Käyttäjän 6 m3 kirjoittamat vastaukset
-
HarjaWarren hanun kannattaa vetää piiitkä roikka Norjasta tahi Tanskasta akkujensa lataukseen. Norjassa tuotetaan 99% ympäristöystävällisellä vesivoimalla. Tilasto tosin vuodelta 2001. Ja Tanskassa taasen 39% tuulimyllyillä vuonna 2015. Norja on maailmassa johtava vesivoimalla tuotetussa sähkössä, Tanska taasen tuulivoimalla tuotetussa.
Molemmissa maissa lienee latauspisteitä kilometrin välein teittenvarsilla? Ja niitten edessä jonot joissa autoilijat odottavat roikka kourassa latausvuoroaan? Siispä jos homma toimii siellä, niin miksei myös vaikka HV:ssa? Aluksi ennakkoluulottomasti liikkeelle starttimoottorin voimin. Kyllä sillä joen yli pääsee ja paluumatkaa varten voi ottaa virtaa myymälän pistorasiasta. Kyllähän ”kevytauto” on monikäyttöinen. Päästötaseetkin on taas kohillaan kun paalaa rapean Letukan ja hankkii Jenkeistä uuden kärsyttimen.
Aikamoinen ero noissa paineistuksissa mitä kaasupulloissa ja mittaritavarassa on? Vai miten se nyt menikään,,, Ja ohan se pienpakkauksen hinta aina epäedullisempi kuin suuremmissa erissä ostaessa.
Kun ajelee vitostietä etelään työmatkoilla, tulee mieleen miks niitä ylivuoteisia heinäpaaleja jalosteta kaasuksi. Siellä ne rojottaa pellonreunoilla.
Pikkudieselit näyttää olevan lopunalussa, mutta edelleenkään ”reppu- ja reissumiehet” tulevat ajamaan dieselillä, mikäli kaasu ei valloita tuolla rintamalla. (Ainakin ne jotka joutuvat kuljettamaan mukanaan muutakin kuin älykapulan, tabletin ja fläppärin)Mutta ikävä kyllä, nekin kaasun tankkausasemat ovat vielä kovin etelä painotteisia.
<EDIT: osa tekstistä poistettu>
<EDIT: viesti poistettu>
Niin, onhan sitä, kaivoksilla roikannokassa jopa todella isoja kaivinkoneita, eikä varmasti ole minkaanlaista polttomoottoria. No, onhanse kovan teknologian friikki jossain oikeassa, akkukäyttöiset pienkuormaajat ja kaivinkoneet yleistyvät hiljakseen.
Kaukana on vielä aika että valtatienvarsien pientareet on varustettu latauspisteillä.
<EDIT: osa tekstistä poistettu>
Oikea hirsirakennus on kengitettävissä. Ehkäpä tarve on n. 100 vuoden välein. Samoin kuin kunnon sydäpuusta tehdyt ikkunapokat. Ne pokat kun pidät hyvässä maalissa, ne kestää, isältä pojalle, oikeasti.
Ne leikaten, liimaten ja liittäen, nehän on huoltovapaita. Sormijatketut ja liimatut. (Pullapuustahan se raha saadaan. Ei kukaan maksa hitaasti kasvaneesta puusta,,,) Kestää ehkä 15 vuotta ja on aika uusia, ikkunat,,,
Tuohonhan ne tuijottaa. Puuntuottajat,,,
Mitäpä tuosta. Kyllä maailmaan mahtuu. Liimapuuta. Tuupalankoulukin on elinkaarensa lopussa jo 30 vuoden päästä.
Edelleenkin liimapuun kahdensadan vuoden kestotesti on tekemättä,,,
Vaikka ns. puuntuottajat liimapuun nimeen vannovatkin.
Kattelin tossa edelläkävijän, CrossLamin tuotoksia. Arkkitehti oli pilannut idean puurakentamisesta. Räystäät oli niin he….tin lyhyet. Toivottavasti muualla ollaan fiksumpia,,,,
Kyseessä on siis Tuupalan koulu Kuhmossa. Toki tuo paikallinen tehdas on toimittanut liimapuuelementtejä etelämmäskin,,,
Pohojalaaset krossaajat ovat jääneet maitojunaan tuossa asiassa,,,
Niihä se on! Se o kattila kaupan kassaliisa ja bookkeepperi jotka täällä lorsaa. Toinen saa kikseja panoraamakatosta ja toinen uuden auton hajusta.?
Molempien kohdalla sanomalehden toimittaja oli tehnyt oikean profiloinnin. Hyvin piti paikkansa,,,? Olihan kyseessä palstan ehdoton ”eliitti”. Mitattuna kommenttien määrällä,,,
OP:n henkilöstö ei pääsekään nauttiin ruoka-, puolipäivä- eikä päivärahoista. Huono verrokki.
Arviolta 85% OP:n ”kassaneideistä” voi ladata vaikka sitä sähköavusteista polkupyörää. Tai sitten he käyttävät julkisia kulkineuvoja.
Tuo OP:n homma on aneitten anelua. Aivan kuten Koneella. Ostetaan suojeltavia metsiä. Ja maailma pelastuu,,,
Aivan kuten Jeesiölläkin,,,
<EDIT: kieliasua siistitty>