Käyttäjän 6 m3 kirjoittamat vastaukset
-
Jeesiö:”Jos tietoisesti lähdetään ulkomaille hakemaan veroedullisempaa autoa tai veroedullisempaa polttoainetta vielä saastuttaakseen kotimaan ilmastoa voidaan jo puhua maanpetturiaineksista. Mutta ilmeisesti lainsäädäntömme ei pysty tätä asiaa kuntoon hoitamaan joten sanktioita ei voi vaatia. On vain moraalisesti arvelluttavaa toimintaa.”
Nojohannyton. Vävykokelas on hakenut kolme autoa Saksasta ja viimeisimmän auton hankki Japanista. Kaikki Baijerilaista tuotantoa.
Kaikista on maksellut autoveroa Suomeen. Ja jokaisesta lankeaa käyttövoimaverot maksuun. Ja kyllä noihinkin autoihin on tankannut ihan kotimaisista mittareista polttoaineet joista maksellaan verot Suomeen. Että se siitä ”maanpetturuudesta”, kyllä valtio osaa ottaa omansa käytetyistä tuontiautoistakin.
”Clt Plant toimitti myös elementit Alajärvelle monitoimihalliin, vaikka paikkakunnalla on omakin CLT tehdas. Alajärvellä asia herätti keskustelua. Alajärven tehdas, kuten Kuhmonkin tehdas keskittyvät pääasiassa pienempiin, omakotirakentamisessa tarvittaviin CLT elementteihin.”
Kuhmossa rakennettiin jo koulu Crosslamin CLT-elementeistä kun Kauhajoella tehdasta vasta suunniteltiin.
Alajärven monitoimihalli 3066m2. Kuhmon puukoulu 5500m2. Rakennunnusten kuutiotilavuus ei pikahaulla selvinnyt.
No, lannoitetaanhan Laihialla peltojakin p….apuheilla, mikseipä Kauhajoellakin.?
No. Saavathan ne siellä Kauhajoella säälin pyyyämättäkin, kateus täytyy ansaita.
Voishan se Jeesiö HooVeessä perustaa patteriautolataamon, sinne ”asehotellinsa” seinustalle. Molemmat tuottoisia liiketoimintoja. Voipi sitten vaihtaa kuulumiset, juorut, aseitaan ”hotellista” hakevien sorkkaeläin jahtaajien kesken. Samalla saisivat metsästäjätkin ladata menopeliensä patterit.
Eipä voi kuin ihmetellä, vajaa neljännes vuossata mo:na ja yhtään kauppaa ei oo saanu maaliin ilman reklamaatioita. Vajaat 100 ha omistuksessa ja niistäki 25 ha roskapuuta.
Ja toinen ihmetyksen aihe. Pitää tehdä ”kiitotietä” suolle että sais kalikat, jotka jääkin ”mettään”,myytyä. Ja ”rekkulat” perään siitäkin ”kaupasta”!
Terv. nm. Metsänomistusta jo yli viiskyt vuotta ja metsätietki tehty jo 45 vuotta sitten. ?
Vesitasollapa juu. Kaikki Osasto Msrttinan kaukopartioitten vienti, nouto ja huoltolennot tehtiin vesitasoilla, (vesistöjen ollessa sulia) 14 divisioonan alueella, ensin Paltaniemeltä, myöhemmin Kuhmon Jämäksestä.
”Ulosottoviraston” toimisto sijaitsi Teppanassa. Voisi jopa sanoa että siellä pantiin alulle välirauhan aikana koko tiedustelutoiminta jota Päämajan kaukopartio-osastot harjoittivat koko jatkosodan ajan.
Tuo ”Kaitilan kunnan ulosottovirasto” lienee ollut Paul Marttinan huumoria js suojaus uteliailta ulkopuolisilta tiedustelutoimintaa kohtaan.
Rokanlammellako pojat sorsastivat Emmalla, vaiko Paltaniemellä?
Paltaniemeltä tehtiin ensimmäiset kaukopartioitten vientilennot. Rokanlammelle osasto Marttina rakensi jo välirauhan aikana koulutus tukikohdan.
Mutta tietääkö Rane, missä sijaitsi Kajaanissa ”Kaitilan kunnan ulosottoviraston” toimisto?
Ja taas pomppas. Erillisenpataljoonan kaukopartio osastot olivat etupäässä kaukopartio tiedusteluosastoja. Toki heille käskytettiin myös tuhoamistehtäviä. Muunmuassa tuo Petrovski Jam. Sekä niitä vangin sieppauksia.
Lauri Törni toimi divisioona tasolla tehden väkivaltaisia tiedusteluiskuja, partisaani/desantti jahteja etc.
”Jäämeren rata on jo olemassa, sitä aikoinaan yrittivät ”Suomalaiset terroristit katkoa oikein tosissaan, mutta ”Neukit” pistivät sen aina uudestaan kuntoon. Taisi siellä olla ”Ratatöissä” Koiviston Manukin.”
Ensimmäisen kerran kyllä kuulee suomalaisia kaukopartiomiehiä terroristeiksi luokiteltavan. He eivät tehneet iskuja siviilikohteisiin. Petrovski Jam oli puna-armeijan huoltotukikohta.
Ja ”Manu” kyllä taisteli Lauri Törnin joukoissa, ei noissa kaukopartio osastoissa, jotka ovat etelästä pohjoiseen lueteltuna Vehniäinen, Kuismanen, Marttina ja Paatsalo. Noista Marttinan ja Kuismasen osastot tekivät eniten Muurmanninradan katkaisuja.
Suurimman iskun n.1600miehen ja 250 hevosen voimalla teki legendaarinen everstiluutnantti Arnold Majewski Mai Gubaan jossa he tuhosivat Muurmanninrataa kymmenisen kilometriä ja tuhoten myös tuon aseman.
Ilmeisesti Jätkä on lukenut vain venäläisten kirjoittamaa historiaa joissa desanttien tekemät iskut suomalaisiin siviilikyliin Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa on esitetty suurina urotekoina joissa on tuhottu heidän historian kirjoituksen mukaan suuria huoltokeskuksia ja kasarmeja sekä sadoittain sotilashenkilöitä.
