Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
10 vuoden välein nostetaan metsästä 8000€/ha, ja muuta ei tarvitse tehdä, kuin antaa ostajalle lupa käydä hakemassa puut pois – metsään nousee vain sitä puulajia, jota on tarkoitus kasvattaa. Ja tätä sitten jatkuu niin pitkään, kuin puulle vain ostajia löytyy.
Itse olisin todella kiinnostunut tästä kasvatusmallista.
Valitettavasti jo jonkin aikaa keskustelua seuranneena en ole nähnyt ensimmäistäkään esimerkkiä siitä, kuinka tämä käytännössä toteutetaan. Omissa metsissä puuston alle nousee hyvin heikosti taimia ajourillakaan, ja tuppaavat olemaan lähinnä pihlajaa. Kuusentaimiakin näkee, mutta merkittävä osa vain katoaa jonnekin, eivät taida selvitä. Aukon reunassa on toisin, taimia nousee paikoin hyvinkin tiheästi, mutta vain muutaman metrin matkalla peitteiselle alueelle päin, vaikka isot puut on vähän turhankin ylös karsiutuneita aiemman ylitiheyden takia.
Se on nyt käynyt selväksi, että oikea tapa toteuttaa ei ole viime vuosisadan alkupuolelle asti käytössä ollut harsintahakkuu, sen näkee jo vanhoista ilmakuvistakin. Mikä on oikea tapa, on ilmeisen suuri salaisuus. Oma arvaus on, että tehdään 1-2 jk-hakkuuta, ja sitten sileäksi ja uudistus, koska jatkossa ei ole enää kasvatettavaa puuta. Kyse on siis venytetystä jaksosta, jonka hintana on puiden myynti harvennushinnalla. Uudistus muokkauksineen ja taimineen käy helposti halvemmaksi.
Tuo on kyllä totta, että viimeisen päälle hoidettua tilaa tuskin ollaan myymässä. Omalla kohdalla kävi tuuri, että melkein sellaisen sain ostettua ja vielä kohtuulliseen hintaan, kun oli taimikonhoitoa tulossa, ja yksi pikkukuvio unohtunut viljellä. MHY:n hoidossa ollut palsta, ennakkoraivaustarpeet aivan minimaaliset ja hakkuut juuri sopivaan aikaan. Vastineeksi kyllä taimikoissa hyväkasvuisia pihlajatuppaita ja yksi hehtaarin supervesakko.
Raivaukset teen hussella, tietenkin. 🙂
Akustot eivät ole hermeettisesti tiiviitä jo hengityksenkin takia (lämpösyklit kun aiheuttaisi paineenvaihteluita koteloon), eivätkä muutkaan laitteet ole kuin roiskevedeltä suojattuja. Syvään veteen ajaminen voi rikkoa sähköauton ihan siinä missä polttomoottorisenkin, eikä lasku ole ainakaan pienempi. Hyvä puoli on se, että vakuutusmaksuihin ei kummassakaan tapauksessa ole vaikutusta, koska moista hölmöilyä ei korvata.
Esimerkkejä on jo palamaan syttyneistä sähköautoista tulvimisen seurauksena.
Tuommosen kun saisi myrkytettyä niin olisi kaikista paras jos vielä -19 hakattu. pihlaja ja haapa varsin ongelmallisia ja puulaji todennäköisesti kuusi jota tarkoitus laittaa. Jos mäntyä pistää niin silloin pitäisi kyllä haapa ruiskuttaa männynversoruosteen vuoksi.
Itse asiassa raudusta olisi tarkoitus laittaa, vaikka hirvivaara onkin suuri. Karkea ja paikoin kivikkoinen maaperä, aiemmin ollut kuusella ja ne kasvaneet hyvin hitaasti. Luonnontaimia on joitain kuusituppaita, ja niiden latvakasvuilla ei merkittävältä osin tarvitse juhlia. Katsotaan miten käy. Hirvinauha ja Trico tulee olemaan käytössä.
Minkähänlainen kannon pituus pitäisi parhaillaan työn alla olevalla kohteella tehdä. 2019 hakattu, mutta jäänyt viljelemättä, joten ensi keväänä olisi nyt muokkaus ja istutus. Pihlajaa ja haapaa oikein mukavasti noussut ja nämä sitten turilaiksi syöty.
Lyhyttä kantoa kyllä nyt laitellut, kun tuolla pitäisi vielä taimiakin käydä tökkimässä. Voi olla, että tuolla tullaan käymään vielä useammankin kerran, ennenkuin on metsä kunnolla alullaan.
Riippuu lannoitteesta, eikös tuhkalannoitteen voi levittää lumellekin? Booria ei tietenkään.
Niin, sehän on ihan selvää, että länsimaat ne hallitsee, mitä venäjällä tapahtuu. Laitetaan putler hyökkäämään naapurimaihin, kuskaillaan kolmansien maiden kansalaisia venäjälle ja sen sisällä edelleen sen ulkorajoille ja pakotetaan venäläiset rajavartijat päästämään ne läpi, vaikkei paperit ole todellakaan kunnossa jne. Kaikki vain siksi, että saataisiin Suomi Natoon ja isäntämaasopimus voimaan!
Tämähän on ihan täysin järkeenkäypää, jos ei ole lammas.
Väittävät, että kun pitkä kanto lähtee vesomaan, ja sitten lyödään poikki, vähenee vesomisvoima selvästi. Itse on vielä testaamatta.
Onhan noita haaveita itselläkin ollut, mutta niin, että käyttäisi moottorikelkkaa ja parireen eturekeä (tukeva puinen malli, alunperin hevoskäyttöön tehty.) Päälle traktorikäyttöinen keskipakolevitin – joka sattuu olemaan jo, tämmöinen https://www.tori.fi/recommerce/forsale/item/11665746? – ja sitä pyörittämään joku paikallismoottori vaikka lumilingosta. Näin saisi lannoitettua niitä maastoja, joihin traktorilla ei pääse. Kun urat tamppaa valmiiksi, niin sujuvasti se tulee perässä.
Voi olla, että jää tekemättä lopulta.
Akun riskit jo tiesitkin. Likan kaverin perreellä on volkkarin ID (olisiko kolmonen, en tiedä), ja siinä ainakaan luistonesto ei suostu edes yrittämään, jos liikkeelle pääsy edellyttäisi pienintäkään sutimista. Eteneminen loppuu tasan siihen, ja luistonestoa ei saa pois päältä, kuin irrottamalla jotain sulakkeita. Tämä ei toki ole käyttövoiman vaan valmistajan vika.
Jos akun vaurioitumisriski ja suurempi paino (voi olla merkitystä kelirikkoteillä) jätetään pois, ei kai sähkö ole sen kummempi kuin perinteisemmätkään voimanlähteet. Minulle aivan liian kalliita, mielummin käytän rahat metsämaan hankintaan. Kulkuvälineinä viisi vuotta sitten 1700€:lla ostettu lava-mazda ja 14 vuotta sitten 5500€:lla ostettu Lancia.