Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Tuollainen ESTÄVÄ-merkintä tuli minullekin jokunen viikko sitten. Oli naapurin hakkuissa löytynyt noro, ja omasta palstasta meni jonkin verran sen suojavyöhykkeelle. Välissä on joskus ehkä 40-luvulla kaivettu oja (näkyy vanhoissa ilmakuvissa) oma kuvio on ollut avohakattuna 90-luvun alussa ja itse olen nuoren metsän kunnostuksen tehnyt ja terveyslannoituttanut. Sen takia kyselinkin ely-keskukselta tarkennusta, kun eihän siinä mistään luonnontilaisesta metsästä ole kyse. Siellä käsittelijä totesi, ettei ollut tarkoitus ko. alueen olla niin tiukasti rajoitettu, kuin kuviotiedoissa on. Nyt on kuviotietoihin lisätty, että poimintaluontoinen hakkuu on sallittu, vaikka se estävä-merkintä siellä edelleen on. Ilmeisesti järjestelmä ei tällä hetkellä taivu muuhun. Lisäksi alueesta poistettiin vanha tilarajan ylittävä ajoura, jossa kone oli rypenyt syvät raiteet, kun ei siinä mitään suojeltavaa ole.
Kannattaa käydä katselemassa niitä omia metsätietoja, ja olla yhteydessä ely-keskukseen, jos on tullut yllätyksiä. Kuulemma taannoinen raakkutapaus on tihentänyt kampaa näiden kanssa.
On, eikä ole valittamista. Jos ihan pakko on jotain moitetta keksiä, niin muoviosat ei ole niin ”premiumin” näköisiä, kuin kahdessa suuressa, mutta hyvin ne on kestäneet pakettiauton lavalla kuskaamista myös pakkasessa.
Tuossa Kiuruveden Metsolan videossa näkyi sellainen jatkuvan kasvatuksen metsä, kuin mitä ne voi olla, kuusikkokuviota lukuunottamatta. Männiköt valoisampina pystyvät uudistumaan kuuselle, kuusikot sen sijaan estävät kaiken luontaisen uudistumisen, jos niitä ei pidetä riittävän harvana. Kuusettuvana jatkuvana kasvatuksena voi jatkaa, mutta sitä kuusikkokuviota tuskin saa jk:ksi enää muuten, kuin melkoisella riskillä. Ilmeisen hyvän aikaa kasvanut tiheänä, niin melkoisen varovasti pitäisi avata, ja sittenkin voi lopulta tuulenkaadot ja kuusipora tehdä selvää jälkeä.
Matematiikka on kyllä eksakti tiede, se antaa vain oikeita arvoja. Vastaukset ei välttämättä ole oikeita, sillä jos lähtöarvot on pielessä, on funktion tulos matemaattisesti oikea, mutta vastaus väärä.
Jk-hakkuun matemaattista mallia ei todellakaan saa kutistettua mihinkään yhteenlaskuun. Täällä esitettyjä kannattavuuslaskelmia seuratessa näyttää siltä, että tuottoa laskiessa on käytetty tavanomaista hoidetun kasvatusmetsän kasvua 10m³/ha vuodessa, ja laskettu koko kasvun menevän tukkipuun kasvuun, ja vieläpä juuri seuraavassa hakkuussa korjattavan tukkipuun. Lisäksi oletetaan, että jk-hakkuun jälkeen kasvu pysyy edelleen samana, eli aiemmin varjossa olleista puista juuri sitä seuraavassa hakkuussa korjattavat ottavat kasvukseen seuraavat 10 mottia. Korjausta saadaan, jos oletetaan kokonaiskasvun olevan vaikkapa 15 mottia, josta 10 menee tukille, mutta mukavalta näyttävä kaava törmää puuston biologiaan. Jk-metsässä kun taimettumisen takia joudutaan kasvattamaan puustoa harvempana, niin yksittäisen puun kasvun pitäisi olla melko hurjaa huolimatta siitä, että ympärillä on pidempiä puita varjostamassa.
Summafunktioiden sijaan kannattaakin enemmän keskittyä biologiaan.
Kuinkahan paljon ne isompien puiden varjoon siementyneet puuntaimet ymmärtävät jostain summafunktiolaskennoista? 🤔
Onhan niitäkin metsänomistajia, jotka haluaa mennä luonto tai maisema edellä, mutta kuitenkin saada hakkuutuloja, vaikka sitten vähemmän ja harvemmin ja suuremmilla riskeillä. Siihen jk kyllä sopii. Tosin itse en ihan luonnollisena jk:ta pidä sen puolesta, että mikään luonnollinen prosessihan ei poista metsästä yksittäisiä puita siinä määrin ja tuota sellaista rakennetta, kuin jk:ssa tapahtuu, mutta maiseman kannaltahan se on parempi, kun ei tule isoja muutoksia kerralla. Minulle ei siis ole mikään ongelma, jos joku haluaa metsäänsä jk:na hoitaa, kunhan sitä ei aleta pakolla tai paikkansa pitämättömillä väitteillä tyrkyttää.
Pari vuotta sitten laitoin kaksi puukiipijän pönttöä reilun parinkymmenen muun seuraksi. Ei ole vielä asukkaita löytäneet, toisin kuin ne muut.
Muutaman vuoden ajan on kuusiporia ollut ja kolmattakymmentä runkoa kaikkiaan poistettu (niistä niitä pönttöjäkin on tehty, luonnin kiertokulku on omalla palstalla semmoinen.) Ilmeisesti ne hakeutuvat kuusen kaarnan rakoihin etsiessään apajaa, sillä linnut (lajista ei havaintoa, tikkoja on kyllä paljon) on joistain kuusista nyppineet runsaasti irtokaarnaa irti keväiden ja kesien aikana, syksymmällä varsinkin juuresta. Viime kesä oli rauhallisempaa, taisi kirjanpainajat hakeutua puolen kilometrin päässä olevan avohakkuun reunalle, jossa onkin jo mukavasti monimuotoisuus saanut uutta ainesta.
Joitain pystykuivia kuusia on jätetty paikalleenkin, mutta ne ei näytä pesänrakennukseen kelpaavan, vaikka vanhimmilla alkaa jo olemaan ikääkin.
Mitä opimme tästä? Asuntojen hintojen nousun takana ei ole ainakaan raakapuun hinnan nousu ollut.
Siis vuoden 1974 15mk on viime vuoden reilu 17€, rahan arvon muutos huomioon otettuna.
Bioenergianeuvojan sivuston mukaan 1 pino-m³ on 0.67 kiintokuutiota, eli vuoden -74 kiintokuution hinta koivukuidulle on ollut 25.96€.