen kettutiheyksiin ja positiivisesti metsäkanalintukantoihin. Kettu ja ilves kilpailevat samasta ravinnosta, ja siksi runsastunut ilveskanta vähentää alueellista kettukantaa. Sillointällöin ilves voi myös napata ketun saaliikseen.Ketun vähentyminen voi lisätä metsäkanalintu määriä, vaikka ilves myös verottaa lintukantoja. Kettu verottaa normaalisti erityisesti metsäkanalintujen pesiä, ja pesintämenestys näyttää olevan tärkein tekijä paikallisen kannan runsastumisessa.
Tutkimuksen mukaan vaikutus näkyy erityisesti ennestään vahvoilla metsäkanalintualuieilla pohjoisessa Itä-Suomessa. Sen sijaan Etelä-Suomessa vaikutus on heikompi. Vaikka muutokset kettukannan laskussa ovatkin samaa luokkaa kummallakin tutkitulla alueella, silti kettukanta on edelleen kaksi-kolme kertaa suurempi eteläisessä Suomessa verrattuna pohjoiseen Ita-Suomeen.
Täten eteläisen Suomen generalistipetojen aiheuttama kuolleisuus on edelleen suurempi kuin metsäkanalintukannan kasvunopeus. Tämä kriittinen kynnys näyttää ylittyneen pohjoisessa Itä-Suomessa, jossa kannan kasvunopeus on suurempaa kuin petojen aiheuttama kuolleisuus.”
Jahti n:o 2/2015
(Koska saamme lukea jotain tämäntapaista Generalissimus FT AC/JtR:n tuottamana?)
