Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimen
https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
mukaan 100mk vuonna 1974 vastaa 115.92€ vuonna 2023.
Tuolla aiemmin epäilty juurikäävän leviäminen istutustaimien mukana ei ole uskottava skenaario. Taimessa on hyvin pieni määrä juuria, joten tartunnan saanut taimi tuskin selviää pitkään, ja neliösenttien alalla oleva juuristokaan ei kovin pitkään ja laajalle ole kääpää levittämässä.
En epäile, etteikö jk olisi mahdollista, kyllä se varmasti on, jos kasvatetaan kuusta ja tehdään tarvittavia hoitotoimenpiteitä. Se mitä kyseenalaistan, on täällä esitetyt 600-800€/v/ha jatkuvat tuotot, jotka edellyttävät puustolta tietysti vahvaa kasvua myös silloin, kun ne kasvavat suurempien varjossa. Toinen kyseenalaistettava asia on hoidon tarpeettomuus, ikäänkuin puu juuri oikealla tavalla ammattitaitoisesti katkaisemalla määräisi tilalle kasvavan puu- ja kasvilajin, ilman taimivaiheessa kilpailevaa kasvustoa. Jotta tuollainen olisi edes kaukaisesti teoriassa mahdollista, pitäisi puiden kasvaa jollain tietyllä säännöllisellä tasavälillä ja geneettisen (kasvuun vaikuttavan) variaation olisi oltava pieni. Tällainen jk-metsä kyllä alkaisi varsin vahvasti täyttämään pelto-käsitteen määreet.
Ja pidemmän päälle hommaa kuitenkin sotkisi vääriin paikkoihin pudonneet ja väärällä siitepölyllä hedelmöittyneet siemenet.
10 vuoden välein nostetaan metsästä 8000€/ha, ja muuta ei tarvitse tehdä, kuin antaa ostajalle lupa käydä hakemassa puut pois – metsään nousee vain sitä puulajia, jota on tarkoitus kasvattaa. Ja tätä sitten jatkuu niin pitkään, kuin puulle vain ostajia löytyy.
Itse olisin todella kiinnostunut tästä kasvatusmallista.
Valitettavasti jo jonkin aikaa keskustelua seuranneena en ole nähnyt ensimmäistäkään esimerkkiä siitä, kuinka tämä käytännössä toteutetaan. Omissa metsissä puuston alle nousee hyvin heikosti taimia ajourillakaan, ja tuppaavat olemaan lähinnä pihlajaa. Kuusentaimiakin näkee, mutta merkittävä osa vain katoaa jonnekin, eivät taida selvitä. Aukon reunassa on toisin, taimia nousee paikoin hyvinkin tiheästi, mutta vain muutaman metrin matkalla peitteiselle alueelle päin, vaikka isot puut on vähän turhankin ylös karsiutuneita aiemman ylitiheyden takia.
Se on nyt käynyt selväksi, että oikea tapa toteuttaa ei ole viime vuosisadan alkupuolelle asti käytössä ollut harsintahakkuu, sen näkee jo vanhoista ilmakuvistakin. Mikä on oikea tapa, on ilmeisen suuri salaisuus. Oma arvaus on, että tehdään 1-2 jk-hakkuuta, ja sitten sileäksi ja uudistus, koska jatkossa ei ole enää kasvatettavaa puuta. Kyse on siis venytetystä jaksosta, jonka hintana on puiden myynti harvennushinnalla. Uudistus muokkauksineen ja taimineen käy helposti halvemmaksi.
Tuo on kyllä totta, että viimeisen päälle hoidettua tilaa tuskin ollaan myymässä. Omalla kohdalla kävi tuuri, että melkein sellaisen sain ostettua ja vielä kohtuulliseen hintaan, kun oli taimikonhoitoa tulossa, ja yksi pikkukuvio unohtunut viljellä. MHY:n hoidossa ollut palsta, ennakkoraivaustarpeet aivan minimaaliset ja hakkuut juuri sopivaan aikaan. Vastineeksi kyllä taimikoissa hyväkasvuisia pihlajatuppaita ja yksi hehtaarin supervesakko.
Raivaukset teen hussella, tietenkin. 🙂
Akustot eivät ole hermeettisesti tiiviitä jo hengityksenkin takia (lämpösyklit kun aiheuttaisi paineenvaihteluita koteloon), eivätkä muutkaan laitteet ole kuin roiskevedeltä suojattuja. Syvään veteen ajaminen voi rikkoa sähköauton ihan siinä missä polttomoottorisenkin, eikä lasku ole ainakaan pienempi. Hyvä puoli on se, että vakuutusmaksuihin ei kummassakaan tapauksessa ole vaikutusta, koska moista hölmöilyä ei korvata.
Esimerkkejä on jo palamaan syttyneistä sähköautoista tulvimisen seurauksena.
Tuommosen kun saisi myrkytettyä niin olisi kaikista paras jos vielä -19 hakattu. pihlaja ja haapa varsin ongelmallisia ja puulaji todennäköisesti kuusi jota tarkoitus laittaa. Jos mäntyä pistää niin silloin pitäisi kyllä haapa ruiskuttaa männynversoruosteen vuoksi.
Itse asiassa raudusta olisi tarkoitus laittaa, vaikka hirvivaara onkin suuri. Karkea ja paikoin kivikkoinen maaperä, aiemmin ollut kuusella ja ne kasvaneet hyvin hitaasti. Luonnontaimia on joitain kuusituppaita, ja niiden latvakasvuilla ei merkittävältä osin tarvitse juhlia. Katsotaan miten käy. Hirvinauha ja Trico tulee olemaan käytössä.
Minkähänlainen kannon pituus pitäisi parhaillaan työn alla olevalla kohteella tehdä. 2019 hakattu, mutta jäänyt viljelemättä, joten ensi keväänä olisi nyt muokkaus ja istutus. Pihlajaa ja haapaa oikein mukavasti noussut ja nämä sitten turilaiksi syöty.
Lyhyttä kantoa kyllä nyt laitellut, kun tuolla pitäisi vielä taimiakin käydä tökkimässä. Voi olla, että tuolla tullaan käymään vielä useammankin kerran, ennenkuin on metsä kunnolla alullaan.
Riippuu lannoitteesta, eikös tuhkalannoitteen voi levittää lumellekin? Booria ei tietenkään.
Niin, sehän on ihan selvää, että länsimaat ne hallitsee, mitä venäjällä tapahtuu. Laitetaan putler hyökkäämään naapurimaihin, kuskaillaan kolmansien maiden kansalaisia venäjälle ja sen sisällä edelleen sen ulkorajoille ja pakotetaan venäläiset rajavartijat päästämään ne läpi, vaikkei paperit ole todellakaan kunnossa jne. Kaikki vain siksi, että saataisiin Suomi Natoon ja isäntämaasopimus voimaan!
Tämähän on ihan täysin järkeenkäypää, jos ei ole lammas.
Väittävät, että kun pitkä kanto lähtee vesomaan, ja sitten lyödään poikki, vähenee vesomisvoima selvästi. Itse on vielä testaamatta.